Kootussa Ravissa

19. marraskuuta 2013

Suorempi jo!


Heti oli huomattavissa pientä paranemista suoruuden suhteen, kun silloin pari pvää sitten jumppasin ja taivuttelin, sekä hieroin lopuksi. Annoin vielä pari vapaata. Tänään kun menin ratsastamaan, niin H kulki jo paljon suorempana!

Eilen piti mennä ratsastamaan mutta kävinkin vain kävelemässä sillä kenttä oli aivan kivikova ja jäässä. Tänään sitten satoikin taas vettä ja kenttä oli märkä, mutta silloin siellä pystyy sentään tekemään jotain kunhan on sula. Se kelpaa meille.

Laitoin taas gramaanit päähän ja ajattelin tosi paljo kevyttä eteenalas työskentelyä taas ja sitä suoruutta. Yllätyksekseni ei tosiaan tarvinnutkaan paljoa suoristella, vaan H kulki suht tasaisesti molemmat suunnat kaikissa askellajeissa. Laukassahan tämän ulkolavan pullauttamisen ulos huomaa helpoten, mutta tänään ei tarvinnut kun ajoittain asettaa hieman ulos vasemmassa laukassa, niin se auttoi jo paljon. Ei yhtään tarvinnut raipalla avittaa. :)

Tein sitten taas niitä vastalaukkoja jotta sain irroteltua. Vasen laukka oikealle, eli vastalaukka oikealle oli hieman vaikeempaa kuin vastaava vasemmalle, mutta tämähän oli se vinompi laukka muutenkin. Siihen joutui tekemään enemmän hommia. Lopuksi otin myös vähän piruettilaukkaa pitkästä aikaa. Vaikka ideana oli rento eteenalas työskentely, niin otin piruettilaukan pätkiä aina lyhyilla sivuilla. Keskityin siihen että hevonen oli SUORA, ja sitten kokosin piruetti laukkaan SUORALLA hevosella, mutta yritin pitää rentouden ja suht matalan muodon edestä. Hertalla tosiaan on tapana nostaaniskaansa liian ylös ja jännittyä, mutta nyt keskityttiin vain siihen että se säilyttää vähän matalemman muodon ja rentouden vaikka se joutuu kokoamaan. Eihän se piruettilaukka niin näyttävää silloin ole, mutta nyt ei sitä haettukkaan. Keskityin vain ylälinjan pysymiseen rentona ja alalinja aktiivisena. Muistetaan taas se haitari, tai kaarisilta VS. riippusilta esimerkki. :)

Lopuksi hain tosi matalalle kaulalle kevyttä hölkkää. Ajattelin että se saisi venyttää selkäänsä niin pitkälle kuin haluaa. Hertta on näissä vähän huono. Se ei jotenkin "uskalla" päästää kokonaan itseään rennoksi selästään ja kaulastaan vaan lähtee kipittämään karkuun. Tänään se kuitenkin jopa laiskistui loppua kohden, ikäänkuin se on oppinut arvostamaan sitä että saa venyttää ja lähteä lönköttelemään. Hyvä näinkin päin.

Kuraa, vettä ja tuulta. Mut Hertta nauttii silmät kii :D
Ensi perjantaina sitten kärrätään Hertta valmentajan luo ja tyrkätään se selkään! Se ei ole ikinä mennyt Hertalla mutta mun mielestä ihan hyödyllistä munkin kannalta kun käydään valmennuksissa. Tietääpähän sitten miltä se tuntuu ja miten se reagoi mihinkin ja missä on parantamisen varaa jne. :) Voi taas saada uusia näkökulmia meidänkin menoon.

Nyt onkin sitten jonkun aikaa mentykkin vain rentoutta hakien. Pitää sitä taas välillä tehdä enemmän töitäkin. Katsotaan miten kelit sallii ja kenttä pysyy hyvänä. Toki pitäisi itsekin päästä useammin valmennukseen muttei nyt oikein ole sopivaa aikaa kouluntakia... Opiskelu on peestä... :P

2 kommenttia

  1. Tuosta kovasta kentästä tuli mieleen, että meidän tallilla justiin suolattiin molemmat ulkokentät ja ne oli nyt kylmemmällä ilmalla kahisevan sulat ja suorastaan mukavat ratsastaa.
    Jäin vaan miettimään, että minkähänlainen mössö siitä tulee, kun ensimmäiset lumihiutaleet tulee maahan ja kohtaa suolaisen hiekan. Se on kuitenkin märkää räntää, joten taitaa olla aika mielenkiintoinen möhkäle ponin kavissa eikä taida edes tilsakumit auttaa :-D
    Ponille on laitettava saappaat jalkaan ... :-D :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ei just sen takia uskalleta suolata muutakuin vasta sitten kun näyttää siltä että pysyy pitkään jäässä. :D hiekkaloskalumitilsat on tosi kavalia! :D viimeksi suolattiin urat jäiseltä kentältä ja koko talvena sieltä kumpusi irtohiekkaa suolatuilta kohdilta lumen sekaan.

      Poista

Jätäthän kommenttisi!

En julkaise asiattomia/provosoivia kommentteja. Risut ja ruusut ovat tervetulleita, kunhan kommentointi pidetään asiallisena!