Hertta normalisoitui

Nyt on Hertan silmät taas pyörii päässä normaaliin tapaan ja on oma herkkä ja pönttö itsensä. Se sai siis torstain kisojen jäljiltä perjantain kokonaan vapaaksi ja lauantaina kävin vain juoksuttamassa sitä selänpidennys narulla. Lauantaina se oli vieläkin silmät ihan ummessa ja löntysti menemään.
Tänään tosiaan oli jo harjatessa normaali ympäristöään tarkkaileva kana, ja huomasin "ilokseni" että on saanut taas uuden vekin takajalkaansa (vieläpä se valkoinen sukkajalka, varmasti näkyy haavaspray), joten poni on nyt normaali pikkukananen taas! =)

Ratsastaessa se oli suht normaali pohkeelle, jokseenkin kuitenkin vähän jäykkä taipumaan. Tein sitten paljon irrottavia ja jumppaavia juttuja. Paljon sulkutaivutuksia koko ajan vaihdellen molempiin suuntiin, paljon siirtymisiä laukan ja ravin välillä, sekä myös laukkasulku-vaihto-laukkasulku-vaihto juttuja. Olin myös tosi tarkka että REAKTIO tapahtuu HETI, eikä melkeen. Eli paljon myös keskilaukka-koottulaukka-keskilaukka tyyppistä reeniä. Menin noin 50 minuuttia ja parilla pienellä paussilla, joten tämä oli tälläinen intensiivinen palautus takaisin maanpinnalle Hertallakin työn tekoon. Pehmeni lopuksi kivasti, keveni vielä lisää ja taipuminenkin helpottui. Vielä oli vähän sellainen nopeasti väsähtävä. Ei se mitään, kun kerta oli rauhallisin mielin, niin menin loppukäynnit kävelemään tielle. Eikä jännittynyt yhtään vaikka lähdettiin tallialueelta pidemmälle. :)

Nyt on sitten ilmoittautuminen maksettu ensimmäiseen Pyhään Yrjöön! Kirkkonummella aluekisojen merkeissä mennään kokeilemaan onneamme. Siinähän sen sitten näkee. Keskeneräisiä ollaan, mutta onpahan nyt sekin korkattu, joten loppukaudesta sitten tietää vielä paremmin missä mennään ja miltä meno tuntuu. Osaa sitten sitä mukaan treenata kun tietää missä on ne tavoitteet. :)

Paljon on Va B:kin tekemistä, mutta koko ajan tässä tehdään, kilpailemisen ohella. Pitää mun mielestä olla tavoitteita, eikä vain hinkata ikuisuuksiin "täydelliseksi" jotain juttua, ja sitten vasta uskaltaa näyttää nokkaansa jossain. Jostain se on aloitettava eikä silloin lähdetä tavoittelemaan sitä kirkkainta, vaan kokemusta ja kisataan itseään vastaan.
 UGH! Näin minä olen nyt päättänyt! Ei saa lytätä mun suunnitelmia! :D