Olin juuri tullut radalta, tottakai hevonen oli hikinen kun plusasteita oli noin 9 ja pitkä rata takana. Hevonen oli kuitenkin suorittanut kivasti ja voitettiin luokka. Sain myöhemmin kuulla että katsomossa oli eräs ihminen supissut "mä just luin artikkelista että hevonen ei saa hiota ja kuolata ratsastaessa. Tää hevonen on nyt tosi stressaantunut ja ratsastaja on aiheuttanut sille tarpeetonta stressiä" . Justjust...
5 min kävelyn jälkeen hevonen kuitenkin kuivui viltit päällä, mutta H on sellainen hevonen, joka alkaa kuolaamaan vain enemmän kun hommat loppuu ja varsinkin kun radalta päästään, niin se rentoutuu lopullisesti. Siltä alkaa valumaan oikein sitkeetä kuolaa kun se seistä möllöttää pihalla palkintojen jakoa odotellessa. Ohikulkijatkin naureskelivat että "kylläpäs se kuolaa" kun kuolaläntti maassa alkoi kasvaa siinä seistessä. So what? Hevonen näyttää tyytyväiseltä, vaikka se kuolaakin kuin berhandilainen.
Mielenkiintoista tästä tekee se, että silloinkuin Hertta nimenomaan toimii, on hyvä, pehmeä, liikkuu aktiivisesti ja kantaa itseään, sen suu vaahtoaa todella paljon ja se myös hikoilee yleensä melko voimakkaasti, varsinkin koko kaula on märkä, sään kohdalta se jo vaahtoaa ja takajalkojen väli on aivan hikinen.
Silloin kun Hertta ei liiku hyvin, vastustelee, on kireä/jännittynyt etc.--> sen suu on yleensä melko kuivakka ja se on hionnut vain "vääristä paikoista"hieman, eli alakaulastaan lähinnä.
Mietin asiakkaitteni keskuudessa eräällä hierontakeikalla mistä tämä "hevonen ei saa hiota, eikä kuolata ratsastuksen aikana sillä silloin se on stressaantunut"- ajattelu oikein johtuu. Pohjustuksena tälle skandaalille oli ollut se, että uusimmassa Hippoksessa oli juttua tämän ranskalaisen everstin pitämästä valmennuksesta, jossa se oli kutakuinkin ilmaissut asian näin: "Jos hevonen on kovasti hikinen, siltä on pyydetty asiat väärin ja ratsastaja on aiheuttanut stressitilan hevoselle. Jos hevonen tekee hyvillä mielin töitä, se ei juurikaan hikoile. Suu vaahtoaa vähän". Toki allekirjoitan tuon osittain, mutta tässä on taas vaarana että "kukkahattutädit" ymmärtää kyseisen lauseen väärin. Luonnossa hevonen erittää sylkeä ainoastaan ja vain SYÖDESSÄÄN, eli silloin kun se on rento ja syödä rouskuttaa pää alhaalla. Silloin kun se juoksee pakoon (eli toisinsanoen on stressireaktio päällä) niillä on suu visusti kiinni, eikä kuolaa erity. Päinvastoin. Tähän on ihan fysiologinen selitys. Sillon kun sympaattinen hermosto aktivoituu (eli taistele/pakene tilanteessa) se saa aikaan suun kuivumisen eli syljen erityksen vähenemisen. Veri menee lihaksiin pakenemista varten etc. Tätä samaa ilmiötä tapahtuu esim esiintymisjännityksessä. Jos joudut pitämään puheen ison yleisön edessä, suuta alkaa kuivata, on vaikea nieleskellä, sillä sylkeä ei erity---> KOSKA sympaattinen hermosto on aktivoituneena stressitilassa, jolloin suuta kuivaa!
Kun parasympaattinen hermosto aktivoituu (eli lepotilanne), se saa aikaan syljen erityksen lisääntymisen, ruuasulatus toiminnan vahvistumisen etc. Joten päätelmäni on, että rento hevonen kuolaa. Jos sen saa ratsastustilanteessa rennoksi, se pystyy erittämään sylkejä, kun suu on rento.
Jotkut "ääriuskovaiset" väittävät että kuolaimet aiheuttaa kipua hevoselle ja kuolaimen aiheuttama suun vaahtoaminen on merkki kivusta ja luonnossa yksikään hevonen ei kuolaa muutakuin syödessään. Kerran jopa asianomainen sanoi että "Hertta ei ole kyllä normaali", kun kerroin että se kuolaa pelkkä riimu päässä juoksuttaessa.... OMG!
Hevoset on jälleen yksilöitä. Tiedän eräänkin hevosen joka aloittaa suun vaahdottamisen jo harjatessa kun mennään ratsastamaan. Suitset kun on saatu päähän, vaahto valuu jo pitkin alaturparemmiä. Niitä suitsia oli aina kiva pestä...! Tiedän myös hevosen, joka ei kuolaa melkein koskaan, nimittäin tuo ratsastamani nuoripoika Veikko. Sillä on aina pieni huulipuna vaahdosta huulten päässä, mutta todella nihkeästi se vaahdottaa suutaan ratsastaessa, oli se hyvä tai huono sillä kertaa.
Toinen merkki omaksi puolustuksekseni, Hertta kuolaa silloinkin kun juoksutan sitä mummohölkällä pelkkä riimupäässä. Se lipoo huuliaan ja suu vaahtoaa normaalisti, silloin kun se hölköttelee rennosti. Jos H on kireellä päällä ja vetää kauheeta rallia liinan päässä, se ei kuolaa ollenkaan. So simple? Mielestäni tämä hevonen nimenomaan on parempi, mitä enemmän suu vaahtoaa. Mutta ainahan katsomossa asiat tiedetään paremmin...
Myös toinen meidän tallin hevosista, vanha estetamma, kuolaa/vaahtoaa suustaan silloin kun sillä ratsastetaan, ja sillä ratsastetaan AINA kuolaimettomilla. Joten mitenniin kuolaimet aiheuttavat hevosen kuolaamisen? Näiden kahdenkin hevosen tapauksessa, suun vaahtoamisen aiheuttaa silloin saavutettu rentous.
Toki on myös niitä, jotka hermostuessaan saavat sun vaahtoamaan vahvasti ja narskuttelevat hampaita etc. Mutta jälleen kerran, hevoset on yksilöitä. Minäkään en silti mene vieraan ratsukon kohdalle valittamaan "hevosesi ei kuolaa, et ole saanut sitä rennoksi". En voi asiasta sanoa mitään, sillä jos en tunne kyseistä hevosta ja sen tapoja, en voi tuomita. So simple. Harmillista vain, että itse joutuu välillä tälläisen arvostelun kohteeksi. Aion jatkossakin ratsastaa Herttaa niin että sille saa tulla hiki, ja suu saa vaahdota. ;) Älkää pelätkö, se ei siihen kuole. :)
Noh, tämä oli nyt tälläinen avautumispostaus, teki vain mieli kirjoittaa aiheesta, sillä siitä tunnutaan nyt juttelevan melko lailla. Tämä siis vain oma näkemykseni ja jokainen olkoon sitä mieltä mitä haluaa...Lopuksi vähän mielenkevennys kuvia Hertasta viime talven hankiriehumisesta. ;)
 |
| c Janna Pehkonen |
 |
| c Janna Pehkonen |
 |
| c Janna Pehkonen |
 |
| c Janna Pehkonen |
 |
| c Janna Pehkonen |
