Löysin kesän kisakuvia

Löysin netistä kuvasivustoilta kuvia Saakosken Prix St Georges radasta 8.6 ja Kangasalan Intermediate I debyytin palkintojenjaosta pari kuvaa 6.7. (Videon Inter radasta lisään kyllä kunhan saisin sen koneelle joka kestää HD videoita! :D )

Kangasala 6.7 Intermediate I palkintojenjako

Hihi, En vieläkään saa lettejä Hertan kuluneeseen harjaan sään päältä... :)

Kuvat PSG radalta Saakosken kansallisista

Taidan olla liian fanaattinen tähän sisäohjalla myötäämiseen... :D

Ennen suoritusta radan kiertoa

Kohti tuomareita

Läpyläpy, Hertta naattii!

Ihan kivoja kuvia mun mielestä! :) Kiva aina löytää näitä jostain netin syövereistä kun porukkaa kuitenkin liikkuu kuvailemassa kisoissa.

Tällä viikolla on katse kohti lauantaina PSG suoritusta Dumin kansallisissa. Viikonloppuna H oli tirvassut oikean takajalkansa johonkin, niin että oikea kinner oli turvonnut ja kosketusarka. 3 pienen pientä rupea löytyi myös. Se ei kuitenkaan ontunut, vaan turvotus pikemminkin laski kun liikutti. En kuitenkaan teetättänyt mitään kokoavaa juttua, vaan perusliikuntaa tehtiin vain taivutuksineen ja rennolla mielellä! Tänään ratsastin nopeasti läpi ja turvotus on laskenut melkein kokonaan, mutta hieman huomaan että oikea takajalka on jäykempi/hitaampi. Ilmeisesti mustelman tyyppinen ruhjevamma tämä oli. Ei sen vakavempaa. Aina ratsastuksen jälkeen olen kylmännyt kintun huolellisesti ja levittänyt antiseptistä voidetta rupiin. Tämän takia jäi nyt sitten PSG treenaukset välistä, mutta onneksi se on jo "tuttujuttu" niin ei ole niin hätä sen kanssa. Huomenna on kuitenkin taas valmennus jossa käydään varmasti rataa läpi, ja onhan mulla nyt koko loppuviikko aikaa treenata kisoja varten kun kinttukin on parantunut. :)
Vähän jo jännittää kisat, sillä nämä ovat varsin kovatasoiset, niinkuin Etelä-Suomessa yleensäkin on. Täytyy kyllä ihan tosissaan ratsastaa. Sijoituksia on turha hakea, mutta nyt haluttaisiin hilata niitä prosentteja yli sen maagisen 63%... ;)

Vieraissa

Kävin tuossa muutama viikko sitten kaverini uuden hevosen selässä. En vain ole ehtinyt postausta väsätä, mutta nyt sitten lauantai-iltana pitkän tallipäivän jälkeen ehdin kuin ehdinkin! Nyt on ollut muutama muukin uusi ratsastettava kesän mittaan sen mitä töitten ja Hertan lomassa ehdin ottamaan. Tykkään näistä puuhista!

Kyseessä on 9 vuotias virolainen hyvä sukuinen ruuna, Juuso. Tai Juustoksi myös kutsuttu.. ;)
Se on ollut estehevosena elämänsä, mutta on kyllä laadukkaasti liikkuva myös, joten tästä saa koulupuolelle myös hyvän pelin! Tällä hetkellä Juusto kasvattaa lihasmassaa ja kuntoa. Siitä näkee että sillä on lähinnä vain hypätty, joten sileän puoli on hieman jäänyt vähemmälle. Tämä kuitenkin oppii todella nopeaan ja haluaa miellyttää. Meitsi tykkäsi tosi paljon!
Huomaa hyvin kuinka on vähän vaikeampaa istua hyvin hevosen selässä, joka on vielä voimaton ja tahti vaihtelee. Tässä huomaa kuinka tärkeää tahti ja tasapaino on hevoselle ja ratsastajalle. Ilman sitä on ihan turha haaveilla nätistä istunnasta ja hyvästä liikkumisesta!
Kunhan tahdin ja tasapainon saa tälle hevoselle kuntoon ja pohkeen edessä liikkumisen, niin kohta pystyykin tekemään mitä vaan. :)

Opettaa kyllä tosi paljon myös itselleni käydä vieraiden hevosten selässä. Kaikki eivät toimikkaan samoilla nappuloilla kuten Hertta, joten kyllä tässä saa paljon perspektiiviä. Taitaa olla niin että minä opin uusista hevosista enemmän kuin ne minusta. :P

En paljoa istunut harjoitusraviin, sillä haluan ensin saada hevosen liikkumaan pohkeen edessä. Mieluummin siis kevennän, jotten itse häiritse vahingossakaan eteenpäin liikkumista

Hmm...

Ollaan nyt vähän sanattomia taas kisatulokseen, mutta ei voi mitään! Hertta oli kiva ja saavutettiin se mitä haettiin, eli rento ja hyvä kulkeminen, sekä perusratsastukseen keskittyminen. :)
Nyt on menty kuitenkin noita vaikeampia luokkia aika monta joten nyt tuntui tosi helpolta kun ei ollut mitään temppuja, vaan sai rauhassa keskittyä ratsastamaan pikkujuttuja. Toki mun pitää saada niihin PSG luokkiinkin sama tunne kuin helpommissa radoissa, kun vielä ei olla ihan varmoja niissä radoissa.
Tosin eipä tuo eilinen tulos antanut osviittaa oikein mihinkään. Hikinen 60,9% helposta Va B ohjelmasta tasaisella ja varmalla suorituksella on mielestäni tosi surkea tulos. Ei ollenkaan meidän tasoa. Kuitenkin PSG radat on järjestään aina 62% tietämillä, niin Va B luulisi olevan vielä helpompaa.
 Lopputervehdykseen Hertta kompastui, josta tuomari rankaisi "liian raju pysähdys, 6". Tämä on harmi sillä en voinut sille mitään. Myös kesken toisen sulkutaivutuksen Herttaa ahisti joku, ihankuin joku olisi nipistänyt sitä (kuolain, paarma..?) ja se heitti päänsä yhtäkkiä ylös ja säpsähti, mutta jatkoi sillä samalla sekunnilla nätisti eteenpäin. Yksi laukanvaihto oli rikkonainen, muut vaihdot hyviä ja puhtaita, mutta ei silti saatu 6 numeroa enempää. Jopa meidän bravuuri, eli keski ja lisättyravi oikeutti vain 6,5 numerona, vaikka yleensä ollaan saatu niistä 7-8 numeroksi. :( Vähän harmittaa koska Hertta suoritti rehdisti ja mullakin oli tosi hyvä fiilis radalla! Loppusijoitus oli sitten 20/30, eli ihan luokan häntäpäässä. Olisin toivonut saavani rakentavaa palautetta ja korjausehdotuksia.

Onneksi kuitenkin olen rehelliseti sanottuna tyytyväinen itseeni ja hevoseen. Meille tuli kiire jopa radalle ja ehdin verkata vain 15 minuuttia! Mua ennen piti olla tauko, mutta päättivät jatkaa sittenkin suoraan luokkaa, joten en ehtinyt edes kävellä välikäyntejä Hertan kanssa. Siihen nähden H oli tosi kiva radalla, vaikka omat verkkarutiinit menivätkin metsään ja meinasi tulla itselle hätä. Hertta oli hivenen varovainen nurmipohjalla, joten etenkin ravissa näkee ettei se oli niin terävä kuin normaalisti, mutta ei kuitenkaan mielestäni huono ollenkaan.
Hertalle paljon porkkanoita ja kehuja, se teki parhaansa. Tällä kertaa se ei vain riittänyt! =)

Nyt katse kohti elokuun 2. päivää, jolloin startataan taas PSG:tä kansallisten muodossa Helsingissä. Sinne lähdetään kyllä hakemaan prosentteja yli sen 62% vakion. Hertta on treeneissä ollut jo tosi tasainen ja varma PSG jutuissa. :)

Tätä lisää elokuun 2. päivä!

Huomenna pikavisiitti Lappeenrantaan

Pikainen kännykällä näpytelty postaus kahvitauolta.

Taas meni meidän osalta Lappeen kisat vähän ohi. Perjantaina, eli tänään, olisi ollut PSG mutta mä olen töissä. Huomenna lauantaina mahkuja on vain Va B tai Small Tour, mutta valmentajan kanssa ollaan yhtä mieltä siitä että Small Touriin on turha osallistua kesken ja puskista. Sunnuntaina olisi sitten vain Inter Kür, ja mistäs mä sen äkkiä valmiiksi saan (eikä siihem valmiita vielä olla), joten ainut mahdollisuus on vain lauantain Va B Junioreiden Joukkuohjelma. Ollaan myös sitä mieltä että mun täytyy päästä ratsastamaan liikettä paljon enemmän ja keskittyä paremmin perusasioihin, joten helpompi luokka ilman temppuja on ihan hyvä tähän väliin sekä hevoselle että mulle. Ei ole nyt paineita! Viime aikoina on vähäm turhan paljon ollut ainakin mulla jännitystä matkassa "vaikeiden" luokkien takia, joten nyt hiotaan.
 En nyt tiedä kehen hevostalli.netissä oli viitattu, mutta siellä nuristiin Va B luokkaan osallistumisesta vaikeamman luokan menneenä. Toivon ettei tämä koske mua, mutta voinpahan sanoa, että meillä on va b luokissa ihan tarpeeksi hommia jos meinaa pärjätä! Täältä ei ruusuketta ole odotettavissa saada, joten sen voi unohtaa.

Tämän viikon valmennuksessa keskityttiin rentouteen ja oikeinpäin liikkumiseen. Sen täytyy liikkua ylämäkeen ja olla nopea takajaloistaan. Myös taipuminen on ollut puuttellista, joten mulla on paljon töitä. Temppuja ei olla tehty, ne kyllä tulee kunhan H liikkuu oikein.

PS. Arvonta on suoritettu,  mutten ole ehtinyt sitä tänne vielä päivittää. Arvonnassa voitti Avec lipun avajais bileisiin Keravalle Heidi Pätsi! :) onnittelut!

Perusperiaatteet Top 5

Ajattelin tässä sunnuntai-illan ratoksi kirjata ylös vinkkilistan omaisesti niitä perusperiaatteita joita itse ainakin käytän ratsastuksessa. Niitä juttuja, jonka ympärille oikeastaan kaikki omassa ratsastuksessani rakentuu ja joista en tingi. Eihän nämä siis mun omia keksimiä ole, mutta siis olen ne toimiviksi todennut ja voin suositella niitä kaikille. Tässä nyt on 5 sellaista, jotka koen tärkeimmäksi ainakin omassa ratsastuksessani. Jokaisella varmasti on omia juttuja vielä lisäksi ja olisikin kiva jos jaatte niitä vaikka kommenttiboxiin!

Menkööt tämä nyt myös vähänniinkuin treenivinkki postauksesta, sillä en ole niitä ehtinyt pitkään aikaan tekemään. Täytyy yrittää ryhdistäytyä niiden parissa ja tehdä vinkkipostauksia toiveiden perusteella.

1. Apu - reaktio

Tämä on ehkä se kaikista tärkein jonka on pakko tapahtua ratsastuksessa. Jos pyydän jotain, hevosen täytyy reagoita, HETI, ei 5 askeleen päästä, eikä huomenna. Ei mitään kamalampaa maailmassa kuin hevonen joka ei reagoi apuihin! Ja se ei siis ole hevosen vika, se vain on opetettu olemaan reagoimatta. Yleensä ratsastuskouluissa tähän törmää, sillä siellä on periaatteessa "etu" että hevoset eivät reagoi herkästi apuihin. Kun kokematon ratsastaja tahattomasti käyttää pohjetta,  herkkä hevonen ei tätä siedä. Tuntihevoset jotka ovat turtuneet apuihin ovat oikeastaan aika turvallisia kun ne sietävät ratsastajan virheitä. Tämä ei kuitenkaan ole se, mihin tähdätään hevosen koulutuksessa ja viimeistään ratsastuskoulusta pois päästessä ratsastajan apujen tehokkuus korostuu. Jokainen ratsastaja on hevosensa valmentaja, joten hevosista tulee juuri niin herkkiä/ei-herkkiä kuin me ne ratsastetaan.
Hertta on yliherkkä suustansa, mutta ei niinkään kyljistään. Se on olevinaan herkkä myös jalalle, mutta loppujenlopuksi sitä saa aika paljon muistuttaa välillä siitä, että jalasta kuuluu tapahtua tiettyjä reaktioita.

Väärä reaktio on parempi kuin ei reaktiota ollenkaan!

2. Suoruus

Suora laukanvaihto, suoralla hevosella. Itse voisin toki aavistuksen istua suorempana, vaikka kuvassa onkin laukanvaihtoavun antaminen.

Tahdon että hevonen on suora. Jos se ei ole suora, en voi oikeastaan tehdä mitään (paitsi hölkötellä ympäri kenttää päättömästi, mutta se ei tuo mitään muuta kuin kilometrejä hevosen mittariin). Jos hevonen ei ole suora, se ei voi koota, se ei voi taipua rehellisesti, eikä se myöskään voi kantaa ratsastajaansa tasapainossa. Tämä rasittaa hevosta ja pidemmän päälle altistaa jo rasitusvammoille. KAIKISSA tehtävissä korostuu onko hevonen suora. Niin laukanvaihdot kuin piruetit täytyy tehdä suoralla hevosella, eikä esteitäkään voi hypätä pidemmän päälle kovin puhtaasti jos hevonen punkee esteelle poikittain. Mitenkä onnistuu laukanvaihto vinolla hevosella? Niimpä, ei kovin hyvin.

Joskus kun olen pitänyt tunteja, olen verrannut hevosen suoruutta junaan. Hevosen täytyy kulkea kahdella uralla (vasemman ja oikean puoleiset jalat samassa linjassa keskenään) niinkuin juna kulkee kiskoja pitkin. Jos jokin näistä hevosen jaloista poikkeaa uralta (junan kiskoilta), koko hevonen (juna) leviää (juna menee linkkuun kun yksi junan vaunuista poikkeaa pois kiskoilta). Usein hevoset kulkevat ulkolapa liian ulkona, eli tämä siis tuntuu selkään kuin takaosa olisi uran sisäpuolella. Todellisuudessa etuosa on uran ulkopuolella "pois junan raiteilta". Tällöin täytyy korjata hevosen etuosa takaisin hevosen takaosan edelle samalle linjalle, jotta moottori (eli hevosen takaosa) voi työntää taas kaikella voimalla koko hevosta eteen.

Kyran sanoin: "Jos et pysty hallitsemaan hevosen etuosaa, et koskaan voi hallita sen takaosaa. Hevosen voima, moottori, sijaitsee takana".

Yksi hyvä taktiikka korjata etuosaa takaisin uralle takaosan eteen, on vastataivutukset. Tällöin hevosen on pakko kantaa ulkokylkeään ja ottaa ulkolapa sisälle. Myöhemmin korjaus tapahtuu ihan vain ulkopohjetta käyttämällä ja hevosen ymmärtää korjata etuosansa uralle.

3. Älä ratsasta uralla!

Tästä saan kiittää Hertan omistajaa joka on iskostanut mun päähän tämän. Heti ekana päivänä kun Herttaa ratsastin tuli käsky, että täällä ei sitten ratsasteta uraa! Se joka ratsastaa saa käsin käydä peittämässä sen ison vallihautauran.
Teette vain itsellenne ja hevosellenne karhunpalveluksen kun nuolette aitoja kentällä. Mitä tapahtuu kun vain ratsastatte sen kummemmin ajattelematta uraa pitkin?
 Silloin te ette ohjaa hevosta, vaan se kentän aita ohjaa.
Hevonen ottaa tuen siitä mistä saa. Jos se ei saa sitä ratsastajan ulkoavuista, se menee pitkin seiniä.

Eli ulkoavut. Ulkoohja ja ulkopohje. Tässä tullaan myös takaisin siihen suoruuteen, sillä suora hevonen on ulkoavuilla. Tehkää niistä teidän ulkoavuista se "aita" hevoselle johon tukeutua. Tällöin te voitte määrittää sen kulkevan uran mihin vain ja hevonen seuraa sitä!

Itse ratsastan AINA uran sisäpuolella. Aina.
Vain erikoistilanteissa menen uralle (jokin tietty tehtävä joka alkaa/päättyy uralle, tilan puute ja väistän jotain ratsukkoa tms.). Toki jotain tehtävää tehdessä voi ottaa apua aidasta esimerkiksi nuoren hevosen kanssa tukea antamaan, mutta tämä on vain väliaikaista ja sitä täytyy käyttää harkiten. Kouluradalla täytyy kulkea uraa pitkin, mutta se onkin vain 5 minuuttia kerrallaan yhden suorituksen aikana. Jos hevonen puskee uralle kaarteessa, se ei ole teidän ulkoavuilla. Hevosen täytyy kunnioitta ulkoapuja ja kulkea "niitä pitkin".

Uralla ratsastaminen on ratsastajan laiskuutta.

4. Kiitä

Meni miten meni, hevosta täytyy radan jälkeen kiittää

Tykkään kauheasti kiittää hevosta pienestäkin jutusta. Yleensä kiittäminen on paras, kun apu lakkaa. Nuoremmilla/kokemattomilla hevosilla usein kehun reilusti äänellä ja silittämällä, jotta se varmasti ymmärtää että se teki juuri oikein. Puhunkin aina "lahjomisesta". Jos hevoselle tulee hyvä mieli, se tarjoaa äsken opittua asiaa varmasti uudestaan lisäkehujen toivossa! Hevonen haluaa miellyttää ratsastajaansa.

Parempi liikaa kuin liian vähän.

5. Ole johdonmukainen

Jos pyydät pohkeella eteen, et voi vetää suusta samalla hidastaen (ja haluan korostaa että tämähän ei ole kokoamisavut, niinkuin joskus kuulee sanottavan...). Tämä on ihan itsestään selvää, mutta toteutuuko se aina? Vahinkoja sattuu (mulla ainakin!!!) ja vahingossa voi jäädä käsijarru päälle vaikka samalla yrittää tehdä jotain muuta kuin jarruttaa. Herkät hevoset eivät tätä siedä ja varmasti ilmaisevat mielipiteensä asiasta, mutta on niitä kilttejäkin hevosia jotka eivät välitä.
Tämä ei tarkoita että ohjat täytyy heittää pois kun antaa pohjetta. Pikemminkin ohjasapua ei saa voimistaa pohjetta käyttäessä, mutta raami tulee säilyttää.

Hertta on siinämielessä ollut mulle tosi hyvä opetushevonen tämän asian kanssa. Sitä ei saa jäädä vetämään suusta. Sitä on muutenkin vaikea saada luottamaan kuolaimeen ja ratsastajan käteen jotta se tukeutuisi siihen, vaan se on aina liian kevyt edestä = kulkee mielellään virkkuukoukkuna paeten kuolaintuntumaa. Jos vielä tässä vaiheessa ratsastaja ei huomaa asiaa ja yritä antaa sille edestä tilaa keventämällä ohjasotetta, Hertta alkaa viskoa päätään ylös. Mullekkin käy näin joskus kun otan sitä liikaa kiinni edestä. Nuppi sinkasee heti ylös ja Hertta riuhtoo. Palkintojenjaossa näin käy usein, sillä jos Hertta lähtee rykimään kuumetessaan ja minä vedän vastaan niin meno on hyvinkin "kaunista".

Jos jalkasi hakkaavat hevosen kylkiin joka askeleella, kuinka voidaan olettaa että hevonen tunnistaisi turhien apujen seasta sen oikean pohkeen käytön mihin pitäisi reagoida?
Jos haluat hevosen taipuvan rungostaan, ja taivutat sitä kaulasta, kuinka hevonen voisi edes yrittää taipua pää linkussa?
Jos haluat hevosen kulkevan suorassa, mutta itse istut vinossa, miten se hevonen voisi muka ymmärtää mitä siltä halutaan?

Tuossa nyt muutama. On niitä lisääkin mutta näillä pärjää pitkälle ja nämä ovat sellaisia asioita mistä en tingi.

Kertokaa ihmessä jotain omia peruspilareita joista ette luovu ratsastaessa? Mitä te vaaditte itseltänne ja hevoselta?

Mahtimaastot

Tänään päästiin ensimmäistä kertaa ikinä Hertan kanssa ihan oikeesti maastoon. Olenhan mä jo vähän käynyt sitä taluttelemassa pitkin maita ja mantuja kun etsin sitä perhanan kenttää (jonka nyt löysin! :D ), mutta nyt pääsin itsekin ihan selästä käsin. Edellisellä tallilla kävin sillä kyllä metsäpolkuja ja mäkiä kiipeilemässä tallin takapihalla menevällä metsäreitillä, mutta se nyt on ehkä 100 metriä pitkä. Siellä H kyllä tykkäsi kiipeillä.

Sovittiin parin talli-ihmisen kanssa maastopäiväksi lauantai ja lähdettiin heti 10 aikaan aamulla matkaan. Herttaa vähän jännitti kun noustiin pihalla selkään ja suunnattiin tallin pihalta pois. Askel lyheni, selkä kiristyi ja painui notkolle ja se tutisi... :D On pienellä hevosella jännä elämä kun maisemat vaihtuvat uusiksi. Miten niin tapojensa orja?

Ekat puoli kilometriä Hertta tikittää pientä kireetä ravia muiden hevosten perässä. Se ei pystynyt kävelemään muiden mukana kun askel oli niin lyhyttä ja kireää, että sen oli pakko ravata. En puuttunut asiaan mitenkään, sillä ajattelin että kyllä se kohta tottuu. Ja niin tottuikin! Kun Hertta ymmärsi ettei hän kuole vaikka maisemat vaihtuukin, niin loppumatka meni hyvi! Ei se edes kertaakaan pelästynyt varsinaisesti mitään. Kerran kuuli jonkun rasahduksen hiekkatiellä ja ponkasi eteenpäin, mutta ei mun edes tarvinnut ohjia kerätä käteen. Koko matka mentiin vapain ohjin hyvää matkaavoittavaa käyntiä! Välillä piti höristä tummalle ruunalle seurueessa, ilmeisesti oli niin komea mies! :D

Hertta uskaltaa jo nököttää hoitopaikalla. Aluksi se ei uskaltanut astua tuohon, sillä alusta oli eriväristä kuin tallin käytävä... ;) Kaikkea uutta tuo kyllä vierastaa!

Erkylässä on niin uskomattomat maastot että mäkin jopa voin sanoa nyt tykkääväni maastoilla. Ensi kerralla yritän ottaa lennosta vähän kännykällä kuvia! Rypsipeltoja, leveitä ja hyväkuntoisia metsäpolkuja hiekalla, järven rantaa, mäkiä kiipeilyyn ja hiekkatiet ovat hyväkuntoisia ja autoja ei näy juuri koskaan. Ihan unelma! Tuo meidän lenkki kesti yli tunnin, joten oikein sopiva tälläinen tutustumisreitti. Kierrettiin tosiaan Erkylän järvi nyt ympäri. Matkalla näkyi myös lammessa olevia joutsenia. Hertta ei näistä oikein tykännyt... ;)
Siistiä! Tekee varmana tosi hyvää Hertalle. Pitää jo suunnitella seuraavaa maastoreissua porukalla, josko menisi laukkailemaan/ravailemaan jonnekkin.

Heh, täytyy kertoa vielä mitä tallityöntekijä tänään raportoi mulle Hertasta. :D
Normaalisti Hertta saa kolme kertaa päivässä väkirehut, aamulla, päivällä ja illalla. Aamulla se saa mun laittamat ruuat, jotka on ämpärissä, muut ruuat antaa tallityöntekijä. Olen antanut aamuämpärissä kivennäiset ja puoli litraa peacemakeria ja vähän leipää, eli "kuivaämpäri". Eilen kuitenkin unohdin antaa elektrolyyttiä Hertalle hikoilun jälkeen, jote ajattelin että teen aamuämpäristä "märkä-ämpärin" jotta voin sekoittaa elektrolyytin sekaan.
Noh, aamutallin tekijä antoi sitten tämän märkä-ämpärin ja Hertta mussutti tyytyväisenä mössöt, mutta kun Rouva oli syönyt ne, ja tallityöntekijä lakaisi käytävää, alkoi Rouva huutamaan ja hörisemään hulluna. Ikäänkuin jotain olisi nyt pielessä! Aamutallintekijä ihmetteli että mikä siltä nyt puuttuu kun heinää on ja mössötkin sai. Hertta ei rauhoittunut vaan jatkoi aamutallintekijälle hörisemistä, kunnes tämä tajusi kokeilla antaa kourallisen kuivana Peacemakeria. Sitten Hertta rauhoittui. Onko se jo noin tapojensa orja, että sitä häiritsi kun jokin asia meni erilailla kuin normaalisti? :D
Tamma komentaa ja komentaa "Mihin sinä olet unohtanut mun aamunappulat?!" eikä kukaan ymmärrä. :D Ilmeisesti neidin mielestä tämä "joku ylimääräinen mössö" oli ihan kiva bonus, mutta jotain unohtui. Tästä lähin taidan sitten vain suosiolla antaa aamuämpärin Hertalle kuivana, jottei neidin mielestä mikään poikkea normaalista. ;)

Pesupaikallakin neiti uskaltaa jo olla. Aluksi pelotti katossa roikkuva solarium. Ehkä me myöhemmin tutustutaan myös siihen. 

Arvonta VIP-iltaan!

Keravan Horse & Rider on alkanut laajentamaan myymälää. Tällä hetkellä myymälässä on iso remonttiale 18.7 asti, jonka jälkeen liike suljetaan, kunnes uuden myymälän viralliset avajaiset vietetään 23.7 keskiviikkona. Erikseen järjestetään kuitenkin VIP-ilta avajaisia edeltävänä tiistai-iltana 22.7.

Nyt halukkailla on mahdollisuus osallistua arvontaan ja saada itselleen yksi AVEC- kutsu tähän VIP iltaan tiistaille 22.7!

VIP-illassa on hyviä tarjouksia, mukavaa seuraa sekä vierailijoille pientä syötävää ja juotavaa. Itse olen kyseisen päivän jo merkannut kalenteriin ja aion suunnata sinne työpäivän jälkeen. :)

Osallistu arvontaan kertomalla kommenttiboxiin mitä sinulla on juuri nyt ostoslistalla joko itsellesi tai hevosellesi. Laita ehdottomasti kommenttiin mukaan sähköpostiosoitteesi, sillä voittajaan otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti!

Arvonta suoritetaan keskiviikkona 16.7!!!

Jos ei koita, ei voita

Vai mitä tähän nyt sitten sanoisi? :D


Siis me tosiaan lähdettiin ihan alle viikon varoitusajalla kokeilemaan tuota Interiä kun kerran hyvä mahis tuli. En ole ehtinyt luomaan yhtään ajatustakaan Interin jutuille koko kesänä, ollaan vaan hinkattu noita PSG juttuja. Viime hetkellä näin siis sen ilmoituksen että noissa Tavan kisoissa olisi mahdollisuus mennä kansallisissa kisoissa harjoitusluokkana Inter I tai PSG. Valmentajan kanssa mietittiin ja hänkin totesi "noh, kyl se ainakin läpi pitäisi päästä..."

Sieltä sitten napsahti 62,961% tulos ja voitto! :D
Siis mitä ihmettä... Joo, voin sanoa heti epäilijöille että eihän se ole kansallinen voitto, ei olekkaan, mutta eniten hämmennyin prosenteista. Lähdettiin hakemaan vähintään 55% tulosta, sillä esim. kokonaisia piruetteja en ole kokeillut muutakuin viikko sitten siinä julkaisemassani videolla edellisessä postauksessa ja laukka siksak sulkuväistöjä ei olla myöskään tehty käytännössä koskaan. Mulla oli tunne, että mennään soitellen sotaan, mutta kuitenkin ajattelin korkata tuon Interin sitten kisaharjoituksen muodossa, niin ei olisi niin kovat paineet.
Kisa oli kuitenkin kuin kansallinen. "Oikeat tuomarit" ja "kansallisen taso". Enpä vaan saa rankingpisteitä tästä, koska tulos ei ole virallinen. Tämä antaa osviittaa siitä missä ollaan.



Kiirehän siinä valmisteluissa sitten tuli. Mua ahdisti toi rata ja olin valmiiksi "hällä väliä, ei me osata kuitenkaan kun ei harjoteltu" asenteella. Hertta kuitenkin on liikkunut nyt kivasti ja ei kotonakaan tuo ole tuntunut niin vaikealta, mutta silti. Verrytelyssä Hertta tuntui tosi kivalle ja kaikki tuli helposti. Siinä vaiheessa vähän helpotti, mutta kyllä mua herranen aika jännitti!!! Siis harvemmin tärisen jo verryttelyssä saatikka radalla, mutta nyt kyllä soijaa pukkaa ihan silkasta jännityksestä :D

Noh, Hertta oli ihan tykki. Se teki kaiken just niinkuin pyysin. Minähän sitten muunmuassa pyysin siltä sarjavaihtoja joka toisella askeleella 9 kappaletta, vaikka niitä piti esittää 7... ;) Ei saatu lisäpisteitä vaikeutuksesta! :D Kolmoset tuli puhtaasti, ja siis ne kakkoset, mutta meitsi sekosi laskuissa pahemman kerran ja vaihtelin vaan laukkoja tavoitteena päätyä myötälaukassa uralle. Keskiravin ratsastin MELKEIN väärään pisteeseen. Tajusin tämän hieman ennen uraa ja siirryin salamana käyntiin. Papereissa se oli laitettu 7 numerona ja viivattu yli ja muutettu 6 "liian aikaisin käyntiin". Jooo, sehän se oli, ei suinkaan -2 ja väärinratsastus... ;)

Menossa radalle. Ja niin jäykkänä jännityksestä... :D

Lisättyä laukkaa

Yleensä Hertta on kuumunut sen verran radalla että varsinkin sarjavaihdoissa on tullut aina rikkoja, mutta nyt ne tuli tosi helposti! Toki vielä tarvitaan suoruutta ja sujuvuutta niihin. Vasen piruetti meinasi hyytyä koska yksinkertaisesti otin aivan liikaa Herttaa takaisin jolloin se ei enää päässyt polkemaan. Tajusin onneksi tämän ja korjasin asian oikeaan piruettiin joka menikin paljon paremmin. Siitä saatiin 6,5, vasemmasta 5,5. Kaikenkaikkiaan tuomarit olivat yksimielisiä ja numeroita tuli tasaisieen 6-7,5 välillä. Muutama 5 juurikin näissä mun sössimissä kohdissa.

Piruetti oikealle. Ja meitsi jännittää...

Sinäällään olen tyytyväinen rataan mutta kyllä moni asia hävettää! Aikamoista haipatusta ja hätiköimistä. Huomaa kyllä että olen ihan pökkelönä ja oikeasti sössin ja hätiköin monta asiaa. Video oli aika kaameaa katsottavaa... Yritän saada senkin myöhemmin lisättyä tänne, mun koneella ei vaan tosiaan pysty oikein noita videoita latailla koska kone sekoaa. Sen verran vanha kone ettei kestä HD videoita. Mutta katsotaan jos saisin jonkunmoisen koostevideon tehtyä päivästä!
Tää oli tämä klassinen keissi, kun ollaan radan jälkeen pakkaamassa hevosta autoon että käydään syömässä ja lähetään sitten, niin sitten kuullaan tulokset ja meitsi voittaa... WHAT? :D En tässä vaiheessa ollut kuullut omia tuloksia, yksi ja ainut tulos oli jotain 61% luokkaa ja totesin että sain jonkun 58% eli kotiin vaan.

Hirveesti on vielä hommaa näissä PSG radoissa, saatika sitten Inter radoissa. Hienoa on kuitenkin se että pohjat on nyt molemmilla tasoilla se 62% joten siitä vain prosentit ylös! Ja se tulee rutiinin myötä. Nyt on sitten "turkki heitetty" Interin osalta, joten jatkossa tuskin jännittää enää samanlailla kun kerta näinkin "kivuttomasti" se meni. HUHHUH!

Eniten huvittaa se, että minä, Norppa, sain hyväksytyn tuloksen Interistä. Mun tavoite ja unelma oli kilpailemisessa se, että olisin menestynyt He A radoilla aluetasolla.

Ja kumartaa!

Haha, kuvassa kisahoitajan pestiä ensimmäistä kertaa suorittamassa oleva iskä. Syypää siihen miksi ylipäätään oon kisoissa tänä päivänä. Iskä se mut vei ratsastamaan 8 vuotiaana! :D Selvisi hengissä Hertan taluttelusta! Oikee hevosmies. :D

Pakko vielä mainita loppuun että kiitos kisajärjestäjille hienoista kisoista! Tuolla on tosi mukava käydä aina kisoissa, joten varmana änkeän sinne ensi vuonna myös!