Vuoden viimeiset treenit

Vaikka Hertalla onkin kevyempi jakso menossa, aloin olemaan aika neuvoton sen kanssa... Ensimmäisen viikon se oli todella kevyellä. 2 kokonaan vapaata, 2 juoksutuspäivää eteen-alas ja 2 päivää kävin selässä keventelmässä. Nuo kuusi päivää se oli vielä ihan ok, mutta pikkuhiljaa alkoi ylimääräistä virtaa kertyä pakkasten kiristyessä.
Hertasta tuli ihan mahdoton. Ei sitä saanut rennoksi millään ja silmät vain pyörivät hedelmäpwlinä ympyrää. Jo alkukäyntien aikana se otti ja sinkoili, ihan vain huvin vuoksi! Noh, lyhensin jalustimia, olin yksin maneesissa, joten seitsemäs liikutuspäivä vaihtui sitten vain täyteen laukkaan maneesin ympäri! Ja ai että se meni lujaa! Mä en saanut sitä edes pysähtymään aluksi, mutta Hertta ei tee mitään tuhmaa (menee vain lujaa eteenpäin, kulmissa vähän pelotti että pysyykö pystyssä) joten annoin sen laukata niin kovaa kuin se halusi ja niin kauan kuin se halusi.
20 minuuttia se laukkasi täyttä häkää korvat pystyssä puhisten! Sitten sain ensimmäisen kerran kontaktia siihen ja laukkaan pystyin istumaan alas ja saamaan takaisin kontrolliin. Kun sain Hertan pysäytettyä, se puuskutti todella paljon ja oli aivan hikinen, mutta hitto se oli onnellisen näköinen! Silmät palautuivat normaaliksi ja se malttoi jopa kävellä, käveli itseasiassa jopa laahustaen, taisi vähän ottaa kunnon päälle. ;)

Tämän päättömän laukkailun jälkeen H on ollut taas omaitsensä, pystyn menemään jopa alkukäynnit, ilman että se steppailee jo raville. Se on rauhallinen, malttaa ja kuuntelee. Se toimii selästään paremmin, kun ei ole niin jännittynyt. Se ei ole päässyt tarhassakaan riehumaan kun pohjat ovat niin kovat ja jäässä, ettei sen tee mieli liikkua siellä. Nyt on taas hevonen tyytyväinen!



Kun Hertta oli "kesytetty", pystyin eilen, eli vuoden viimeisenä päivänä, tekemään jo vähän enemmänkin hommia. Palasin ihan juurilleen perusratsastuksessa. Apu --> Reaktio.
Otan Hertalla seis (ensimmäinen apu, pidäte), käytän pohkeita kevyesti (toinen apu, pohkeet, eteen).
Otan uudestaan seis. Käytän vain vasenta pohjetta (kolmas apu, reaktiona takaosan siirtäminen pohkeesta poispäin, eli oikealle). Käytän vain oikeaa pohjetta (neljäs apu, reaktiona takaosan siirtäminen vasemmalle).
Tässä mantra yksinkertaisuudessaan. Tarkastin perusavut ja niiden reaktiot. Seis, eteen, sivulle.
Kaikki muut menivät hyvin, paitsi hieman tuo vasemman pohkeen reaktio, eli takaosan siirtäminen ulos oli hieman tönkköä. Vasemman takajalan pitäisi astua ristiin rungon alle, toisen takajalan yli. Tämä on Hertalle ei-niin-mieluisaa, joten se on vähän nihkeä sen kanssa. Otin avuksi raipan ja ei mun tarvinnut pitää sitä kuin vasemmassa kädessä niin jo tehostui vasemman pohkeen reaktio!
Nämä perusavut on hyvä tsekkaa aina välillä ihan näin "ameebatasolla". Miten se hevonen reagoi?

Kun hetken olin hinkannut näitä apuja, siirryin raviin ja aloin tekemään pohkeenväistöä. Aina pituushalkaisijalle, ja siitä jommankumman pohkeenväistö uralle. Hertalle sivuttasiliikkeet ovat olleet aina hankalimpia, mutta nyt kun oltiin lämmitelty pohkeiden kanssa, se teki nämä todella hyvin! Aluksi vaadin pienempää ravia, ja keskityin vain hyvään ristiastuntaan. Hertta alkoi lämpeemään tähän, ja se herkistyi, notkistui ja ryhdistäytyi, joten sain jo pyydettyä isompaa askellusta ravissa. Aika hienot askeleet kun Hertta kokoaa, hieman "hidastaa" ja ehtii ottaamaan ne ristiaskeleet. Se on nyt oppinut ravissa nostamaan etuosaansa, melko näyttävän näköistä jo paikoitellen! Vaikeinta tässä on tahdin säilyttäminen koko väistön ajan samana. Pientä haparointia varsinkin uralle tullessa (lähti kiihdyttämään) mutta kyllä se sieltä! Todella hieno tunne, kun on isot ristiaskeleet hyvässä pohkeenväistössä! 

Hertta oli niin kuuliaisen ja hyvän tuntuinen, että päätin kokeilla hieman laukanvaihtoja jokaisella. Hertta on tehnyt niitä jopa 3 peräkkäin, mutta siinä on ollut vähän tuuria matkassa. Olen aina ajatellut ettei sen tartte osata ykkösiä, koska emme ikinä pääse Inter I tasoa pidemmälle, missä niitä tulisi, joten en niitä ole ihan hirveästi treenannut.
 Nyt aloin kuitenkin miettimään, kun eräs kanssaratsastaja kehui Hertan vaihtoja, ja sanoi "sille saisi varmasti hienot ykköset!". Aloin miettimään, että jos noinkin kokenut kouluratsastaja noin sanoo, niin ehkä siinä on perää... Voisinko alkaa systemaattisesti treenaamaan Hertan kanssa niitä? Ilman paineita, koska ei niitä tarvitse esittää kisoissa?

Hertalla on hyvät ja näyttävät vaihdot, kun se on rento ja tulee selänläpi.

Kaivoin Kyran kirjan kaapista (kiitos jonkun lukijan kun muistutit tästä kirjasta! ) ja luin kohdasta vaihdot jokaisella askeleella. Saisinko sieltä jotain hyvää teoriaa ja pohdintaa aiheesta, millä lähtisin itse kokeilemaan Hertan kanssa niitä?
Kirjassa neuvottiin kutakuinkin näin:
Älä harjoittele lävistäjällä, vaan pitkän sivun uran sisäpuolella.
Tarkista, että hevonen vaihtaa ongelmitta kumpaankin suuntaan, myötälaukasta vastalaukkaan ja vastalaukasta myötälaukkaan.
Sitten vaihda suoraan myötälaukasta vastaan, ja takaisin, vain yhden kerran!
Jatka laukkaamista, kunnes hevonen rauhoittuu (tärkeää H:n kanssa, se kuumenee näistä niin)
Toista alusta.
Kokeile myös vaihtaa kaksi peräkkäistä vaihtoa vastalaukasta myötälaukkaan.
Sitten kun tämä harjoitus sujuu, voi kokeilla notaa vaihtojen määrän kolmeen; vastalaukasta-myötä-vasta- myötälaukkaan.

Laukanvaihto

Kuulosti loogiselta. Kokeilin, ja hitto se onnistui! Sain aina kun halusin PYYNNÖSTÄ suoralla uralla molemmista suunnista myötä-vasta-myötä-vaihdot! Sen jälkeen pieni tauko laukassa eteen normaalisti, ja taas yksi kahden vaihdon sarja! Ja Hertta malttoi!
Olen ahnehtinut joskus ja yrittänyt väkisin kolmatta vaihtoa. Ihan turhaa ja tyhmää, sillä hyvä kun H pysyy vielä käsissä noissa kahdessakaan vaihdossa. Nyt kuitenkin kun pääsin kehumaan sitä vuolaasti, nuo vaihdot tulivat toistamiseen aina pyynnöstä noissa kahden sarjoissa. Kerran jopa vahingossa kolmas vaihto tuli perään! Ei haittaa, kehutaan vain.

Herttakin oli niin tyytyväisen oloinen kun vain kehuin ja läpytin sitä taukoamatta. Yritin saada sille olon, että se on paras ja kaikista kaunein ja osaavin. ;)
Nyt jätetään tuo asia hautumaan mieleen sille. Uskon että se tykkää tästä, ja alkaa niitä mielellään tarjoamaan. Kunhan vain pidän tämän asian sille mieluisana. Palailen aina välillä tähän, ja pikkuhiljaa, sitten kun siltä tuntuu, alan pyytämään enemmän vaihtoja, mutta muistan ettei asialla ole kiire. Meillä ei ole tarvetta niitä näyttää radoilla, joten omaan tahtiin edetään.

Tuli niin hyvä mieli. Vuoden viimeiseen treeniin pääsin tekemään asioita, joita en ole ennen oikeastaan kokeillut treenata kunnolla enkä osannut. Ja saavutin vielä onnistumisen, sekä hevoselle että itselleni.
Luin kirjaa, mietin, kokeilin, onnistuin. Kyllä meillä joku tatsi Hertan kanssa on!

Tälläin päättyi meidän vuosi! Josko jossain vaiheessa teen jotain pientä koostetta meidän vuodesta 2014, en tiedä, mutta pääpiirteittäin se oli oikein hyvä kisakausi tälläisille amatööreille. Kansallisia PSG sijoituksia, sekä se yksi voitto, Inter I tason korkaaminen 63% keskiarvolla... Ei olisi voinut odottaa!
Toivotaan että vuodesta 2015 tulee vielä parempi, ja tämä ensimmäinen treenitalvi maneesitallilla näkyisi tuloksissa. Vuosi 2015 tuo tullessaan myös uuden kisakumppanin, Wellun, joten en todellakaan malta odottaa miten sen kanssa menee, vaikkakin sillä ei ole tarkoitus mun kisata täyspäiväisesti.

OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE LUKIJOILLE! Tehdään tästä vuodesta kaikkien aikojen hevosvuosi! ;)