Kootussa Ravissa

6. tammikuuta 2015

Vasen taka, oikea etu

Siinä ne Hertan heikot kohdat. 

Olen aina ollut tietoinen että vasen kierros on Hertalle haastavampi, etenkin laukassa. Olen myös huomannut, että etenkin vasen takajalka on Hertalla se heikoin lenkki, joka antaa periksi kun asia on liian vaikeaa. Se on se jalka, joka fuskaa ja lintsaa. Vasen takajalka kyllä nousee, mutta ei tule eteen.

Tai siis toimii tottakai, mutta kokoamista vaativat liikkeet saavat helposti Hertan vähän helpottamaan itseään tämän vasemman takajalan kanssa. Se yrittää tuoda sen pois rungon alta, kunhan ei nyt sillä tartteisi punnertaa. Nykyään se on jo suoristunut paljon, ja normaalissa laukassa Hertta menee jo todella suoraan, eikä vie sitä vasenta takajalkaa ulos, pois rungon alta, vaan astuu sillä alle. Mutta kun kootaan laukkaa piruettilaukkaan, niin kuuluu vaan *plup* ja H siirtää sen heikon vasemman jalan pois linjasta, pois mahan alta.

Luonnollisesti tästä vastaparina H on hieman jäykempi oikealta puolelta edestä, lavan alueelta tarkemmin ottaen. Se ei hirveän mielellään taipuisi rehellisesti vasemmalle, eli toisinsanoen, venyttäisi oikealta. Oikea lapa/säkäalue ei anna periksi niin helpolla, että Hertta pääsisi venyttämään vasemmalle rehellisesti.

Nämä asiat olen huomannut jo kauan aikaa sitten. Onneksi nämä asiat ovat juurikin niitä, millä ratsastuksella voidaan vaikuttaa paljon. H on voimistunut jo sen verran että enää tätä ei huomaa "perus" työskentelyssä, mutta kun hommat käyvät Hertalle liian vaikeaksi, nämä asiat palaavat.

Vasemmalle taipuminen on myös hieman haasteellisempaa Hertalle. Kyllä se "taipuu" mutta mielelläin vain ylhäältä niskastaan. Haluan koko kaulan ja rungon. 

Silloin kun saan Hertan LÄPI, myös se vasen takajalka tulee rungon alle piruetissakin. Tämä vaatii kuitenkin työtä ja jumppaa, joten joudun suunnitella ratsastukseen sellaisiakin treeniä, joka vahvistaa nimenomaan tuota vasenta takajalkaa ja lantion seutua
Tänään Hertta pääsikin sitten Erikan käsittelyyn. Onnekseni Erika huomasi tismalleen samat asiat kuin minäkin, eli en todellakaan ole ollut hakoteillä. Kehuja tuli kuitenkin, että H on hienossa lihaskunnossa ja lihaksia on oikeissa paikoissa. Selkä toimii, vaikka se jännittyessään nimenomaan selkänsä tiputtaa alas. Rakenteensa puolesta voisi siis olla huonomminkin, mutta olen saanut ratsastettua sitä siis oikeasti oikeinpäin. JES! Ei Hertta pystyisi näitä "pilates"juttuja tekemään oikein, jos se olisi kulkenut aina selkä notkolla, vaikka Internetin-Autuaat-Anonyymit väittävätkin että Hertta on väärinpäin rakentunut, eikä tee ikinä töitä oikeinpäin ;)

Erika availi paikkoja, etenkin sielä lantion seudulta ja rintarangan alueelta. Kokonaan tälläisiä asioita ei pystytä poistamaan, mutta paljon voidaan vaikuttaa hevosen liikkumiseen fysioterapialla ja hieronnalla. Päätähtenä on tietenkin oikeanlainen ratsastus, joka sen hevosen kunnossa pitää.

Olen ollut vähän sillä linjalla, että jos hevosta ratsastetaan oikein ja hyvin, se ei tarvitse erilaisia hoitoja. Olen mennyt Hertalla nyt 7 vuotta, ja nyt oli ensimmäinen kerta, kun halusin jonkun muunkin katsomaan sen läpi, kuin minä itse. Ja diagnoosi oli se, ettei uutta hoitokertaa tarvita. Kevään tullen voidaan kuitenkin halutessani katsoa uudestaan ja tsekata onko jumppaohjeet menneet perille ja muutosta saatu aikaan. Tämän aionkin tehdä ennen kisakauden alkua.
Mielestäni siis tuhannet hoitokerrat eivät korvaa niitä yksittäisiä hyviä ratsastuskertoja.

On kuitenkin päivänselvää, että erilaiset fysikaaliset hoidot ovat todellakin hyödyksi, mutta nimenomaan ratsastuksen tukihoitona.
Kukaan hieroja/kiropraktikko/hivelijä/loitsija/fyssari (whatever) ei voi korjata huonon ratsastuksen jälkeä. Hoitamalla voidaan kuitenkin saada, siitä hyvän ratsastuksen aikaansaamasta tuloksesta, vielä parempia, yhdessä.

Itse ainakin köyhänä opiskelijana suuntaan rahat hyvään valmennukseen, mutta kyllä tahdon, että sitä rahaa jäisi vähän ylimääräistä myös hierontaan. Onneksi pystyn itsekin hieromaan ja osaan seurata Hertan tilannetta, mutta tälläinen ulkopuolinen tulkinta oli erittäin tervetullut, ja olin todella tyytyväinen! Aion ehdottomasti pitää Erikan mukana jatkossa, mutta uskon, että tämä riittää jos vuodessa Erika tsekkaa Hertan 2-3 kertaa. Loput rahat menee hyvään valmennukseen, jotta se hevonen pysyy kunnossa!
On siis turhaa syynätä satoja euroja kaikenmaailman hoitoihin, mutta sitä vastoin ei yhtään rahaa, aikaa ja vaivaa ratsastuksen opetteluun!

Laittelenpa myöhemmin raporttia miltä Hertta tuntui käsittelyn jälkeen. Voin kyllä silti jo suositella Erikaa muillekkin, jos yhtään on mitään mielessä omaan hevoseen liittyen. :)

Onneksi käydään nykyään säännöllisesti myös estevalmennuksissa, joissa haetaan nimenomaan kouluhevoselle kuntoa ja voimaa erilaisilla harjoitteilla, eikä vaan hypätä "korkealta ja kovaa"
Puomit saavat hevoselle aikaan luonnollista kokoamista, ilman että mun tarttee tehdä selässä töitä! (jes.. :D )
Ratsastuksessa ne jutut, mitkä jumppaisivat sitä vasenta takajalkaa astumaan enemmän alle, ovat ainakin pohkeenväistö ja avotaivutus. Myös puomijumppa on ihan super tälläiseen. Ei auta vain ratsastaa ja "pakottaa" se vasen takajalka hommiin. Ajattelen sen pikemminkin niin, että "huijaan" hevosen ottamaan takajalkoja enemmän alle erilaisilla tehtävillä hevosen huomaamatta. En siis halua pakottaa "takajalat alle nyt"- mentaliteetilla, vaan teen jonkun harjoitteen, jossa se hevonen vahingossa ottaa ne takajalkansa alle, jolloin ne vahvistuu.

Eli Hertan "kuntoutusohjelmaa" mitä suunnittelin, olisi seuraavanlainen:
  • Paljon vasemman pohkeenväistöä oikealle. Tällöin vasen takajalka joutuu astumaan ristiin rungon alle! Juuri sitä mitä tahdon. 
  • Avotaivutus vasemmalle ympyrän kaarella. Tässä sama idea kuin pohkeenväistössä, eli vasen takajalka astuisi enemmän ristiin mahan alle. 
  • Käynnissä "etuosa sisemmällä uralla, takaosa ulommalla uralla" voltilla. Eli vähän niinkuin etuosa käännöstä, mutta voltilla, ei siis paikallaan. Tai siis, "vasemman pohkeenväistöä voltilla, etuosa sisällä".
    Tässä hetkellisesti hevonen menee ehkä hieman etupainoiseksi, mutta tämä ristiaskellus, mitä takajalat joutuvat tekemään, avaa hevosen lantiota ja venyttää. Eli venytys pakaralihaksille, kun takajalka astuu ristiin, ja venytys reisilihaksille, kun työntävaihe päättyy. 
  • Kavaletit ravissa, miksei myös käynnissä.
    Hertta kyllä nostaa sitä vasenta takajalkaa, mutta haluaisin että se nostaa ja vie eteen.
    Puomit tuovat koordinaatiota ja lisäävät ulottuvuutta. Hertan on pakko nostaa ja viedä pitkälle eteen jalkaa selvitäkseen puomeista. Puomit "pakottavat" sen siihen, mutta mukavalla tavalla. Erikan ohje oli, että 5-8 ravipuomia, vaikka niin että toisen pään nostaa hieman ylemmäs.
Miten lukijat jumppaatte hevosianne erilaisilla ratsastustehtävillä? 

18 kommenttia

  1. Mulla on täysin sama "ongelma" Divan kanssa. Jäykempi ja haluton taipumaan vasemmalle ym... Sain tästä paljon apua siihen, ja nyt tiedänkin mitä jatkossa tehdä :) D ei myöskään halua tulla rehellisesti ulko-ohjaille vaa. kierroksessa. Onks sul mitää apuu siihen? :)
    http://ratsastuskouluoppilaantarinat.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käsittääkseni juurikin tuo ongelma on Hertallakin vas kierroksessa. Ulko ohjalle on vaikeampaa saada tukea. Olen huomannut kun saan sen vasemman pohkeenläpi ja vasemman takajalan jäyttöön, tukeutuu myös oikea ohja!

      Paljon tosiaan väistöjä. Pohkeiden kanssa töihin, ohjasta ei jäädä nypläämään vaikka tuntuisi ongelma olevan suussa, mutta harvoin se siel on. Vaan juurikin kropassa ja takaosan käytössä! :)

      Poista
    2. Voi ei, kiitos tosi paljon tästä postauksesta! Täällä on nimittäin täysin samoja ongelmia! (Myös tuo ulko-ohja juttu) Meillä vasen kierros on tosi vaikee, kun heppa ei meinaa taipua. Ongelma on aika paljon siellä oikeassa lavassa juurikin. Todennäköisesti vanha murtuma oikeassa etusessa vaikuttaa tähän.

      Poista
    3. Lisään vielä, että tuntuu jollain tapaa helpottavalta kuulla, että jotkut muutkin kamppailee samojen asioiden parissa ;D

      Poista
    4. Heh, voi kuule! :D Uskon että oikeastaan kaikki ratsastajat kärsivät näistä samoista ongemista hevostensa kanssa tasosta riippumatta! Toki joillakin ongelmat ovat pienempiä kuin toisilla, mutta kuitenkin!

      Muakin huojentaa niin paljon kun näen vaikka Olympialaisissa jonkun huipun tekevän virheen. Se oikeasti helpottaa kun huomaa, että KAIKKI tekevät virheitä ja huipuillakaan ei ole helppoa! :D

      Poista
    5. Meillä sama ongelma vasemmassa kierroksessa, mutta se johtuu siitä että oikea takajalka on heikompi ja sitä myötä oikea kylki. Mutta siihenkin auttaa väistöt, avot jne. Voi olla siis samaa vaivaa mutta eri syistä :)

      Poista
  2. Mua kiinnostaisi, että mitä mieltä olet ratsastajan kehonhuollosta? Käytkö itse esim. hierojalla ja luuletko, että siitä voisi olla ratsastajalle hyötyä? Ja mikä olisi sinusta hyvä liikuntamuoto tukemaan ratsastajan kropan kuntoa ratsastuksen ohella? (venyttely/kuntosali/lenkkeily tms.?) Ja teetkö itse säännöllisesti jotain esim. edellä mainituista? Tietty tästä aiheesta saisi jo varmaan tehtyä ihan erillisen postauksen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin itsw joskus hierojalla mutta nykyään vain jos saan siihen lahjakortin. Ne on niitä asioita jotka olis tärkeitä, mutta hevoseen menee se kaikki raha.

      Uskon että siitä olisi paljonkin hyötyä ratsastajalle, varsinkin josbratsastaja on tosella vino esim skolioosin takia. Fysioterapia olisi todella hyväksi. On mullakin fyssarin kotivinkkejä joita välillä teen ja ne koostuvat pienistä arjen jutuista.

      Mun mielestä lenkeilystä olisi eniten hyötyä ratsastukseen. Kylllä ridatessakin syke nousee, mutta kunnon aerobista kuntoa saisi nostaa monen ratsastajan kohdalla (viittaan minäkin nyt :D). Kuntosali on oiva, mutta ratsastuksen tasolla kyllä varmasti kotona saisi jumpattua jo tosipaljon, ei ratsastaja tarvitse varsinaista lihasmassaa, mutta lihaskuntoa kyllä keskikroppaan ja sisäreisiin. Itse "lankutan" kotona, teen vatsoja ja askelkyykkyjä yms tälläisiä helppoja liikkeitä oman kehon painoa käyttäen vastuksena. Lenkillä pitäisi taas alkaa käymään, se vähän jäi syksystä. Myös venyttelystä ei olisi haittaa, sillä sekin korjaa meidän vinouksia.

      Tästä kyllä saisi ihan postauksen.. pitääpä harkita :D

      Poista
  3. Meillä on päinvastoin; oikea taka vas etu. Taipuu yhtälaisesti kyllä molempiin suuntiin, mutta tulee sitä avotaivutusta ratsastettua oikeaan kierrokseen aika tavalla - kaikissa askellajeissa alkuverkasta lähtien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Avotaivutus on kyllä aikamoinen lääke kaikkeen!

      Kyllähän H taipuu kaulastaan vaikka mihin, mutta sitten vasemmalle huomaa ettei se oikea lapa oikein anna periksi. Ei tämä edes aina radoilla näy, mutta itse huomaan joutuvanu tekemään enemmän töitä vasempaan!

      Poista
  4. Esteratsastajana käytän tosi paljon puomeja jumppaamiseen. Perus ravi ja laukkapuomit suoralla, ympyrällä, maassa tai vähän ylhäällä on käytössä paljon. Yksi suosikkiharjoituksista puomeilla on väistöt tai avot yksittäisten puomien yli, siinä yhdistyy sivuttaisliikkeiden ja puomien hyödyt ja se sisätakajalka tulee oikeasti ylös ja pitkälle rungon alle.

    Puomien lisäksi suosikkini jumppaamiseen on mäkilaukka. Meillä on mahtavat maastot, joissa pääsee laukkaamaan hyväpohjaisia mäkiä sekä ylös että alas eri jyrkkyyksillä. Etenkin alamäkilaukka on tehokasta voimistelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puomit on kyllä jees! Ehdottomasti pitäisi niitä käyttää jokaisen enemmän.

      Meilläkin on ihan huippu kiipeilymäki maastoissa. Pehmeä hiekka ja piiiiiiitkä mäki. Kerran erehdyin taluttaen maastoon ja menin kiipeilemään Hertan kanssa itse sitä mäkeä... Oli niin rankkaa että ei kovin montaa kertaa jääty sitä hinkkaamaan... :D

      Poista
  5. Meillä myös vasemmalle taipuminen hankalaa oikean takasen heikkouden takia. Vasen pohje ei meinaa millään mennä läpi, ja aikaisemmin tein sen virheen, että vaan runttasin sitä vasenta pohjetta läpi, vaikka oikea kylki ei kantanut. Eli, viisaus, minkä itse aivan hiljattain opin: MOLEMMAT takajalat töihin, ei jäädä ratsastamaan vain toista ;)
    Myös taivutusten vaihto muutamien askelien välein saa Väiskin kantamaan paremmin molemmat kyljet. Esim. vasemmassa kierroksessa mennään avoa uraa pitkin, vaihdetaankin vasen avo oikeaan sulkuun muutaman askeleen ajaksi (eli kierroksen vastaiseen sulkuun, sä taidat puhua vastataivutuksesta, mulle se on vaan vastasulku) ja takaisin. Sama toiseen suuntaan. Heppa kasvaa korkeuttakin monta senttiä kun suoristuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin tein tuota joskus erään valmentajan tunnilla ja se oli oikeasti ihan super harjoite, eli avo-vasta-taivutus. Ei kait sillä niin väliä millä niitä kutsuu, vastasulku on oikeastaan ehkä jopa enemmän kuvaavampi nimitys. Muutoinkin suomen nimitykset ovat aika outoja (avo ja sulku?? mitä hittoa) kun taas englanniksi nuo nimitykset ovat paljon osuvampia "shoulder in" "shoulder out"...

      Poista
    2. Sietäisi ehkä miettiä nimitykset uudelleen! :D

      Poista
  6. Kiitos taas hyödyllisestä postauksesta! Samat heikkoudet täälläkin + ratsastajan lyttyyntyvät kyljet. Pitää ottaa itseään enemmän niskasta kiinni ja kantaa niitä puomeja esiin. Kyllähän niitä menisi vaikka joka päivä jos joku laittaisi ne valmiiksi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan!! Ja nehän pitöisi vielä korjata poiskin ja kantaa takaisin... ;)

      Poista

Jätäthän kommenttisi!

En julkaise asiattomia/provosoivia kommentteja. Risut ja ruusut ovat tervetulleita, kunhan kommentointi pidetään asiallisena!