Jäätyy, sulaa, jäätyy, sulaa ja lihakset kasvaa...

Tällästä se nyt jatkuvasti on. Tänään ja eilen sain treenata kentällä ihan täysiä, toissapäivänä hevonen vapaalla koska kenttä ihan jäässä ja tunti peruutukseen, sitä edellisenä päivänä sai mennä normaalisti. Ota tästä nyt sitten tolkkua! Mutta en valita niin kauan kun pysyy plussan puolella.

 Tässäpä pari kuvaa meidän tallitieltä. Laidun vihreänä ja aurinko paistaa kirkkaana. Eilen, eli to 29.12 otetut kuvat. :) Lämpöä +5. Oli aivan ihanaa!

Ei näitä kuvia katsellessa lunta ja pakkasta voi tulla ikävä!








Huomiseksi on taas luvattu pakastuvan, ja se pitäisi jonkun aikaa pysyä. Voi prkl... Jouduin sitten KÄSIN TALIKOLLA hieman tasottaa kenttää kavion jäljistä pakastumisen varalta. Onpahan sitten kova kenttä, mutta tasainen.

Asiasta kukkaruukkuun, viime valmennuskerralla vihdoin ja viimein saatiin palautetta H:n lihaksiston kehittymisestä! Ollaan nyt noin vuosi käyty tällä kyseisen valmentajan luona ja ensimmäisellä kerralla hän huomautti H:n kehittymättömästä kaulan/ylälinja lihaksistosta. Totta se oli, Hertta aina ollut pitkä ja raskas runkoinen mutta kaula on kuin milläkkin lämppärillä. Varsa imi Hertan kirjaimellisesti kuiviin silloin 3 vuotta sitten ja vasta nyt ollaan saatu rakennettua lihaksisto suht takaisin! Vielä on tekemistä, mutta se alkaa näyttää siedettävältä!

Tämä kuva on otettu viime syyskuussa, ja tässä voi jo nähdä lievän ylälinjan kehittymisen. Ylälinjan lihaksista näkyy selkeät rajat, missä ne kulkee. Mutta tosiaan nyt joulukuussa on valmentajakin sanonut "Nyt se on saanut lihasta selkeästi kaulaansa!" joten kehitys suunta on oikea! Täytyykin päivittää vielä jonkun ajan päästä uutta kuvaa sen hetkisestä lihaskunnosta. Harmillista, etten omista kuvia Hertasta silloin kun se pääsi varsan ansiosta riutumaan lihaksettomaksi. Sen kaula oli kuin kamelilla, ei mitään ylälinjaa. Mutta nyt alkaa näyttää taas kouluhevoselta. :)

Hertta ei kyllä mikään rakennekukkanen ole... Iso takapää, raskas runko, pitkä runko, lyhyt kaula, etupainoinen ja takakorkea... mitähän vielä! Mutta äärimmäisen kestävä ja hyvin kykenee kokoamaan, tosin hieman vaikeeta se on, sillä se ei luonnostaan ole rakentunut oikein päin. Noh, onpahan tekemistä!


Ajattelin kysyä, miten olisi, jos tekisin vaikka kirjotuksen Hertasta? Vähän tarkempaa tietoa hevosesta, sen taustoista ja miten päädyin sille ratsastajaksi?

Ihana lumettomuus.

Tämä talvi 2011-2012 menee kyllä ehdottomasti ykköseksi kaikista talvista. Siis tänään on 27.12 ja ratsastin tänään täysin sulalla ja KUIVALLA kentällä auringon paisteessa! (Tosin tuulta saattoi paikoitellen olla se 27 m/s... )

En henk. koht ymmärrä niitä ihmisiä jotka haikailee lumen ja pakkasten perään. Tässä nyt perustellut plussat näille leudoille talville:
- Ei ole läheskään niin kylmä.
Asteita on nollasta plus seitsemään ja mulla on varpaat ja sormet jäässä. Kuinka pärjäisin jos pakkasta olisi edes kymmenen astetta?
- Pystyt ratsastamaan ulkokentällä huoletta.
Me, joille ei ole suotu kotitallille maneesia, arvostetaan tätä suuresti. Meidän tallilla ei ole edes kunnon maastoja, joten mitäs sitten treenaan jos kenttä jäässä? En mitään suoraan sanottuna.
-Ei mene aikaa lumen luontiin
Tätä ei tartte perustella
-Ei mene aikaa auton lämmittämiseen
Tätä ei todellakaan tartte perustella...
-Ei tartte kantaa hepoille jatkuvasti uutta vettä kun edelliset jäätyy
-Traikku ei jäädy maahan kiinni..
-Sähkölasku pienenee monella sataa kun ei tartte paahtaa lämmitystä täysillä

Mitäs vielä. Anyway, ei tätä voi muutakuin sanoa että tälläisestä talvesta ei ole kuin hyötyä!

Miinus puolena toki voisin sanoa. että jos tulee pakkanen muttei lunta, niin sitten on ikävää.. Lunta saa tulla sopivasti, juuri sen verran että kentällä pystyy taas ratsastaa.

Hankitreeni on toki ihan mukavaa, mutta sitäkään ei saa harrastaa kuin kerta viikkoon.

Kiteytettynä, talvi on niin kauan ihan jees, kun se ei haittaa treenaamista ollenkaan! :)

Hyödyntäkää nyt treenausmahdollisuuksia! ( te jotka ette aina maneesiin pääse. :D )

Kyllä me vielä joskus päästään Va A radoille...

Siis aivan ihanaa... Oltiin eilen (Sunnuntaina) Jokean Ratsastuskeskuksen maneesissa käymässä. Hevonen on ollut melkein koko viikon vain narunpäässä käynti/ravimummohölkkä liikunnalla, sillä meidän kenttä on aivan surkeassa kunnosa näiden epoämääräisten säänvaihteluiden takia. Mutta kerrankos mahdollisuus tuli maneesille niin sinnehän mentiin kokeilemaan, kun ei valmennuksissakaan ole ehtinyt käydä, eikä heti viitsikkään pienen sairasloman takia. Joulun alla sitten sinnekkin kuulemaan gurun mielipiteet H:n tämän hetkisestä liikkumisesta , muttta se on sitten asia ja tarina erikseen...

Kuitenkin, maneesille saavuttuamme mukanamme ollut tallin hevonen aiheutti vähän härdelliä. Sillä taisi olla vähän kivaa ja otti sinkoja ja muutenkin pisti ranttaliksi maneesissa. Muut hevosen tietenkin ottivat siitäkin kipinää, paitsi Hertta oli ihan tyyni, se kuitenkin tuntee riekkuja-hevosen sillä se on sen tarhakaveri. Tilanne kuitenkin rauhoittu melko nopeasti ja kaveri-hepokin saatiin työn touhuun.

Hertta oli mitä mainioin. Edellisenä päivänä sitä hieman hieroin auki lavoista ja kaulasta ja ainakin tänään tuntui heti melko letkeelle edestä, takaa se lämpenee muutenkin hitaammin. Ei painanut hirveästi kädelle aluksikaan, mutta meno kuitenkin parani huomattavasti kun takapään sai mukaan. Lämmittelynä tein isolla keskiympyrällä puoli ympyrää vastalaukassa --> vaihto myötälaukkaan, puoliympyrä myötälaukassa--> vaihto takasin vastalaukkaan. Tätä siis noin 5 min /per suunta ja sillä se vertyikin. Hirveän hyvä kikka saada H:n takapää käyttöön ja hevonen lämpiämään, sillä tämä on erittäin irrottava liike (oikeastaan kaikenlainen työskentely vastalaukassa) .

Pikku tauon jälkeen aloinkin jo suoraan kokeilemaan ravityöskentelyä ja liikkui oikein kivasti. Nopiaan siinä sitten avot ja sulut molempiin suuntiin ja avot/sulut vasemmallekkin olivat melko letkeitä! (liekö hieronta ja lepo auttanut asiaa? Ja tottakai terve kavio tällähetkellä... :D ) Keskiravitkin tuli heti melko OK, eikä se valunut ollenkaan pää polviin keskiraveissa, mikä on ollut sille tyypillistä viime aikoina kun oli huonona. Nyt siis keskiraveissakin pysyi ryhdikkäänä.

Kun H kerta näin nopiasta toimi, niin ajattelin kokeilla sarjavaihtoja. JA NE TULI HETI TÄYSIN PUHTAASTI! Ja mikä vielä hienompaa, rauhallisesti! Ensin kolme vaihtoa joka kolmannella askeleella ja hevonen ei yhtään ryysinyt eteen/ylöspäin vain teki ne hyvässä muodossa ja tahdissa! Tein vielä kaksi vaihtoa joka neljännellä askeleella ja nekin onnistuivat hyvin, tosin itselleni nuo vaihdot joka neljännellä ovat jotenkin laskennallisesti vaikeampia? =)

Päätin vielä kokeilla piruettilaukkaan lyhentämistä, ja sekin onnistui nyt jo noin 5 metrin sisään ja tuli jopa oikein hyviä askelia! Paremmin kokoaa oikeassa laukassa piruettilaukkaan, mutta vasemmallekkin tuli muutama mukava askel, hieman hitaammin/kankeammin mutta kuitenkin. Päätin vielä yhdistää kääntävät avut piruettiin oikeassa laukassa kun se näytti sujuvan melko hyvin ja kas kummaa, sieltä tulikin 1-2 askelta "piruettia" noin 45asteen käänöksenä! :o Toki suorituksena siitä saisi hyvässä lykyssä 5, mutta pääasia on että sieltä alkaa putkahtamaan pieniä merkkejä ulos! On siis jotain tapahtunut!

H:lla on varmaankin ollut aikaa miettiä mitä on treenattu tän 2 kk aikana kun on ollut kevyemmällä. Nyt kun on tervehtynyt, niin pääsi näyttämään että "kyllä mä olen tajunnut mitä haetaan, enpä vain aikaisemmin siihen kyennyt" :D Jos nyt kokeiltaisiin Va A rata, niin tuskin kovin hyvin menisi, mutta pääasia on, että ehkä alkaa näyttämään siltä, että se on JOSKUS mahdollista! Valmiita ei tosiaan vielä olla, pitäisi se Va B saada rullaamaan vieläkin paremmin, mutta jotain valoa on tunnelin päässä.

Nyt alkoi kuumottamaan taas treenaamaan pääsy.. Toivottavasti H pysyy terässä, ja kelit suosii jotta kotikentälläkin pääsee edes jotain harjoittelemaan! Kevät tänne ja äkkiä!

Hyvää joulun odotusta kaikille!
T. Norppa ja Hertta

PS. Olen tässä jo netistä selaillut vähän Pikeurin frakkeja... Jos sitten ens kauden loppupuolella?
 Tuossa olisi se, mikä todennäköisesti hankittua tulee, mustana ! (sitten joskus...)

Kuvassa minä ja Hertta elokuussa Riihimäen aluekoulukisoissa. Vastalaukka meneillään. =)

Hertta the Puikulapää. =)
Nykyjään on kyllä hieno vaaleanpunainen BlingBling otsapanta kankisuitsissa. ;) Hertalla on muuten päässään BR:n Champion kankisuitset.

Vika löytyi!

Elikkäs vihdnoinkin löytyi kunnon vika H:n huonoille työsuorituksille!  Sillä oli vej vanha paise! Olinhan minä huomannut siinä lohkeaman aikaisemminkin ,mutten tosiaan osannut ajatella että se olisi paiseen kraateri, mistä se oli päässyt ulos! Tämä selvisi kengityksessä. Kengittäjä kiinnitti erityistä huomiota siihen oireilevaan ve jalkaan ja löysi sitten pitkän etsinnäin päätteeksi vanhan paiseen. Kaiken lisäksi löytyi samanlainen otj! eli juurikin ristikkäiset jalat--> on nimenomaan näkynyt niiden jalkojen heikkoutena liikkeessä, vaikkei ole varsinaisesti ontunut.

Nyt on sitten vej kaviosta vuoltu sisäsyrjältä aika iso lohkare huonoa haperokaviota pois. Ja H ei reagoinut siihen mitenkään, päinvastoin, liikkuminen muuttui samantien takaisin normaaliksi ja kaikki vaihdot ja avot sekä sulut sujuvat taas! Käytiin oikein maneesilla testaamassa miten liikkuu ja oli aivan puhdas. ´Kokeiltiin sitten sarjavaihtojakin ja tuli puhtaasti joka kolmosella vaihtosarja, mitä ei pitkään aikaan ole tullut Hertan könäämisen takia! JIPII!

Nyt kuitenkin kun kelit menivät huonoksi ja kenttä jäähän niin on silti "sairaslomalla" kun ei voi muutakuin kentällä kävellä...Toiv sulaisi kaikki pois taas tai sitten kunnolla lunta että saisi kentän taas käyttökuntoon.

Joulun ja uudenvuoden lomat käytän valmennuksissa käymiseen. Tammikuussa alkaa taas koulu ja itselläni labra työt, ja niissä on pakollinen läsnäolo, eli valmennuksissa ei paljoa juoksennella... :( ´Saapahan H taas toisen kevyemmän jakson, kun taas keväällä alotetaan jo kisakausi maaliskuussa! Nyt se Va A ei tunnu enää niin utopistiselta, pikkuhiljaa tosiaan sarjavaihdot vähän paranee ja piruettilaukkaa on jo tullut harjoiteltua...

Väliaika tietoja.

Ensinnäkin pahoitteluni etten ole kerinnyt kirjottamaan noin kuukauteen! (ihan kuin tätä joku lukisi edes! :D )

On ollut niin paljon kiirettä koulun kanssa, ettei oikein ole ollut aikaa eikä asiaakaan kirjotella.

Tällä hetkellä kuitenkin tilanne on se, että H:n kipiä jalka eli se vej on melko normaali. Huono juttu kuitenkin on se, että kohta on taas seuraava kengitys... Eli edellisestä kengityksestä meni KUUKAUSI hevosella aikaa toipua siitä! Kaikki ei voi olla kohdallaan. Se on kengitetty hitusen epätasapainoon joka tod näk ajaa jalkaa hajavarpaiseen asentoon->> rasittaa jännetupesta/nivelestä. Harmillinen, sillä näkyy vain kierroksessa vasemaan ja avoissa. Tai näkyi, ei näy enää, sillä se on ok.

Noh, kun kerran jalka on muuten hyvä, paitsi aavistuksen lämmin, niin olen kuitenkin päättänyt pitää hevosta liikkeessä, sillä turhaa sitä on ei-ontuvaa hevosta pitää seisonnassa. Huomenn on taas valmennus, katsotaan miten menee... Vähän on ollut kilometrien säästelyä tämän jalan takia, mutta tehdään nyt vielä hommia kun kelit sallivat ulkokentällä ratsastelun ennenkuin menee jäähän. (PRKLEEN TALVI!!! VIHAAN!)

Noh, seuraavan kengityksen jälkeen katsotaan miten reagoi, jos reagoi niin lähdetään klinikalle tutkimaan vähän tarkemmin. Miksei jopa piikittämään koipea tms?
Onneksi hepo kuitenkin heti kisakauden päätteeksi "kämähti" sillä nyt on talvi aikaa parannella ja ajaa kuntoa hetkellisesti alemmas ja jatkaa rakentamista taas kohti kevään kisakautta.

Loma ei tainnut olla parhaasta päästä.

Nyt on sitten ollut H:llakin pikkuinen kevyempi parin viikon loma. Tuloksena: Se on lyönyt päänsä (ties mihin) 2 vkon aikana, niin monta kertaa, että sillä on nyt 5 reikää päässä. Viimeisin reikä tuli sunnuntaina, kun se aamutallin yhteydessä hamus karsinan puolelta heinää lattialta sillä aikaa kun aamutallin tekijä nosti loimea telineestä. Kuului kauhea PAM ja hevonen sinkas takas karsinaan ja jäi riiputtaa päätä vinossa ja venkslaa kielellä... Tais purasta samalla kieleen tai poskeen. Tuloksena vanhojen pikku reikien lisäksi yksi ISO KUHMU keskellä otsaa, jossa isot haavat. FIKSU! :)

Tätäkö se teettää kun "kilpahevosen" annetaan lomailla? Hevonen yrittää itsemurhaa hakkaamalla päätään seinään??

Kohta joku kukkahattutäti tulee mesoamaan että hakataan hevosta päähän. Täytyykin pitää se visusti seuraavat 2 kuukautta kotona, ettei kukaan näe! :D

Muutoin H on ollut vähän ei-niin-priima ratsastessa. Ennen kengitystähän se aloitti tämän epäpuhtaana liikkumisen sillä, ettei se suostunut vaihtamaan laukkoja ollenkaan. (kyllä, siis hevonen joka tekee vaihtoja joka toisella...) ja kengityksen jälkeen se vielä aristi vej. Nyt ei arista enää vej, mutta se jänne on edelleen hieman lämpimämpi kuin muut jalat. Vasemmalta lautasten päällä oleva jumi on alkanut hellittää hieman, ja H vaihtaa suht ok:sti jo laukkoja. Yksittäiset vaihdot tulevat pyynnöstä, mutta ne ovat kireitä takaa, puhtaita kuitenkin, mutta takajalat vaihtaa tosi jäykästi ja kiireisesti. Eli todenäköisesti sillä on vas. pakaralihaksessa jokin pieni venähdys. Lämpölinimentillä,hieronnalla ja venyttelyllä ollaan menty, eiköhän se siitä.
Onneksi nämä vaivat tulivat vasta kisakauden lopuksi. Aika tylsää olisi ollut jos vaikka elokuussa tämä olisi tapahtunut, sinne olisi mennyt kisat syksyltä...

Vaikka varsinainen kisakausi on loppunut, niin aikeissa olisi kuitenkin pitää vireyttä yllä, kiertelemällä joskus muutamia pikku harkkakisoja lähitalleilla, ne kilpailut missä on vaativa b luokkia, olisi kiva käydä katsastamassa. Pysyisi H:lla tatsi yllä. Toki se joulun-tammikuun aikoihin saa pitemmän kevyemmän jakson, mutta sitten siitä eteenpäin olisi tarkoitus noin 1 krt per kuukaus käydä harkkakisoissa jokunen vab tuuppimassa. Sammaliston tallilla on joka vuosi järjestetty harkkakisoja, luokkia on aina he b:stä pyhään yrjöön. Jos H palautuu hyvin talven aikana, niin EHKÄ (iso EHKÄ) voisi kokeilla harkkakisoissa Va A:n radan.

Mutta nyt H saa parannella mustelmia naamassaan ja kireitä lihaksiaan persiissä! :)

Viimeiset kisat tälle kaudelle...

... ja ihan mukavasti meni!

Mentiin Järvenpäässä aluekilpailuissa He A:10 ja FEI Junioreiden esiohjelma VaB. Helpossa aassa tehtiin tosi lyhyt verkka, ja sitten mentiin hieman kylmiltään radalle. En halunnut rasittaa hevosta, sillä se on ollut hieman huono koko tämän viikon, joten mahdollisimman vähän kilometrejä alle. Menin pitkästä aikaa nivelilillä helpon aan, en edes muista koska viimeksi olisin mennyt nivelillä kisoissa. Mutta oli verkassa hyvä, kilpailumaneesin pohja oli hieman kova, ja se näkyi, sillä H vähän jännittyi tai oikeastaan muuttui varovaiseksi. Käynnissä oli vähän turhankin avoin muoto. Itse en sinäällään ollut kovin vakuuttunut radasta, tuntui että mentiin se juostenkusten. Mutta tuomarit olivat erimieltä (WHAT???) ja saatiin 62,5 rosenttia ja oltiin toisia. Ei hassummin? En kyllä vieläkään mmärrä miksi. Toinen tuomareista ei oikein tykännyt meistä, ja antoi molemmissa luokissa 10 pistettä vähemmän kuin toinen. Mutta mielestäni tämä skaala toistui kaikkien ratsukoiden kohdalla.

Ainut pikku vika helpossa aassa sattui, kun tullaan alkutervehdykseen, jota ei ole. :D Ratsastetaan vain suoraan sisään ja käännytään päädystä vasemmalle. No Hertta oli olevinaan viisas ja alkoi jarrutella jo pitkän matkaa ennen käännöstä ja sitten melkein PYSÄHTYI tuomarin eteen! (Se on oppinut että "ainiin tässä tulee aina tää lopputervehdys, vitsit oonhan mä tässä jo tarpeeks pyöriny, heippa!") Minun oli pakko potkaista sitä, sillä vaikka kuinka pungin sitä niin se iski jarrut päälle ja oli päättänyt jo kauan aikaa sitten pysähtyä, joten sai sitten maistaa kunnolla kannusta kyljessä prkl... Tästä saatiinkiin päätuomarilta pieni huomautus, "aivan liian räikeä korjaaminen". noh, totta, toisaalta mieluummin niin, että hepo tajuaa kuuntelevansa minua, eikä päätä pysähtelevänsä ihan milloin huvittaa. Nätisti sitten suoritti kyllä loppuun!:)

Palkinnoksi saatiin Keravan Horse&Riderin lahjakortti, arvoltaan 20€. Keravan Horse&Rider oli lahjoittanut koko luokkaan palkinnot, kiitos heille siitä! Mitähän kivaa ja ihanaa voisi mennä ostelemaan...

Vaativan luokan verkassa H oli mainio! Se oli aivan eri tuntuinen kuin ekassa luokassa. Toki laukkassa näkyi sen pieni jumi takaosassa ja vaihdot oli edelleen epäpuhtaita, mutta tamma yritti tosissaan. Ravi oli todella hyvää ja elastista! Harmi että kilpailukentän pohja upotti hieman ja sinne hyytyi meijän hieno ravi... :D Tipahdettiin samalle He A-tason kokoamisasteeseen.. Höh. Mitään rikkeitä ei vaativassa tullut, ja laukanvaihdotkin oli melko puhtaita! Eka vaihto oli hieman kiukkuinen, sillä H vähän potkaisi sivulle vaihdon aikana. Toka vaihto oli hiukan liian nopea, mutta videolta kun katsoin niin PUHDAS! papereihin kuitenkin 4 ja 5 että "vaihtoi takaa jäljes". Niin minäkin selkään tunsin että takaa tuli jäljessä, mutta videolta kun katsoo niin on puhdas vaihto, joskin takajalat tekevät sen vähän hätäisesti. Mutta olen tyytyväinen kauden lopetukseen! Pros oli 57.7, joka oli sen luokan muihin prosentteihin verratuna hyvä, olin toka ei sijottunut!

Ei olisi hevonen paremmin voinut mennä, kun ottaa huomioon että se ei ole ollut terässä koko viikkona... Vaikka mentiin vain noin 60% tehoilla niin se riitti! Lopputuloksissa kuitenkin Helpon Aan kakkos sija, ja vaativan been 6/15 sija. :)

Vuoden päästä olisi tarkoitus sitten startata vastaavissa kisoissa Va B ja Va A ratoja! Helppo A luokat saavat nyt jäädä taka-alalle.

Nyt Hertalle pieni "sairasloma/syysloma" ja sitten jatketaan viime hetken treenejä ennenkuin tulee pakkaset ja kenttä jäätyy... Höh. Talvi tulee. :(

Tässä vielä linkit tuloksiin.

Helppo A:10

FEI Junioreiden esiohjelma Va B

Kisaviikonloppu ja pohjanoteeraus

Lauantaina siis ratkottiin Etelä-Suomen alueen seurojen aluemestaruuksista kouluratsastuksessa. Jokelan Ratsastajia edustettiin  ja tulos ei tainnut olla joukkueen kannalta mikään mahtava. Toisaalta, saatin edes joukkue kasaan, se oli jo saavutus!

Oma suoritukseni oli hieman vaisu... Virheitä ei sattunut, mutta hepo tuntui hieman kireältä ja hakeutui koko ajan etupainoiseksi. Niinhän niissä papereissa sitten lukikin koko ajan "more uphill, more uphill"... TOTTA! Ohjelma oli FEI Ponien esiohjelma HeA. Ihan mukava ohjelma, tosin ei mistään helpommasta päästä helpoksi luokaksi. Ihankuin Va B mutta ilman vaihtoja. Itseasiassa oletteko huomanneet, että kyseinen ohjelma on raviohjelmaltaan TISMALLEEN samanlainen kuin Prix St Georges? Ihan samassa järjestyksessä tulee tietyt liikkeet ravissa. Laukkaohjelma on eri. Melkein mentiin Pyhää Yrjöä, hehheh.
Prosentin jäi 63.377 ja sija oli kolmas. Hieno oli valkoinen rusetti, pitkät nauhat. Hertta tietty pelkäsi sitä... :) On se niin kiva kun on yliherkkä hevonen.

Sunnuntaina jatkui sitten kisojen merkeissä. Tällä kertaa suunnatiin taas Lahteen Takkulaan. Sama paikka jossa kuukausi sitten voitettiin kansallinen vaativa b ja helpossa aassa olimme toisia. Hertta oli tälläkin kertaa ihan ok siellä ympäristössä (yllättävän paljon se näyttää pitävän siitä paikasta), mutta suoritus ei mennyt ihan putkeen.
Ei se varsinaisesti pieleenkään mennyt, mutta tuli pikkurikkeitä, nehän tiputtaa heti pisteitä. Ratsastettavuus oli parempi kuin edellisenä päivänä, mutta nyt se keskittyi vähän kaikkeen muuhun, jolloin se näkyi mm vaihtojen epätasaisuutena.
Lisäksi juuri kun olimme menemässä diagonaalille ensimmäiseen laukanvaihtoon, radan vieressä oli hevonen joka alkoi hyppimään pystyyn/riekkumaan. Tottakai H pelästyi sitä ja siitä tuli pientä kiemurtelua sitten vaihtoon. Vaihto oli puhdas, mutta se tuli askeleen jäljessä avuistani.Toinen tuomari antoi 7 ja toinen 5? Hmm...
Toinen vaihto oli takajalat jäljessä ---> ei ollut tarpeeksi kuulolla taaskaan. Siitä räpsähti 4 ja 5 tuomareilta. Hitto, vaihdot olisivat olleet 2x pisteillä, joten siinä menetettiin paljon. Lisätty käynti oli myös x2 ja se oli tällä kertaa yllättävän hyvää käyntiä, mutta silti toinen tuomari antoi "5 passimaista"???? Nyt en kyllä todellakaan ymmärrä mitä passimaista siinä oli. Se oli hieman hätäistä, muttei todellakaan passimaista. Arvostelulaji. Jeejee...
Loppujen lopuksi prosentteja tuli 61.354 eli tavoite saavutetu (aina väh 60 % vaativista.) Harmillisesti tulos ei riittänyt sijoille. 4 palkittiin, olin 7/13. Eli jos olisi vaihdot onnistunut ja se olematon "passikäynti" olisi ollut parempaa niin oltaisiin tod.näk rusetti saatu.

H oli kuitenkin hieman oudon oloinen. Olen aika varma että sillä oli maha kipeä, sillä se nosteli koko ajan häntää ja huiski tarhassakin oudosti koko ajan sillä. Ehkä se vaikutti koko vlopun ratsastuksiin, eikä se kyennyt keskittymään tarpeeksi. Mutta ihan tyytyväinen saa olla! :)

Tänään tuli taas karu pudotus maanpinnalle... Ratsastaessa H oli aivan kamala! Hevonen joka viime tiistaina teki sarjalaukanvaihtoja joka toisella askeleella, ei tänään kyennyt esittämään edes yksittäistä vaihtoa!!! Vaikka kuinka pohkeella pyysi niin mitään ei tapahtunut! Ennenkuin menin ratsastamaan, se veti rallia tarhassa täysillä. Ehkä sille jäi piukee vaihde päälle ja ei vain kuunnellut ollenkaan apuja.

Tää ratsastus on välillä niiiiin turhauttavaa! Josko huomenna paremmin?

Viikonloppuna olisi 'Järvenpäässä kauden viimeiset kisat, He A:10 ja FEI junioreiden esiohjelma Va B olisi ohjelmina. Toivottavasti siihen mennessä hevonen taas osaa laukanvaihdot...

Yksi varjopuoli myös tulevissa kisoissa on. H kengitetään torstaina, joten sillä on vain 3 päivää aikaa toipua siitä. Se on niin arka kavioistaan, että yleensä voi olla vähän jäykkä/ep kengityksen jäljiltä. Se näkyy lähinnä avo ja sulkutaivutuksissa. Toivottavasti ei muuten. Saas nähdä mitä tuleman pitää.

Onneksi kisakausi on kohta jo ohi!

Ohhoh, löytyi jopa maininta.

Ihme ja kumma. Tästä minun kauan sitten saamastani voitosta (no joo, elokuun lopulla... :) ) löytyi kuin löytyikin pieni maininta! Ollaan ihmetelty kun kerrankin jotain hyvää tapahtuu ja sijoitus tulee, niin missään ei ole edes pienellä präntillä tuloksia. Kyllä kuitenkin kaikenmaailman paikallislehdissä yms. löytyy suomenhevosistakin mainintaa kun joku suokkipulla on voittanut seura He B:n...

Nyt kuitenkin löysin Ratsujalostusliiton sivuilta uutisista tuloksista maininnan. Onneksi Hertta on FWB, näköjään Ratsujalostusliittoa kiinnostaa oman rodun edustajan menestyminen. :)

Ohessa linkki kyseiseen pikku-uutiseen (jota en kuitenkaan osaa linkittää...)

http://www.ratsujalostusliitto.fi/?x103997=200608
Voi tätä onnen autuutta kun löytyy noinkin pieni maininta. Pienet on ilonaiheet amatööreillä! 

Sarjalaukanvaihtoja

Jipii, tänään se sitten tapahtui! 4 puhdasta laukanvaihtoa joka TOISELLA askeleella!

Ja tietenkin, vahingossa. :D

Ollaan Hertan kanssa harjoiteltu hieman sarjavaihtoja, sillä jos ens kaudella olisi tähtäimessä PSG/Va A radat, niin niissä on vaihdot joka neljännellä ja joka kolmannella. Vaihdot joka 3 sujuvat ihan ok, kun taas vaihdot joka 4 ovat vaikeampia... Johtuu siis siitä, etten oikein osaa laskea "1,2,3, Vaihto, 1,2,3, Vaihto". Helpompi minusta on laskea " 1,2, Vaihto, 1,2,Vaihto"... vai miten se meni...? Menin nyt jo sekaisin!
Noh, kuitenkin, helpompi laskea 1,2,3 1,2,3 kuin 1,2,3,4 1,2,3,4... Tai jotain sinnepäin?


Eli asiaan takaisin. Emme ole varsinaisesti vielä harjoitelleet edes niit ävaihtoja joka kolmas ja joka neljäs, olen itsenäisesti kentällä joskus huvikseni vain kokeillut ja ne on tullut sieltä vähän miten sattuu. Välillä joka kolmella ja välillä joka neljällä sikinsokin kun en osaa laskea.


 Tänään kuitenkin vaihdot joka kolmannella tuli 2 kertaa samantien puhtaasti kun vain halusin kokeilla, jotta saisin videolle. Oho! Vaihtoi siis joka kolmannella niinkuin pitikin, mutta aina itse vaihto ei ollut ihan puhdas, mutta teki sen kuitenkin nappiin pyynnöstä!
Sitten kolmannen kerran yritin kokeilla joka kolmannella, mutta Hertta sekosi jaloistaan ja alkoi kuumua ja ensimmäinen vaihto meni plörinäksi. Siitä se sitten otti muutaman laukka-askeleen, jonka jälkeen pyysin uutta vaihtoa ja se vaihtoi liian nopeasti, ennenkuin apu edes tuli. Sitten huusin vain "ei" ja se vaihtoi jo joka toisella loppu diagonaalin! Tuli siis 4 laukanvaihtoa joka toisella askeleella diagonaali loppuun! Ja kaikki vaihdot puhtaita! Videollakin kuuluu kuinka revettiin nauruun omistajan kanssa, kun Hertta kuuliaisesti yrittää vaihtaa laukkoja aina kun huusin ei ei ei. "Ai, no tämäkö laukka? Ai ei, no entäs tämä, entä tämä, entä tämä?"  Kuuliainen hevonen!


Siitä vaan sitten seuraavia kisoja kohti, jotka ovat Laaksolla aluejoukkuemestaruudet sekä Lahdessa seuraavana päivänä aluekisat. Lahdessa menen Va B:1. (huomhuom, siinä tulee vain laukanvaihto askeleessa ;)  hehheh)
Toivottavasti kauden viimiset kisat mitä viedään, menisivät hyvin ja saataisin vielä edes yksi rusetti rusettiriviin. :)

Sitten voikin jo hetken huilata ja unohtaa kisapaineet. Jos vaikka taas rennommalla meiningillä unohtaisi hetkeksi treenaamisen ja vaikka vähän hyppelisi esteitä :)

Luokka voitto ja sijoitus!

Tänään sitten posahti kunnon tulokset!

Lahden kansallisissa koulukilpailuissa sijoituttiin Hertan kanssa Helppo A luokassa toisiksi prosentein 67.3! Voittajalla Elin Björndahlilla oli 67,7, eli todella oli pienestä kiinni! :)

Vaativaan beehen lähdettiin hakemaan vain "jos nyt sinne kuudenkymmenen tuntumaan saisi prosentit" suoritusta, ja ihmeen kaupalla kuitenkin tulos yltyi AIVAN LIIKAA yli odotusten! 65,833 prosenttia!!!! En ole IKINÄ edes sijoittunut kolmen parhaan joukkoon kansallisissa edes He A luokassa, ja nyt menin perkele voittamaan! Tämä ei voi olla totta! :D

Viime valmennuksessa saatiin oikein kunnon höykytystä ja päätin valmentajan sanat korvissa "Nyt sitten perkele ratsastetaan" ja niinhän sitten ratsastettiin... Oisko kannattanut ratsasta aikasemminkin??

Siis täällä on nyt niin sekava pää, etten vieläkään oikein ymmärrä tätä! :D Apua!

Tässä nyt vielä tulokset sijottuneista! Uskokaa vaan. :D

Vaativa B:6, avoin kaikille

Noora Peltola - Cassiopeia Ks 65,833
Tiina Rikkonen - Flaming Princess 65,455
Metsälä Johanna - Gertsog 65,152

FEI:n He A avoin junnuille ja nuorille ratsastajille.
Elin Björndahl - Hacker 67,778
Noora Peltola - Cassiopeia KS 67,302
Emilia Taimi - Marjac's Liberty 66,508

Esteitä ja valmennuksia

Kerrankin innostuin taas hyppäämään H:n kanssa. Riikka oli myös tallin ainoalla ruunalla mukana hyppimässä. Hypättiin siis todellakin vain pieniä, noin 50-60 cm ristikoita ja pystyjä.
Hertta alkusammumisen jälkeen jopa syttyi esteille! Sen ongelmahan on aina ollut se, että se tulee kouluhevoslaukkaa esteelle, ja hyppää mistä sattuu, yleensä liiiiiiiiian kaukaa. Se ikäänkuin odottaa että minä teen ne ratkaisut, että milloin hypätään, montako askelta, ponnistuspaikka... Enhän minä osaa hypätä! Tälläinen täystuuppari :D

H kuitenkin jossain vaiheessa syttyi ja alkoi leikkimään estehevosta, korvat nousivat pystyyn, se tsiigaili esteitä, häntähuiskii ja laukanvaihdot muuttuivat "estehevosen vaihdoiksi". Sehän melkein kiikutti mua esteillä! Erittäin harvinaista, mutta HYVÄ että se syttyi ja heräsi! Tuli muuten heti paljon parempia hyppyjä! Eikä minkäänlaisia roiskaisuja yli, vaan ihan tyylipuhtaasti meni. Tässähän voisi jopa kehtaa mennä estekisoihin johonkin 70cm luokkaan... ;) Oli erittäin positiivinen yllätys, että niinkin hyvin esteet sujui. Innostuttiin jopa pyytämään tallillemme eräs estevalmentaja pitämään tuntia! Minä menisin siis tällä en-osaa-hypätä-kouluhepolla ja Riikka menisi Leevillä. Leevi on siis 10 vuotias estehevonen, taino, estesukunen hevonen. SIllä ei ole puoleenvuoteen tehty mitään, nyt viime kuukausina kevyesti liikuteltu. Se ei ole hypännyt ainakaan 5 vuoteen, muuta kuin irtona. Se kuitenkin selvitti alusta alkaen esteet paremmin kuin H, ehkä se tosiaan on sillä verissä! Käytännössä tunnille siis tulisi kaksi niin eritasoista hevosta, mutta kuitenkin esteillä käytännössä samantasoisia. Saas nähä miten käy!

Tänään kuitenkin esteintoilut saivat jäädä, sillä oli taas pitkästä aikaa "vakavan" valmentautumisen aika. Hyyppärään ajeltiin, ja kyllä varmasti yli tunti meni siinäkin "kärsimyksessä". No ei, hevonen oli hieno, mä vaan olen idioottiosaamaton. :P
Se on se kokoamisaste, mikä meiltä uupuu. Hevonen osaa teknisesti kaikki temput, mutta kokoamisaste,kokoamisaste... Aina tulee erittäinkin hyviä pätkiä, mutta ne pätkät ei riitä radalla. Tarvittaisiin se sama fiilis koko sen 5 min ajan rataa ajatellen. Matka on tietenkin menossa koko ajan ylöspäin, sillä se fiilis ja tuntemus on jo saavutettu, miltä sen oikean kokoamisasteen pitäisi tuntua. Enää pitäisi vain vakiinnuttaa se arkipäiväiseksi asiaksi. H:ssa on kuitenkin liikettä hyvin ja se on erittäin näyttävä kun välillä letkauttaa menemään koottua ravia. Tunne selässäkin on aika mieletön, se tässä kouluratsastuksessa mielestäni on parasta. Ne tuntemuksen kun oikeasti sujuu, ja tuntuu että "wau". Ei mitään tylsää tavallista mummoravia, vaan oikeasti tahdikasta, letkeää ja irtonaista koottua ravia. Ai että... :) Okei, omat kootturavi-kokemukset rajoittuu vain H:n raviin, ja H on kuitenkin aika tavallinen noiden hienojen kouluhevosten maailmassa, mutta pientä fiilistelyä pääsee silti joskus kokeilemaan. Itsekkin olen niin tumpelo vielä, ettei ainakaan ole varaa päästä leijumaan! :D

Tunti oli siis tällä kertaa erittäin rankka. Jo alkuverkkojen jälkeen hevonen yltäpäältä märkä. Tunnin jälkeen hevonen oli vaahdossa, satulahuopa KOKONAAN märkä (ei vain satulan alta) ja ratsastaja ihan kipeä :D OLI SE SEN ARVOSTA TAAS! Ehkä mä sitten joskus tästä kehityn! Hyvä vain jos joku on potkimassa persuksille, ei sitä yksin koskaan mitään tee...

Ainut että jos nämä valmennukset eivät ala näkymään kisatuloksissa, niin vika on kyllä sitten minussa... Tartten jonkun hutkimaan mua radallekkin! Ja saa hutkia ja kovaa. Mikä siinä on että jos joku ei kyylää niskassa, niin suoritustaso tippuu? Pitäisi kai opetella, että jos ei mene hyvin, eikä ratsasta täysillä, niin joku on kyllä kurittamassa sitten viimeistään kun kotia pääsee... ;)

Ypäjän kisaviikko

Nyt on Ypäjällä asti käyty kisaamassa ja tulos oli hyvä! Ottaen huomioon, etten nukkunut edellisenä yönä ollenkaan... :) (Osasin jopa laittaa Picasan kautta pari kuvaa kisoista! Kerrankin oivalsin jotain)

Kisat olivat siis lauantaina 6.8 ja kyseessä oli kansalliset kilpailut. Luokat olivat He A:2 ja FEI Junioreiden esiohjelma Va B. Tiimi oli tällä kertaa Riikka painotteinen, sekä kuski että hoitaja/henkinentuki olivat Riikkoja. :)

Ensin ratsastin vaativan ohjelman. Kerrankin hepo ei jännittynyt eikä myöskään hyytynyt radalle, vaan liikkui koko suorituksen ajan reippaasti ja tarmokkaasti. Liikepisteet siis kohisivat, mutta kokoamisaste jäi hieman vaisuksi. Painui ehkä hivenen etupainoiseksi (Hertta on luonnostaan takakorkea, vaikeuttaa entisestään kokoamista) ja tämä näkyi etenkin siirtymisissa, jotka menivät sukeltaen. Pääasia kuitenkin oli, että liike säilyi, ensi kerralla pitää vain liittää siihen mukaan etuosan keveys ja painoa takaosalle enemmän.
  Raviohjelmassa aluksi oli pieniä tahtiongelmia. H tarjoi laukkaa ja pysähdyksiä pienimmästäkin avusta... Joten pientä haparointia alkuun tuli. H myös vähän kuumuessaan tarjoaa kaikkea mahdollista yhtäaikaa ja tulkitsee apuja liian herkästi/väärin, mm vaihtelemalla laukkoja, pysähtymällä, passagemaisella ravilla... Mutta nyt se kuunteli kuitenkin suhteellisen hyvin. Voin olla tyytyväinen :)
Prosentteja tuli 59.118, joka on kansallisesta vaativasta ihan hyvin. Tietty harmitti kun ei sinne 60 asti päässyt... Tosin tästä vain ylöspäin ja vakiinnutetaan ne vaativan prosentit sinne 60 paremmalle puolelle! Olihan meillä aluksi He A:nkin kanssa ongelmia, sitten kun kerran saatiin se 60 prosenttiin, niin siellä ollaan pysytty.

He A rata oli erittäin upottavalla uudella koulukentällä. Sinne sitten meinasi ravi vähän hyytyä paikoitellen. Tosin nyt tahti oli tasaisempi, kulmissa vain huomasi että oli vaikeuksia se säilyttää. Mutta yhtään rikkeitä ei tullut! Keskiaskellajit jäivät harmiksi hieman vaisuiksi, vaikka ne ovat meidän pravuuri. Ensinnäkin kyseisessä ohjelmasa keskiravi ja laukka tulevat pitkällä sivulla ja aikaa sen tekemiseen on vain 2 kirjainväliä, eli todella lyhyt pätkä. Siinä sitten kun vauhtiin pääsee niin pitääkin jo ottaa kiinni. Tähän vielä liitettynä upottava pohja, niin räjähtävät lähdöt jäivät jonnekkin kaukaisuuteen.
Toinen tuomari tykkäsi todella paljon, antoi 68 prosenttia! Toinen ei niinkään innostunut ja antoi 20 pistettä vähemmän... Kivat erot! Yhteisprosenteiksi tuli siis 65.431. Tulos on hyvä, kansalliselle tasolle vieläpä ihan kiva. :)

Kaikenkaikkiaan mukava reissu. Sääkin suosi, sade alkoi vasta kun pakkasimme hevosen autoon. Nyt tuleekin ehkä pienen pieni kisatauko, ensinnäkin siksi ettei sopivia kisoja ole lähistöllä ja myös siksi että silloin kun olisi, niin hevosen omistajalle (eli kuskille), ne ei sovi. Katsotaan josko ensiviikon loppuna kävisin seuran kotitallilla naapurissa vetämässä seura Va B:0 läpi. Eipähän ole paineita kun ei ole kansalliset. :)

Kouluhevosen hypyttämistä

Välillä muutakin tekemistä kuin koulukiemurat. Tänään oli H:lle vuorossa irtohypytystä, seuraaviin kisoihin on aikaa, joten kerkiää vähän vaihtamaan työskentelyä ja antamaan sen pikkuaivoille muuta ajateltavaa. H on mielenkiintoinen hyppääjä. Kapasiteettia sillä on, mutta minkäännäköistä esteälyä sillä ei ole ollenkaan! Se hyppää mitä eteen laitetaan mukisematta, mutta tyyli ja hyppypaikat eivät aina ole ihanteellisia...
  Toki tämäkin asia olisi ratkaistavissa säännöllisellä treenaamisella esteillä, saisi kehitettyä sitä esteälyä lisää, mutta oma mielenkiinto ja taito esteillä ei todellakaan ole mikää mahtava. Joskus on hauska hypellä, varsinkin H:lla sen mielenkiintoisten hyppyjen takia, mutta siihen mielenvirkistykseen noin kerran kuussa se jääkin. Olen kyllä päättänyt, että joskus (miksei jo tässä syksyllä) käyn sillä jossain seura/aluekisoissa hyppäämässä jonku 70cm! Se ei melkeinpä koskaan kiellä, vaan menee vaikka tulisi kuinka huonosti esteelle. Raukka ei ymmärrä että kieltäminen on joskus hevoselle hyvä itsesuojelu taktiikka... :)

Mutta asiaan, tänään oli pikahypytys kaverini Riikan kanssa. Hertan olin kerennyt lämmitellä juuri kun muistin että kentällä alkaa toisen hevosen ratsastustunti... Juoksutusta ensin. Hertta osaa näköjään laukanvaihdot juoksuttaessakin. Tuli ristilaukka, vaihtoi vastalaukalle "pyynnöstä" ja uudesta pyynnöstä myötälaukalle. Huomaa kyllä että sarjavaihtoja on jo treenailtu, alkaa tulee tasapainosempia vaihtoja! No mutta siitä sitten äkkiä hevonen kujaan ja ripeällä tahdilla nostettiin esteitä. Lähtö korkeudet olivat noin 60 ja 80 cm kahdella pystyllä ja ensimmäistä kertaa H hyppäsi välit ja kaikki hyvin. Ensimmäisellä kerralla tosin laitoin sarjavälin liian pieneksi niin Hertta hyppäsi sen innarina (no enhän minä tiedä miten ne estevälit menee!) Levennyksen jälkeen H hyppäsi kaikki mallikkaasti, kertaakaan pudottamatta/muutenvain säätämällä askelia sekaisin. Lopuksi viimeinen este oli 110 cm ja pienellä kopautuksella pääsi puhtaasti yli. H vetää kujan täysillä läpi ja hyppää korkeelta, mutta kujan jälkeen suuntaa suoraan Riikan luokse, jolla on ruokaämpäri... Helppoa ;)
  Hertta harvoin lähtee riehumaan vapaana ympäri kenttää. Sitä voi pelkällä riimulla taluttaa kujaan, päästää sen kiitämään kujan läpi, ja se tulee kujan jälkeen luokse ja taas sama homma alusta. Ehkäpä maailman helpoin käsiteltävä otus?
  Ehkäpä esteitä täytyisi lisätä vähän lisää viikko-ohjelmaan, on se vaan niin hyvää jumppaa selälle kouluhevosellekkin. Ja joutuuhan se oikeesti koukistaa takajalkojaankin. Myös kouluhevosen putkiaivoille se tekee myös hyvää, se joutuu kerrankin päättämään itse, mitä se tekee seuraavaksi ja miten. Herttakin on niin työmyyrä, että aina odottaa ratsastajan tekevän kaikki ratkaisut, hieman vaikeaa sitten esteillä, sillä minä en ainakaan niitä ratkaisuja osaa tehdä.

Noh, toditusaineistoa tästä tämän päivän säätämisestä tuli Ripan ansiosta, täytyy harjoitella kuvien lisäämistä lisäämällä ne tänne!

Hikitreenejä

Nyt se on sitten tehty, meinaan pitkään harkittu blogin perustaminen. Alku aina kankeaa, vaikea miettiä mitä tänne kirjoittaisi, toisaalta asialla ei niinkään ole merkitystä, omaksi ilokseni voin näitä sitten lueskella. :)

Päällimäisenä on mielessä kesän kivat kelit ja suotuisat treenausolosuhteet. Kesä on omalla kohdalla oikeastaa ainut aika jolloin voi treenata täysillä, sillä maneesittomalla tallilla asuminen tuo ne omat haasteet kentällä treenaamiseen talvella. Toisaalta olisi mukavaa antaa hevoselle laidunlomaa ja akkujen latautumista, mutta houkutus oppia lisää on liian suuri. Talvella sitten tulee niitä pakollisia kävelykausia hevoselle liian kovien pakkasten tai kentän huonon kunnon takia. Jääköön kesälomat sitten talvelle. :)

Näillä helteillä treenaaminen on ollut jokseenkin tuskaista, toisaalta mieluummin helteessä treenaaminen kuin talvella -20 asteen pakkasessa ratsastaminen. Hyi...
Hevosen ja tietenkin omasta nestetankkauksesta pitää muistaa siis pitää huolta, mieluummin liikaa kuin liian vähän. Tosin eilen tämä hevosen pakkojuottaminen kostautui itselleni, sillä Tampereen aluekoulukisoissa suoritusta häiritse hevosen älytön kusihätä! Laukanvaihdot epäonnistui hevosen potkaistessa aina vaihdon aikana sivulle, ja 2 kertaa tuli rikkominen laukalle (vieläpä toinen meijän bravuurissa, eli lisätyssä ravissa, mitä ei ole koskaan ennen tapahtunut!) No mutta jokainen kerran elämässään kusihädässä olleena varmaan ymmärtää ettei silloin vain kykene tekemään mitään muuta kuin olemaan kupla otsassa ja jalat ristissä...

Hirveän näennäisesti fiksuna jouduin toteamaan että nestetankkaukseni meni metsään. Tästä viisastuneena taidan jättää hevosen juottamisen ennen kisoja kokonaan pois, juokoot sitten kisoissa jos on jano.

No mutta kokemusta on nyt taas lisää! Seuraava kisakerta häämöttääkin jo todennäköisesti Ypäjällä kisaviikolla lauantaina 6.8. Silloin saattaa olla vuorossa kansallinen avoin He A ja avoin Va B. Toivottavasti silloin suoritusta ei häiritse pieni paine rakossa, kumpaakaan, hevosta eikä ratsastajaa... :)