Roxyn vuoro

Pitkästä aikaa pääsin Roxyn kyytiin taas kun sattui olemaan ihka oikea vapaapäivä, ei tunnin pitoa, ei hierontoja, eikä mitään. Ihanaa herkkua. Herttakin nautiskeli vapaapäivästään.

Tamma kävi tänään vähän kuumana. Nätisti meni, mutta ei oikein olisi malttanut tehdä muutakuin laukata. Muutoin tosi miellyttävän tuntuinen. Roxyn on käynyt fysioterapeutti muutaman kerran käsittelemässä ja tamma on suoristunut tämän ansiosta hirveästi. Helpottaa paljon työskentelyä.Päästäisiinköhän tämän kanssa edes yksiin 5 vuotis cupin osakilpailuihin? Niin paljon epäonnea matkassa ollut.

c Janna Pehkonen

C Janna Pehkonen

C Janna Pehkonen

C Janna Pehkonen

C Janna Pehkonen

C Janna Pehkonen

C Janna Pehkonen

C Janna Pehkonen

C Janna Pehkonen

C Janna Pehkonen

Va A rata videona

Tässä on nyt se eilisen kisan rata videolla. Kesti pitkään latautua tuonne Youtubeen, mutta nyt se on siellä.
Ei mulla muuta sanottavaa, kyllä te ne virheet ja hyvät pätkät sieltä varmasti erotatte. =) Lehmänpotkut eivät olleet tarkoituksen mukaiset liikkeet... ;)

Noh, mitäs mieltä ootte?

Hengissä selvitty!

Koulukisoissa voi myös olla hauskaa... :D C Riikka Vuorinen

Prosentteja 57,8% eikä edes oltu kai ihan viimeisiä! :D Eli piirun alle 58% , eikä edes kaukana 60%.

Osallistujista oli tosi moni perunu, joten meitä oli loppujen lopuksi vain 8. Siellä me rämmittiin GP hevosten ja GP ratsastajien seassa, eikä ihan tarvinnut hävetä. Paitsi loppurataa... :D

Hepo liikkui kivasti, se oli rento, mutta kuitenkin jäntevä. Tuntui että se jopa vähän esiintyi? Verkassa se pelkäsi tänään tosi paljon muita hevosia. Ei tarvinnut kuin lähellä kävellä joku hevonen niin H hermostui. Verkassa en saanut kokeiltua sarjoja läpi, kun aina oli joku hevonen liian lähellä (Hertan mielestä 20 m on liian lähellä....) Joten se aina rykäs johonkin suuntaan karkuun.

Rata meni raviosuudeltaan mielestäni "helposti". Ei tarvinnut änkeä ja punkea. Ei pahempia virheitä. Toki suluissa olisi saanut olla hieman tasaisempi tuki edestä. Tuomareitten kesken nämäkin jakoivat mielipiteitä. Yksi ei tykännyt ollenkaan. H on vähän sellainen että se jakaa mielipiteitä. Se osaa olla tosi tekninen ja täsmällinen ja liikkuva, mutta jotkut näkevät siinä vain sen takakorkeuden ja pitkärunkoisuuden ja ovat sitä mieltä että  se ei ole koottu. Osa taas näkee H:n rakenteen läpi, ja osaa suhteuttaa hevosen liikkumisen siihen nähden.

Laukkaohjelma oli myös iha säädyllinen, siinä meillä kyllä on eniten hiomista. Piruetit vähän hätäisiä, varmasti johtui itsestäni sillä yliratsastin varmistaakseni ne piruetit. Laukkasulut ja niistä vaihdot onnistui ihan kivasti.

Loppurataa kohden Hertta jotenkin herkistyi liikaa, alkoi varmaan pikkuhiljaa adrenaliini virtaamaan liikaa ja se jopa vähän protestoi potkaisemalla muutamia kertoja kipakasti sivuille, vaikken edes tehnyt pohkeella mitään! :D Se ei ole ikinä tehnyt näin, kuin korkeintaan yhden laukanvaihdon aikana, ja sekin siksi, että se protestoi varmaankin mun kannusta jos käytän liikaa. Tammat...
 Nyt se tosiaan viimeisella osuudella, eli kokorata leikkaa keskilaukkaa ja päädyssä siirtyminen koottuun ja siitä vaihto, potkaisi kaksi kertaa peräkkäin vaihdon aikana! Mä vielä yritin ihan vain asettamalla sen uuteen suuntaan vaihtamaan laukan, koska se oli herkällä päällä, niin silti fudi sivulle, vaikken edes pohkeita käyttänyt! Joku tamma-moodi iski päälle.
Sarjavaihdot tuli kuitenkin puhtaasti, eikä se siinä paljoa potkiskellut vaikka ihan kunnon vaihtoavut annoin?

Mutta kyllä mä olen tyytyväinen! Rata ei tuntunut yhtään vaikealta, lähinnä vain hiomista erityisesti laukkaohjelmaan ja tammailut pois. Kyllä me laskettiin pisteitä itse että paljon olisi tullut jos se ei olisi potkinut eli vastustellut niitä muutamia kertoja ohjelman lopuksi, niin oltaisiin päästy sinne 60%. :)

Mut kyllä jäi hyvä maku suuhun! Ei ole Va A ihan utopistista, se vaan vaatii vielä työtä lisää.

Taso oli tosi kova, ja kyllä huomasi, että me oltiin se porukan keltanokka pari siellä. Mutta ei tarvinnut silti hävetä ja meillä oli kivaa, hevonenkin tuntui viihtyvän, vaikka lopussa alkoikin neiti vähän osoittaa mieltään... ;)
Tässäpä radalta video kokonaisuudessaan jos joku jaksaa katsoa ja kuvia roimasti kaupan päälle!
Video on muokkaamaton, näkee sitten todellisuuden miltä se rata tosiaan näytti. Ja lopussa ne Hertan mielenosoitus potkut. Mikä lie tammaa ärsyttänyt? 

C Riikka Vuorinen

C Riikka Vuorinen

C Riikka Vuorinen

En tiedä mitä tässä tapahtuu... ? =) C Riikka Vuorinen

Hetki ennen vaihtoaC Riikka Vuorinen

Hertta vääntää piruettia silmät kiinni ;)C Riikka Vuorinen

Piruetin puolikastaC Riikka Vuorinen

Ja ulos piruetin jälkeenC Riikka Vuorinen

Heh, hauska kuva vaihdosta. :DC Riikka Vuorinen

LaukkasulkuC Riikka Vuorinen

Ja taas taputapu. Musta tuntuu että oon jatkuvasti taputtelemassaC Riikka Vuorinen

C Riikka Vuorinen

Ilmeratsastus hoituu! :DC Riikka Vuorinen

C Riikka Vuorinen

C Riikka Vuorinen

C Riikka Vuorinen

Jos en muuta osaa, niin ilmeratsastusta ainakin... :DC Riikka Vuorinen

Muuli. =)C Riikka Vuorinen

Käytiin molemmat läpi tulevaa rataa... ;)C Riikka Vuorinen

C Riikka Vuorinen

C Riikka Vuorinen

Video ei jostain syystä suostu latautumaan suoraan tänne Bloggeriin, mutta laitoin sen latautumaan Youtubeen, joten lisään sen heti tänne sitä kautta kun se on latautunut! =)

Kaiken kaikkiiaan oon tosi tyytyväinen, että meni noinkin "helposti". Ajattelin että se on meille ylivoimainen rata. Muutenkin koko kausi on lähtenyt tosi hyvin käyntiin. 2 Va B starttia ja nyt tämä yksi Va A startti. Va B:t molemmat hyvät radat ja kärkisijoilla, Va A tosi kivasti ensimmäiseksi kerraksi näin vaikeella radalla.

H on liikkunut radoilla nämä kolme kertaa AINA letkeesti, ja suorittanut täsmällisesti ja kuunnellut mua. Kuitenkin pieni "jännitys", jolloin tulee sitä svungia ja näyttävyyttä. Viime kaudella viimeiset radat syksyllä oli yhtä patistamista ja rikkeellisiä ratoja, eikä mikään sujunut. Edes meidän pravuuri keskiravit!

Nyt on tänä keväänä pitkän talven aikaisen sairaslomankin jälkeen silti radat olleet hyviä. Hevonen on pysynyt nahoissaan, ja on ollut jopa tunne radalla, että on ilo esiintyä, eikä sitä normaalia ajattelutapaa "päästäisiinpä pois täältä mahdollisimman nopee".

Kyl tästä kaudesta on paremmat odotukset! =)

Ready to go

Heppa puunattu, kamat kiillotettu, frakki kaivettu kaapin uumenista, kisakassia en edes ole purkanut syksyn kisojen jäljiltä. Kaikki valmista!

Ridasin jonkun tunnin ja kävin koko ohjelman läpi. Laukkaohjelman ratsastin kokonaan läpi, muut kohdat osissa. Raviohjelmassa ei pitäisi olla mitään suurempaa häikkää, ainoastaan oikea sulkuväistö oli vähän kankeeta, sitä sitten verryttelin ja taivuttelin siihen. Laukkaohjelma meni puhtaasti, tosin meidän lyhyellä kentällä sarjavaihdot joudun tekemään vaan kolmen vaihdon verran, kun oikeasti niitä vaihtoja olisi viisi. Eli huomenna nähdään tuleeko niitä yhtä hyvin 5 putkeen kuin tulee kolme! :D Hyvin reenattu joo... Ympyrällä tein sitten vaihtoja joka neljännellä, kun ei muuten saanut kentälle mahtumaan ja ainakin ympyrällä ne onnistui hyvin ja puhtaasti. Piruetit olivat vähän parempia kuin eilen, mutta ne tulee olemaan kyllä meidän ohjelman surkein. Kehitellään niitä sitten myöhemmin lisää.

Letitin Hertan jo valmiiksi ja kannoin kamat kyytiin, jotta aamulla ei tarvitse kuin hevonen pakata autoon. Äsken vasta tulin kotiin, vaihteeksi venyi tallipäivä...

Aamulla ylös 6.15 ja tallilta lähtö viimeistään klo 8.00. =) Perästä kuuluu raporttia!

Siinä se mulipää on valmiina aamua varten

Ainiin. Kilpailunumero on 007! ;)

Lähtölistat tuli!

Voi apua! Siellä se mun nimi lukee... Jännittää!

Kovassa seurassa taas. Ei voi mitään, se on pelin henki! Kyllä me lähdetään tällä kertaa ihan vain itseään vastaan kilpailemaan, ruusuketta ei kyllä metsästetä. Se on vastoin luonnonlakeja. :D

Suht aikainen aamuherätys tulee taas, sillä meidän pitää lähteä tallilta ajelemaan joskus vähän ennen kahdeksaa, jotta ehditään viimeistään ennen yhdeksää kisapaikalle. Käsittääkseni käytäntö näissä kisoissa on sellainen, että verkkaryhmittäin päästään maneesiin tutustumaan noin 6 minuutiksi, jonka jälkeen pihalle takaisin. Eli mun kohdalla todennäköisesti kävelen lähinnä ennen tätä tutustumista, sitten ravailen ja laukkailen sen 6 minuuttia maneesissa tutustumisen ajan, jonka jälkeen mulla on noin 45 minuuttia ennen omaa suoritusta aikaa verkata loppuun, ennenkuin päästään siis takaisin maneesiin. Ihan passeli! Luulisin ainakin.
Tavoitteena siis hyväksytty rata, häntäpäähän tuloslistaa päädytään, mutta kunhan korkataan tämäkin ohjelma, niin bueno. Joku 55% olisi jo voitto!

Nyt vaan opettelemaan rataa kokoaan ulkoa. =)

Lappeenranta 2012 ekan Va A radan jälkeen.

En osaa kääriä pinteleitä.

Piaffe

Näin taas tänään! Hevostalli netissä  on ehditty ihmettelemään miksi ihmeessä käärin pintelit miten käärin, eli että isosta pintelipatjasta jää polven yläpuolelle se ylimääräinen kaistale. Noh, en asiaa sen kummemmin ala perustelemaan, mutta sanonpa vaan, että:
a) On törky hyvät ja miellyttävät patjat hevoselle
b) Patjat ja pintelit istuvat mielestäni näin paremmin, ei jää ylimääräisiä "paine" kohtia hevosen jalkaa vasten.
c) Tämä ei tosiaankaan näytä minun mielestäni yhtään sen paremmalle kuin "perinteisesti" patjan piilottaminen, joten voi unohtaa heti alkuunsa että kyseessä olisi ulkonäkö kysymys.
d) kisoissa mulla on pienet neopreeni patjat, jotka on leikattu hevoselle sopivaksi, mutta nämä hiostavat, joten en tykkää niitä käyttää. Eli kisoissa mulla on nykyään valkoiset kouluratsastussuojat. Eli ette tule näkemään kisoissa näitä minun kauheita pintelivirityksiäni. :)

Näin käärin yleensä pintelit. Ei ehkä kauneimman näköistä, mutta minusta istuu parhaiten.

Onneksi ei kuitenkaan pahempaa haukkumis topaa ole tästä tullut, joten sinäällään mulle ok, jos jotkut tätä asiaa siellä pui. Niin kauan kuin keskustelu on asiallista niin mikäs siinä. Eikä tämä varsinaisesti minua koske, moni muukin käärii näin pintelit, joten en ole minkään muotivillityksen edelläkävijä.

Noh, mutta asiaan!
Tänään olin kevyellä tunnilla ja käytiin läpi vähän tulevan viikonlopun kisarataa läpi (ja H:lla oli taas pintelit käärittynä "väärällä" tavalla jalassa, omg ;) )Ei tehty tänään piruetteja vaan käydään ne läpi torstain tunnilla. Mentiin vaihdot joka neljännellä läpi, sekä ravissa sulku-voltti-avo kohta. H oli sateessa ja tuulessa vähän virittynyt, mutta hyvällä tavalla. Se oli alusta asti letkeä ja liikkui hienosti, mutta se vähän kuumeni, joten meni hieman yli-herkäksi, mutta ei se mitään. Ei mitään kummempia rikkeitä, paitsi tässä kuuluisassa _ keskilaukkaa pitkääsivua pitkin vasemmassa laukassa_, jossa se meinaa aina vaihtaa vastalaukalle ja niin se pari kertaa teki nytkin. Käytiin sitten tätä läpi niin ettei se (prkl!)vaihda sitä laukkaa kesken keskilaukan tai sen lopussa! Saatiin sekin onnistumaan. Nyt on pari kikkaa joilla yritän saada viikonlopun radalla sitten tämän keskilaukan pysymään vasemmassa laukassa.

Hitto mua jännittää jo nyt lauantai!

Onneksi mun hiukset ja Hertan häntä ovat molemmat liikkeessä mukana! :D

Piffit ja paffit videona

Sain äitini kuvaamaan pieniä videonpätkiä tän päivän ratsasteluista. Aattelin kokeilla kaikenmaailman temppuja niin näkee sen, että miltä ne tällähetkellä näyttää, niin on kiva verrata sitten vaikka kesän lopussa, että onko esim. piruetit tai sarjavaihdot parantuneet.

Tänään oli aivan kaamea tuulinen sää, tosin Hertta tuntui aluksi jopa liian rennolta, vaikka peltikatto kolisi tallissa yms. Laitoin kuitenkin testiksi korvahuput, että auttaisiko se asiaa. Ruman näköistä, mutta ajaa asiansa! :D H ainakin ratsastaessa oli tosi rento, aluksi jopa liian löysä. Tosin sillä oli taas 2 vapaapäivää alla taas ja Herttahan on enemmänkin liian lötkö vapaapäivien jälkeen.

Videon pätkät on otettu melkein heti aluksi, koska kuvaaja ei jaksanut jäädä odottelemaan lopuksi kun hevonen olisi lämmennyt, niin osittain on pientä haparointia ja vänkäystä havaittavissa. Olin tänään tosi tyytyväinen sarjavaihtoihin ja vaihtoihin ylipäätänsä. Muutama epäpuhdas vaihto mahtui vain mukaan, mutta muuten kaikki vaihdot oli tosi isoja ja eteneviä. Ja helposti tuli sarjassakin puhtaina, mitä nyt sitten lopuksi kun hepo alkoi kuumenemaan, niin sai enemmän keskittyä, että vaihtaa sarjassa oikeissa askeleissa, eikä lähe ennakoimaan ja vaihtelemaan miten sattuu.

Kokeilin myös piruetteja ja ne tuli tänään ihan ok, mutta edelleen H tarjoaa jarrua liikaa. Haluaisin tehdä isommalla ympyrällä niitä piruetteja, että ne olisi laadukkaampaa, mutta H selkeästi ajattelee heti kun alan kokoamaan piruettilaukkaan "jooo mä tiiän mä tiiän, mä osaan mä osaan, nyt käännytään näin jeejee" ja sitten se sujahtaa sen piruetin läpi. Toisaalta se jää taas välillä liian paikalleen ja sitten kun se ei jaksakkaan vielä tarpeeksi kantaa, se lysähtää muutaman pika-askeleeseen käyntiin. Pitää siis laukassa nyt enemmän ratsastaa sitä eteen. Liikaa olen jarrutellut. Jatkossa vähennän noita piruettejen vääntämistä, ja jos niitä ajattelen niin en vain yksinkertaisesti päästä sitä liian pienelle ympyrälle, vaan teen vaikka sitten sulkua isommalla ympyrällä ja ajattelen vain vähän piruettimaista käännöstä, mutten tee itse piruettia. Sitä nyt vaan on ollut niin tohkeissaan, kun se on väläytellyt parempia pätkiä niitä piruetteja, niin niitä on sitten tohkeissaan tehnyt itsekkin. Vaikka ne piruetit ei ole vielä priimoja, niin on kiva verrata niitä viime syksyyn, silloin se ei edes osannut niitä ollenkaan!

Kyllä se vahingossa menee joskus ylämäkeen!

Piaffi ja passage ei tänään oikein onnistunut. Tai onnistui pätkissä, mutta ne ei tuntunut niin hyviltä kuin viime vkolla. Hetken sain viritellä, että tuli parempia askeleita. Tosin niitähän ei meidän tartte edes osata, kun ei sitä GP:tä tulla koskaan menemään, mutta treenissä ne on ihan kivoja harjotuksia ja voimistavia. On sitten kevyempää mennä radalla sitä normaalia ravia, kun treeneissä on koottu sinne passagemaiseen raviin välillä. Näiden kokomisten jälkeen kun alkaa taas ratsastaa eteen normaalia/keskiravia, H on yleensä tosi kevyt ja liikkuu enemmän ylämäkeen.
Kun kuvaaja lähti läksimään, jäin hetkeksi vielä ratsastamaan paremmin lopuksi läpi. Tein paljon tiheeseen tahtiin siirtymisiä ravin ja laukan välille. Tässä harjotuksessa H kevenee yleensä kivasti ja niin nytkin. Oli lopuksi oikein kiva, ja ihan perus harjotusravissa kantoi kivasti ja tuli pehmeemmäksi ja elastisemmaksi. Miksi vasta sitten kun kuvaaja lähti? :D Olin taas liian hätäinen. Koska mä oikein opin ratsastamaan? :D

Noh, väsäsin tälläisen videon. Tiivistelmä tämän päiväisestä. Ei herkille! ;) Tarkoitan tällä sitä jos jotain häiritsee ettei temput ja muu kulkeminen nyt ole ihan täydellistä... SIELLÄ ON VIRHEITÄ!

Videon lopussa huomaa kuinka H ottaa takajaloillaan eripituista askellusta kokoamisissa lopputunnista. Oon huomannu tämän nyt, että se väsyy tälläisten harjoitusten jälkeen jolloin se jalka, millä puolella on raippa, koukistaa paremmin ja vastaavasti toinen laahaa. Tämäkin korjaantuu kun taas ratsastaa eteen. Voimaa se vielä tarvii ja  paljon, tästä sen huomaa ettei sen kantokyky ole vielä kovin vakaa.

No mutta nyt oon hinuttanu ihan liikaa jo pelkkiä temppuja, joten nyt palaan taas ihan perustyöskentelyyn enemmän. Huomenna ajattelin jatkaa ravin ja laukan kokoomisastetta työstämällä avoja ja sulkuja, sekä enemmän "eteen,eteen,eteen" tyyppistä reeniä. Nyt jää piffailut ja piruetit hetkeksi ja keskitytään taas olennaiseen!

PS. Videolla on mun mielestä ihana musa, ja se sattui olemaan juuri oikein pituinen videoon. Ah mikä biisi <3
PPS. MEILLÄ PÖLISEE JO KENTTÄ!! =)

Heittäkäähän kommentilla. Mitäs tykkäsitte videosta?

Uskalsin ilmoittautua!

Nyt on Vihdin kisoihin ilmot maksettu, joten ensi lauantaina olisi tarkoitus mennä kaivelee verta nenästää nuorten FEI:n Va A esiohjelmasta!

Tänään kuitenkin huomasin, että Kipassa oli kyseisen kisan kohdalla tullut indoa siitä, että Vihdistä on yhdeltä hevoselta löytynyt kuumeilun lisäksi se EHV4 muoto tästä herpes viiruksesta. Uusia kuumetapauksia ei kuitenkaan ole tullut tähän mennessä ja kyseinen hevonen on keskiviikosta asti ollut jo oireeton, joten Eviralta on tullut lupa järjestää kisat jos uusia tapauksia ei ilmene. Maanantaihin asti on kuitenkin tämän vuoksi annettu aikaa perua ilmoittautuminen niin että rahat saa vielä takaisin, mikä on mielestäni tosi hyvä. Jos uusia kuumetapauksia tulee, koko kisat perutaan ja rahat tulee tässäkin tapauksessa takaisin.

Nyt vain toivotaan ettei uusia tapauksia tule ja mekin päästään korkaamaan näitä Va A ratoja enemmänkin. Toki riski on kun kisapaikalle menee, mutta talliin ei kuitenkaan mennä, ja välillistä kosketusta muihin hevosiin ja ihmisiin ei tehdä, joten teoriassa tosi pieni mahdollisuus sairastua. Vältetään siis kontaktia! =)

Hui hitsi että alkoi jännittää... Harmittaa kun tämän viruksen takia ei valmennuksiin olla uskallettu lähteä, kun meillä on tosiaan kantavana oleva tamma. Varsan pitäisi kyllä syntyä hetkenä minä hyvänsä, joten sen jälkeen uskalletaan elää taas vähän normaalimmin ja valmennuksiinkin olisi tarkoitus mennä. Olisi vaan kiva päästä valmennuksessa käymään edes kerran ennekuin tämä stratti on.

Vähän jopa "hävettää" osallistua tähän luokkaan, koska se tulee olemaan vaikein luokka missä olen ikinä mennyt, eikä esim meidän piruetit ole ollenkaan niin valmiita kuin pitäisi olla. Mutta musta tuntuu, että jos vaan panttaan ja panttaan vaikeempaan luokkaan siirtymistä sen takia, että pirueteista tulee ehkä 4 tai 5, niin en koskaan tuu etenemään. En voi treenata kaikkea "huippuunsa" kotona ja vasta sitten uskalla näyttäytyä ulkomaailmassa. Jos nyt käyn korkkaamassa tämän ohjelman, on taas huomattavasti kivempi lähteä ens kerralla.

No mut hei! Se on sen oma vika joka kattoo meijän suoritusta, jos se jotain alkaa häiritsemään! :D

Leijuu!

Niin se H vain leijailee. Hertalla on oikeasti aika hyvä piaffi ja passage! Totesinpa sen tänään.... Siitä aion kyllä videota tänne laittaa kunhan saan kuvaajan!
Tänään tuli tehtyä paljon ravissa töitä, ja sain viritettyä tammaa sen verran, että oikein leijaili pitkin kenttää. Tein siis keskiraveja pitkät sivut ja päädyssä siirtyminen passagemaiseen raviin. Hetken aikaa kun tätä tein, niin H alkoi oikein tarjoamaan passagea lisää ja se tuntui niiiiiiiin mageelta... Really, ei mitään ihan turhaa kellumista, vaan oikeesti välillä on niin lennokas ja aktiivinen passage, ja muutamia kivoja piaffi askeliakin tuli, kun ajattelin tahdittamalla sitä ja sallin pienen liikkumisen eteen. Hertta kyllä menee piffiä paikallaan, mutta on riski että menee liikaa lavoille ja lähtee jopa peruuttaamaan hieman. Ja tämä on iso virhe ja se ei ole piaffia silloin nähnytkään.
Tänään pitkästä aikaa tuntui taas tosi kevyeltä meno, vaikka saikin koottua paljon. Keskiravitkin paranee kun tekee siirtymisiä vähän kootumpaakin, eikä vain haipata menemään.
Kaikki loksahti, kevyt edestä, tasainen tuki, mutta aktiivinen eteenpäin. Kerrankin meni kaikki helposti! Ja siis 2 vapaapäivää takana putkeen. On se kiva, että H melkeinpä vaan paranee kun antaa sille vähän vapaata sopivasti.

Siellä se jo kurkkii valmiina reeniin!

Noh, ei voi hehkuttaa liikaa. Kohta kaikki kääntyy taas päälaelleen muuten.
Jännityksessä elelen vieläkin, sillä Vihdin kisoissa on meidän luokassa vasta pari osallistujaa mun lisäks, eli aika nihkeeltä näyttää. Koko kisoihin on vasta 7 ihmistä ilmoittautunut ja ilmoittautumisaika umpeutuu ylihuomenna. En uskalla vielä maksaa starttia, maksan sen vasta perjantaina ennen umpeutumisaikaa, jotta näen, onko edes kisoja tulossa.

Taas kaikki tämän herpeshomman syytä? Jos kisaheppa on kunnossa, niin vähintään ulkomaailmalla on tarttuvatauti liikkellä ja se vie kaikki kisat alta. On taas hieno harrastus. :D

Ei edes hiki tullut, tyytyväinen koni

Mun Peto-kissa... :D "Ruokaaaa!"

Vastaukset kysymyksiin!

Tässä kysymykspostaukseen vastaukset. Kysymykset ovat julkaisujärjestyksessä ja juuri sellaisina kuin te ne esititte. :)

1. 
   
   

   Oletko koskaan hypännyt Hertalla? Jos olet, kuinka suuria?
   - Olen hypännyt. Hyppään Hertalla kentän ollessa hiekalla ehkä kerran kuussa. Voisin hypätä useamminkin, mutta harvoin mukanani on ketään tallilla joka voisi puomeja nostella, joten "käytännön järjestelyjen takia" harvemmin tulee hypättyä. Olen hypännyt Hertalla yksittäisenä noin 100cm korkuista pystyä, "ratana" sellaista 80cm. Irtona H on hypännyt 120 okseria, mutta se alkaa olla jo vähän sen limiitti. Hertta on vähän "putkiaivo" hypätä. Se ei oikein syty siihen ,eikä osaa tehdä itse niitä ratkaisuja. Se on kyllä oppinut hyppäämään nykyään, kun sillä on sitä enemmän tehty, eikä vain kerta vuoteen. H vain odottaa että ratsastaja tekee kaikki ratkaisut, ja kun minä en niitä osaa tehdä, niin meno on vähän hulvatonta. :D H ei koskaan kiellä, se ei ikäänkuin ymmärrä että voisi kieltää.

   ,

   Kuten huomata saattaa, esteistuntani ei mikään hyvä ole! Hyppyjä vuonna 2011, este noin 90cm

   
   

   

   Vuonna 2011, Este noin 70cm

   
   

   
   

   
   

   
   

   
   

   
   

   
   

   
   

   
   

   
   

   
   Mikä on henkilökohtaisesti sinulle vaikein ohjelma minkä olet ratsastanut?

   Hmm, vaikea kysymys! Omalla tavallaan viime kauden elämäni eka Va A rata, sillä toki jännitti tosi paljon silloin, vaikka rikkeetömän radan sainkin aikaseksi ja pros 60%. Se rata vaan vaati hirveetä tsemppausta multa ja hevoselta että se tuntui tosi rankalta, vaikkei loppujen lopuksi edes vaikea rata ollut.  Toisaalta FEI:n ohjelmat ovat vähän haastavampia kuin nämä suomalaiset, joten eiköhän joku niistä (Va B tasoinen) ole ollut vaikein.

   
   Kun Hertta käy liian vanhaksi, millaisen hevosen tahdot?

   Tottakai olisi kiva, että olisi seuraavana hevosena joku todella raamikas ja hienosti liikkuva näyttävä kouluhevonen. Toivoisin että se olisi ruuna! :D Sellainen hevonen, joka jo luonnostaan liikkuu ylämäkeen ja on rakenteeltaan korrektimpi kuin Hertta. Hertan kanssa on suurta työtä jo tehtävä ihan vain sen ratsastamisella oikeinpäin, sillä se on rakenteeltaan pitkärunkoinen, etupainoinen ja takakorkea, eli juuri sellainen mitä kouluhevoen EI pitäisi olla.
   
   

   

   Kelpais... :D Kelle ei?

   
   
2. 
   

   Olet joskus kirjoittanut muistaakseni, että et tyyliin viikkoon ole ehtinyt liikuttamaan kunnolla Herttaa. Mitä se käytännössä tarkoittaa, -kestääkö Hertta muutaman päivän vapaat, jos et ehdi lainkaan tallille, vai käytkö aina edes taluttelemassa tms?

   Joskus on käynyt juu näinkin. Hertta kestää hyvin pitempiäkin lomia. Tai se pää kestää, kroppa ei...
   Hertta on vähän stressierkki, joten pienet lomailut tekevät todella hyvää sen pääkopalle. Se on rauhallisempi mieleltään kun on ollut vapaata alla. Ratsastuksellisesti se kuitenkin on aika ikävä ratsastaa pitemmän loman jäljiltä. Se tuntuu lähinnä tosi jäykältä, ja ei millään "haluaisi" liikkua oikein päin, vaan mieluummin pitkänä ja löysänä. Sille jää vähän kuin lomailufiilis päälle.
   
   Joskus jos en halua, että vapaita kertyy montaa putkeen, mutta aika on tiukilla, pyydän joko jotain muuta ratsastamaan Hertan (esim. Hertan omistaja tai joskus joku muu tallilla kävijä) tai sitten käyn juoksuttamassa pessoalla tai selänpidentäjällä.
   
   Ja sitten pikkukysymys :), millainem ravi Hertalla on? Onko sinun aina ollut helppo istua siinä?

   Jos joltain muulta Hertalla menijältä kysytään niin ne sanoo "SE ON IHAN KARSEE ISTUA!"... :D
   Hertalla ei ole mikään mukavin ravi istua, se on vähänkuin eräänlainen heittoistuin. Silloin kun aloitin menee Hertalla, jouduin tekee tosi paljon töitä että edes kykenin istumaan siellä. Aina joku 4 askelta harjotusravia ja sit piti jo ottaa käyntiin ja aloittaa alusta. Pikkuhiljaa kun oppi omaa kehonhallintaa jne niin alkoi harkkaravi sujumaan.
   Hertan tapa ravata on vähän sellainen "harppova", se ei kovin pehmeää ole.

   
   Silloin kun Hertta kantaa ja on läpi, takaosa alla, sen ravi on oikeastaan ihan mukava. Keskiravitkin tuntuu ihan helpoilta. Mutta jos Hertta ei ole läpi, se on jännittynyt eikä kanna mua, ei siellä istu erkkikään... Silloin se on oikeasti mahoton istua ja siellä hyllyy kuin perunasäkki. Mutta niin se menee kyllä järjestään melkein kaikilla hevosilla. Hevosen täytyy kantaa sua, ennenkuin siellä voi istua.
3. Jos raha, resurssit, aika, motivaatio jnejne, riittäisi, niin millaisen hevosen ottaisit Hertan kaveriksi?

   Toki ottaisin jonkun hienosti liikkuvan kouluhevosen, mielellään vaikka jo valmiimpi jonka kanssa pääsisi kehittämään itseään korkeammalle tasolle. Eli jos raha ei ole este, niin valmis GP hevonen olisi unelma, pääsisin itse oppimaan paljon. Ja niinkuin aiemmassa kysymyksessä vähän jo sivusin, se saisi olla ruuna! :D Sellainen hevonen, jonka kanssa pääsen oppimaan "kaiken". Miltä tuntuu GP kokoamisaste, miten ne liikkeet ratsastetaan ja millä avuilla jne.

   "realistisempi" näkemys olisi, että ottaisin jonkun noin 7 vuotiaan tosi potentiaalisen kouluhevosen alun, joka olisi jo valmiiksi esim VA B tasolla, ja lähtisin siitä kehittämään sitten itseäni ja hevosta.

   
   Miten päädyit aikoinaan aloittamaan ratsastuksen?

   Tämän muistan elävästi. Olin 7 vuotias ja kaverillani kylässä. Katsottiin jotain ihme elokuvaa, jossa oli hevosia mukana. Jossain kohtaa elokuvaa näytettiin kuinka ratsastaja laukkasi täyttä kiitoa tällä mustalla hevosella, ja mun mielestä se oli vaan niin makeen näköstä, että halusin itsekkin ratsastamaan. Ei sen kummempaa! Sitten läksin ratsastuskouluun alkeiskurssille... :)

   
   Miten päädyit enemmän kouluratsastajaksi?

   Ensimmäinen pikkukisa ja hoitoheppani, suokki tamma Karo, jäi pois estehyppelöistä jalkavaivojen takia, joten sillä sitten oli pakko tuupata koulua menemään. Olen aina ollut sellanen pikkutarkka ja kun aloin enemmän koulua vääntää Karon kanssa, halusin tehdä senkin kunnolla ja kehittyä siinäkin. Jossain vaiheessa oli vaan niin kiva tunne, kun aloit oppia saamaan hevosen läpi ja avuille, vaikka kyseessä oli vähän tälläinen jäykkä ja ei-kovin-suosittu-suokki, niin tunne oli ihana, kun itse sait tälläisen hevosen kulkemaan. Siinä vaiheessa alkoi kiinnostus heräämään sileellä työskentelyyn. "Miten se hevonen oikeasti ratsastetaan läpi, milloin se kantaa, milloin se on rehellisesti peräänannossa...". Sitten kun koulukisoissa alkoi tulee ruusukkeita estekisojen sijaan, alkoi tämä laji tuntua omalta.
   
   En osaa vain mennä ja ratsastaa nopeasti läpi. Kyllä mä aina haluan saada hevosen läpi ja työstän vaikka 2 tuntia samaa asiaa ennenkuin se on läpi. En vain osaa "ratsastella", joten kai tämä tälläinen pilkun viilaus luonnekkin ajoi tämän lajin pariin... ;)
   
   Mikä on parasta Hertassa? Entä ärsyttävintä? 

   Hertassa ehdottomasti parasta on sen 10 työmoraali ja ratsastettavuus. Se aina 110% yrittää parhaansa, ja vaikka se ei ymmärrä tai ei osaa, se ei IKINÄ ala tappelemaan vastaan, se vain hermostuu, ja silloin ratsastajan pitää osata pelastaa tilanne. Silloin kun Hertalla on huonopäivä, se ei mene pukkilaukkaa ja yritä päästä eroon ratsastajasta, se vain on jännittynyt ja vaikea saada läpi.
   
   Ärsyttävintä on sitten sen stressaavuus ja arkuus. Kisoissa vasta nykyään se antaa vieraan ihmisen laittaa ruusukkeen päähänsä. Pari vuotta sitten ei meinattu saada ruusuketta päähän ollenkaan. Se stressaa kun tarha vaihtuu, se stressaa kun ratsastaja vaihtuu, ja jos tulen aamulla ratsastamaan, se stressaa että lähdetään johonkin jne... Meinaa joskus mennä hermo! Hertalla on ollut mahahaava todenäköisesti pariinkiin otteeseen elämänsä aikana, mutta nykyään osataan tunnistaa oireet ja katkaista kierre. Hertalla on vähän tälläiset omanlaiset käyttöohjeet... :D

   
   Jos et ratsastaisi, mitä harrastaisit?

   Todennäköisesti tanssia, sillä sitä harrastin jossain vaiheessa ratsastuksen ohessakin. Toinen vaihtoehto olisi saleilu, sillä nytkin sitä pyrin tekemään aina kun vaan jaksaa ja ehtii. Tälläinen Fitness tyyppiseen ajatteluun olen vähän hurahtanut.

   
   Mitä teet työksesi vai opiskeletko? Jos opiskelet, niin mitä?

   Olen tällä hetkellä töissä harjoittelun takia Apteekissa, eli opiskelen farmaseutiksi Helsingin Yliopistossa. Opiskelujen ohella pidän satunnaisesti tunteja muille ratsukoille ja hieron hevosia (olen käynyt hevoshieroja kurssin). Käyn myös tuntityöntekijänä lääkkeiden koneellisessa annosjakelussa, eli vähän oman alan töitäkin on löytynyt.

   
   Onko sulla jotain tutkintoja alla?

   Ylioppilastutkinto on vasta alla, farmaseutin paperit toivottavasti kourassa 2 vuoden sisään!
4. Oletko koskaan miettinyt Hertan myymistä? Jos olet, niin miksi?

   Heti alkuun, Herttahan ei ole mun. Mutta toki, joskus kun on mennyt huonosti, niin sitähän vitsailee että poni lähtis nyt halvalla. :D Tämän voisi kääntää vaikka niin, että "olenko koskaan harkinnut Hertan vuokraamisen lopettamista?" ja siihen voin vastata, etten oikeastaan koskaan.

   
   Onko se koskaan niin raivostuttava ratsastaessa, että tekisi mieli vain hypätä alas selästä ja raivota maassa?
   KYLLÄ! Ja silloinkin lähinnä raivostun siitä, kun ei mene asiat läpi/ei onnistu/ se ei vaan kulje oikein. Joskus kyllä on tehnyt mieli heittää hevonen talliin ja lähteä lätkimään, mutta toisaalta olen niin pikkutarkka, etten osaa jättää jotain asiaa kesken, minkä aloitin. Eli asia käsitellään loppuun, oli se sitten pohkeenväistö tai piruetti. Minähän en luovuta.

   
   Mikä on omastamielestäsi paras/vahvin ominaisuutesi ratsastajana?

   Ehkä juuri se, etten halua antaa periksi, vaikka näyttäisi siltä ettei onnistu/en osaa. Haluan saada edes pienen onnistumisen, ennenkuin voin lopettaa. Olen kunnianhimoinen, kulkee varmaan käsikädessä tuon periksiantamattomuuden kanssa. Olen myös mielestäni suht tehokas, tai ainakin yritän olla. Haluan että hevonen reagoi pienistä avuista, enkä halua että ratsastus on "haahuilevaa". Ennen olin juuri tälläinen haahuilija, ja nytkun siitä on päässyt eroon, olisi tämä kiva pitää korvien välissä.

   
   Entäpä Hertan paras/vahvin ominaisuus kouluratsuna?

   No ei ainakaan Hertan rakenne. Sen rakenne on pikemminkin isoin jarru kouluratsuksi. Mutta Hertan paras ominaisuus kouluratsuksi on sen luonne, eli se, että se kuuntelee ratsastajaa ja ei keksi mitään omiaan, vaan yrittää kokoajan toteuttaa sen mitä ratsastaja pyytää, onnistuen siinä tai ei. Välillä se tulkitsee väärin, mutta se on taas ratsastajan moka. Hertta ei ole mikään liikeihme itsessään, mutta ratsastaessa kun se keskittyy hommiin, siitä saa liikettä esiin, ja  tämähän on kouluhevoselle hyvä ominaisuus. Ratsastaessa Hertta on edukseen, oikeastaan loppupeleissä melko näyttäväkin!
   
   Hertta kykenee yllättävän hyvin kokoamaan rakenteeseensa nähden, joten pisteet siitäkin taas työmoraalille. Se yrittää. Se aina vaan jaksaa yrittää vaikkei paras siinä olisikaan!

6. 

   Hertta 6 vuotiaana.

   Kuka Hertan on alunperin kouluttanut, muistelen sinun maininneen sen olevan pitkälle viety, mutta mammalomailun jälkeen olet sitten saanut "rapsia ruostetta" pois? 

   Tiina Kauppinen, nykyään Polso, on nuorten hevosten ratsastaja nykypäivänä, aikoinaan ehkäpä juuri Hertan kanssa aloitteli tätä uraa. Tiinan kanssa ne meni nuorten hevosten luokkia, pääsivät käsittääkseni starttaamaan jo muutaman nuorten hevosten Va B luokan. Eli Hertta oli juuri ja juuri nostettu Va B tasolle. Sanotaanko näin, että se oli vahva He A tason hevonen, osasi Va B juttuja.
   
   Minkä ikäisia Hertan varsat ovat ja onko niissä nähtävissä tulevaisuuden kouluratsuja? 

   Hertan ensimmäinen varsa "Minea"  (i. Lobster) on syntynyt vuonna 2002, eli on nykyään 11 vuotias. Se asuu jossain ulkomailla, Tanskassa muistaakseni, ja siitä ei kukaan tiedä enää mitään. Ei edes onko hengissä enää!
   
   Hertan toinen varsa,  Riviere eli "Siiri" (i. Riverside), asuu edelleen samalla kotitallilla kuin Hertta. Siiri on nyt 5 vuotias, mutta teki viime vuonna myös varsan (Johnsonista) (eli Hertta on mummo!), joten se on 4 vuotiaan tasolla.
   En osaa sanoa onko nähtävissä hyviä elementtejä, mutta ainakin mitä omaan silmääni olen huomannut, niin Siirillä on parempi rakenne kuin Hertalla kouluratsuksi. Se on tosi lyhytrunkonen ja sen takaosa on jo valmiiksi "alla". Liikettä se ei ole väläytellyt vielä, mutta ei kuulemma Herttakaan nuorena liikkunut mihinkään. Siiri on vasta "sisäänajossa" ratsutuksessa, ja olen sillä pari kertaa selässäkin käynyt. Osaa jo perusasiat, mutta toki on vielä tosi raaka kun vasta vähän aikaa menty. Itse en siis Siiriä ratsasta, sen hoitaa ratsuttaja. Osaa olla vähän "puolivilli" vielä. =) Mulla ei ole nuorista kokemusta, ,muutakuin näistä "helpoista" tapauksista, ja varsinkin kun tämä on vähän herkempi tapaus, niin antaa ammattilaisten hoitaa asiansa. Sitten kun se on kesytetty niin voihan sitä kokeilla tuleeko siitä mitään mun kanssa.
   
   Vieläkö Hertta tekee varsan ja oletko ajatellut itsellesi moista teettää?

   Kyllä mä uskoisin, että Hertan omistaja haluaa vielä Hertasta varsan, varsinkin jos Hertalle saadaan hyviä tuloksia lisää vaikkapa vähän korkeammalta tasolta. Kyllä mä uskoisin että Hertta viettää eläkepäivänsä varsoja tehden.
   En ole ajatellut että teettäisin sillä itselleni varsaa. Jos mä oman hevosen joskus ostan, niin todennäköisesti mulle on edullisempaa säästää rahaa muutama vuosi, (=kuvitellaan että laitan joka kuukausi säästötilille samanverran rahaa, mitä varsan pitämiseen elossa menisi tallipaikkoineen ja rokotukseen yms kuukaudessa), jonka jälkeen mulla olisi aika iso summa jo kasassa ja voisin ostaa jo valmiiksi satulaan totutetun nuoren ja lähteä sitä heti työstämään. Olisihan se siistiä seurata oman varsan kehitystä ja kasvua ja tietäisin silloin siitä ihan kaiken, mutta aika kallista on pitää varsaa kasvamassa hoitotallilla 4 vuotta, ennenkuin edes näkee onko siitä mihinkään. Jos olisi oma talli pihassa, niin miksen ottaisi vaikka useampaa siihen kasvamaan ja karsisin parhaat päältä!

Kevään ekat hyppelöt

Kysymyspostauksessa joku kysyi, että hyppäänkö Hertalla koskaan, joten tämän kysymyksen innoittamana päätin sitten tänään hypellä ja pitää kivaa, sillä 2 viimeistä pvää Hertalla on ollut vähän huonompia. Sain kaverini Riikan tulemaan tallille nostelee esteitä ja ottaa kuviakin.

Aluksi Riikka meni Hertan selkään ja lämppäsi. Hertta oli heti alusta asti tosi rento ja tyytyväisen oloinen ja kivasti se liikkuikin! Kiva nähdä kun joku muu menee Hertalla. En itse oikein koskaan maastakäsin sitä näe liikkeessä. Riikka ei ole kunnolla ratsastanut noin vuoteen oman hevosensa annettua ylläpitoon, mutta hyvä perusistuna ja kunto on edelleen, joten hyvin sai Hertan liikkumaan!

Aikas makee!

Itse kokeilin Riikan jälkeen hypätä. Pointtina oli etten itse ala tuuppailemaan. Mua on jotenkin jännittänyt tulevat Vihdin kisat ja se Va A luokka, joten treenaaminen on mennyt liian totiseksi ja hermostun heti jos ei onnistu joku. Joten nyt oli aika löysätä sitä tuupparinutturaa ja hypellä mielenvirkistykseski. Ja hyvä että hyppäsin, oli tosi kivaa! Tuli epäonnistuneita hyppyjä jolloin ite sai nauraa keuhkot pihalle ja Hertalla oli tosi kivaa. Se ihan imi esteelle ja "suuttui" jos pidätin kun se olisi vaan halunnut mennä! Hyvä näin. Saa Herttakin erilaista treeniä ja ei tollaisten pikkuesteiden hyppely pahasta ole kouluhepallekkaan. Itse olen tosi pökkelö hyppäämään ja myötäämisen kanssa olen vähän nihkeä, mutta kovasti yritän myötäämistä nyt sitten treenata.

Mun estejalustimet. Jotkut voisi jopa epäillä koulujalustimiksi...? :D

Minulla on videota tästäkin hyppelemisestä mutta se katosi johonku Youtuben syövereihin enkä löydä sitä... Noh, ei siinä mitään hienoa näkemistä ollutkaan :D