Stella Hagelstamin luento Horse & Rider Nurmijärvellä

Horse & Rider järjesti yhdessä Vetcaren kanssa todella mielenkiintoisen ilmaisluennon! Stella Hagelstam on pitkänlinjan ammattilainen ja Suomeakin arvokisoissa edustanut kouluratsastaja. Stella piti luennon teemalla "Urheiluhevosen erityistarpeet ja palautuminen".

Vaikka Stella puhuikin paljon omista kokemuksistaan ja siitä miten heillä hevoset hoidetaan, uskon että jokaiselle tarttui paljon hyviä näkökulmia ja ajatuksia oman hevosen hoitoon, vaikka ei kilpaile tai treenaa paljon. Hevoset on aina hevosia käyttötarkoituksesta huolimatta, mutta harrastehevosista kilpahevosiin pätee samat lainalaisuudet, eikä varmana ole huono idea hoitaa harrastehevosta kuin kilpahevosta.

Vetcare puoletaan on yksi Suomen suurimmista eläinlääkealan yrityksistä. Moni on varmasti törmännyt apteekeissa ja eläintarvikeliikkeissä Vetcaren tuotteisiin. Meilläkin apteekissa oli Vetcaren tuotteita niin lääkkeinä kuin vapaakaupanvalmisteina. Vetcare toimii tiiviissä yhteistyössä eläinlääkäreiden kanssa ja he tekevät jatkuvasti tutkimus- ja kehitystyötä uusien eläinlääkkeiden ja hoitomenetelmien parissa.

Stella kertoi tosiaan lähinnä omia kokemuksiaan. Kaikki aina ruokinnasta, lisäravinteista, hoitomenetelmistä ja ratsastusfilosofiasta olivat Stellan "oman tutkimustyön tulosta". Jokaisella meilläkin on ne omat hyväksi todetut menetelmät asioiden suhteen, tänään saimme kuulla Stellan tavat miten pitää urheiluhevonen kunnossa ja jaksavana töissä. Miten hevoset pidetään psyykkisesti ja fyysisesti hyvässä kunnossa, niin että ne haluavat ja jaksavat tehdä töitä meidän kanssa vuodesta toiseen ja tasolta toiselle aina kohti niitä Grand Prix-luokkia.

Esimerkkejä oli siis ihan nuorista hevosista aina GP hevosiin asti! 

Koitan tässä pistää ylös Stellan kertomuksia ja vähän ängen väliin niitä ajatuksia mitä poimin itselleni ja Hertalle. Yritän pitää kaiken lyhyenä ja yksinkertaisena, mutta kun olen vähän tällainen lörppö, niin en voi taata mitään! ;)

TREENIT

Stella treenaa hevosiaan 5 päivänä viikossa ja niillä on aina 2 vapaapäivää kaksi päivää peräkkäin. Tähänkin hän on päätynyt eri kokeilujen kautta ja todennut että parhaat tulokset ovat tulleet kun hevoset ovat täysin vapaalla 2 päivää putkeen, Stellan tapauksessa La ja Su.

Menetelmää voisi sanoa "2-1-2-2"-treeniksi.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että Ma ja Ti hevoset treenataan kunnolla (hikeen).

Ke niillä keventelypäivä, jolloin ei tehdä rankkaa.

To ja Pe taas treenataan kunnolla (hikeen). 

La ja Su hevoset ovat täysin vapaalla. 

Kunnon treeni ei aina tarkoita mitään hiittaamista loppuun tai piruettien pyörittämistä loputtomiin. Treenit voidaan jakaa "teemaviikoille", jolloin esim. yhtenä viikkoina tehdään taivuttelua, toisena väistöjä, kolmantena kokoavia treenejä... Silloin pääsee työstämään jotain asiaa kunnolla, eikä ajauduta siihen että "tehdään joka kerta kaikkea vähän", joka kehittää hevosta hitaasti.

Tällä menetelmällä hänen hevoset palautuvat parhaiten, mikä esim näkyy jalkojen kunnossa. Jos treenin jälkeisenä päivänä on vähän nestettä jaloissa, niin toisen vapaapäivän jälkeen ne ovat jo täysin kuivat seuraavaa treenipäivää varten.

Näitä kukin tietenkin kokeilee aina omalle hevoselleen sopivaksi. Itse mietin mahtaako Hertalle toimia enää, sillä olen huomannut pientä jäykkyyttä jos se on täysin vapaalla enemmän kuin yhden päivän putkeen. Se voisi kyllä toimia, että kaksi vapaata pidän sillä putkeen, joka sisältää käveletystä tai käyntimaastoa. Täysin liikuttamatta en tuon ikäistä hevosta ehkä uskalla jättää, vaikkei siinä olekaan mitään "vammaa" tai vikaa. Jotenkin tuntuu että vanhempi pysyy vetreänä sillä kevyellä liikkellä ja olenkin pitänyt Hertalle aina vapaapäivän kuitenkin vähintään käynnillä. Mikään ei silti estä kokeilemasta! Silloin kuin Hertta oli nuori, tämä ajattelutapa toimi kyllä! Hertta pystyi olla vaikka viikon vain tarhassa ja kun loman jälkeen hyppäsit selkään, se oli ihan samanlainen kuin edellisellä kerralla. 

Hertalla ei oikeastaan ikinä ole nesteiset jalat, ei edes yön jälkeen aamulla karsinassa, joten se on Hertan kohdalla huonompi mittari, miten jalat reagoivat 2 päivän vapaaseen. 

Tätä voisin kyllä soveltaa Hertan talvikauteen kun ei ole kisoja! 

Treenin rankkuus on jokaisella hevosella henkilökohtainen. Itse ainakin tiedän missä on se piste kun Hertta puuskuttaa tai missä vaiheessa se alkaa yleensä hikoilla. Nämä ovat niitä mittareita mistä voimme päätellä hevosen kuntoa ja suunnitella treenit sitä mukaan mitä haluamme kehittää. Joskus tarkoituksella nostetaan sykettä, joskus hengästyminen on suotavaa ja joskus emme taas halua että liikutuksen aikana hevoselle tulisi hikeä. Itse pidän aina mielessä sen päivän  treenin "rasitusasteen". Saako se tänään hiota minkä verran? Saako se hengästyä? Joskus pitääkin saada vähän sykettä ylös, kun joskus taas pidetään vain sellainen verryttelevä treeni, jossa syke ja hengitys ei juurikaan saisi hirveästi nousta. 

Tietenkin kun hevosen kunto kasvaa, niin nämä kaikki asiat "siirtyvät" myöhemmäksi, eli hevonen ei heti 5 kierroksen jälkeen nuupahda. ;)

Toki tässäkin täytyy huomioida mistä hikoilu johtuu. Jos hevonen menee mammuttikarvan kanssa lämmitetyssä maneesissa ja hikoilee jo seistessään, ei se huonokuntoinen ole... ;)

Stella painotti myös hevosen henkistä treenaamista ja motivoimista. Hevosella ei ole luonnollista motivaatiota työntekoon. Ei se suunnittele olevansa parempi tänään kuin eilen, eikä se halua treenata jotta se laihtuisi ja saisi timmit pakarat. Itse ainakin ajattelen aina, että hevosen kuuluu haluta lähteä ihmisen kanssa töihin, koska se on kivaa. Hevosen täytyy tykätä siitä, että se on ihmisen kanssa tekemisissä. Pakottamalla ei päästä pitkälle, mutta ei se pelkkä lahjontakaan toimi pitemmän päälle. Kultainen keskitie "kepin ja porkkanan" välillä pitää hevosen uomissaan. Hevosella on laumassakin johtaja, ja jos hevonen luottaa johtajaansa, sillä on turvallinen ja hyvä olo. Sen ei tarvitse murehtia mistään, koska "äiti hoitaa". 

Tämä jos jokin on avain mun ja Hertan kanssa. Silloin kuin Hertta oli nuorempi (ja minäkin teini), Herttahan sai aina hirveän stressireaktion kun sillä lähti töihin. Hait sen tarhasta talliin ja se oli levoton ja arka. Ei edes aina antanut kiinni tarhasta. Rentoutui kyllä kun pääsin selkään, mutta kaikki tähän asti oli epävarmaa ja se aina mietti "mitä mulle tapahtuu, mitä mä teen!?". 

Nykyään mulla on rouva joka tulee mua tarhan portille vastaan, se hörisee kokoajan ja seuraa mitä teen. Se on rento ja levollinen ihan sama mihin aikaan sen kanssa lähtee töihin. Ennen kisoihin lähteminen sai halvauksen aikaan Hertalla, nykyään se vaan nauttii kun sitä letitetään! Hertta on ottanut mut sen "tiimikaveriksi" ja "pomoksi", jolloin se voi täysin luottaa muhun. "Kyllä mamma hoitaa". 

Stella tykkää palkita reilusti hevosiaan ja tässä olen täysin samaa mieltä (ja jos kysytään Hertalta joka jo hörisee taputuksien ja sokerin perään ratsastaessa kesken piaffin, niin voin sanoa että toimii ;) ).

Liika lahjonta ei toki pidemmän päälle toimi, mutta mun mielestä "rajat ja rakkautta" metodi oikeasti toimii niin hevosten kuin lastenkin kanssa (sanon minä joka tietää niin sikkenä lapsista... ;) ).

Nuorten hevosten kohdalla Stella mainitsi ettei koskaan saa olla kiire. Ei sen treenin aikana eikä treenien kannalta vuositasolla. Jos nuorelta hevoselta jää ikäkausikisat väliin niin sitten jää. Jos hevosen saa vasta 5 vuotiaana laitettua satulaan, niin se on ihan fine. Se voi jo kahden vuoden päästä voittaa ikäkausikilpailun 7 vuotiaana, vaikka se olisi ajallisesti treenannut vähemmän. Se voi jo siitä 8 vuotiaana mennä GP:tä... Jos kaiken osaa tehdä kuitenkin laadukkaasti, ei ajalla ole väliä! Treeni nuoren hevosen kanssa siis oikeasti sen kyseisen hevosen kehityksen mukaan, eikä sen naapurin hevosen mukaan. Jos naapurikarsinan Polle kisaa jo 6 vuotiscuppia ja sinun Petteri on vasta oppinut laukannoston ilman pukkisarjaa, ei hätää. Se voi jo vuoden päästä ollakkin ikäistensä tasolla, kunhan se on saanut kasvaa ja kehittyä sitä tahtia mitä sen kroppa ja korvienväli tahtoo.

Itsekin ajattelen niin, että jos mulla tulee olemaan nuorihevonen, niin ihan sama ehtiikö yksiinkään ikäluokkakisoihin. Tavoitteena on mulla aina se GP, joten mieluummin rauhassa sitä kohti, kuin että panostaisi "välietappiin" niin paljon, että hevonen rikkoutuu.

HOITO

Tässä lyhyesti ja ytimekkäästi; Ennaltaehkäise. 

Huolla hevosta ennenkuin on huollettavaa. Stellankin hevoset taivutetaan n.7 kertaa vuodessa, jotta tiedetään ettei mikään paikka ole kipeytymässä. Sitten jos on jotain alkavaa rasitusta, se voidaan hoitaa ennenkuin hevonen jo on kipeä ja ontuu! 

• Varusteet
  Ne on oikeasti oltava hyvät. Kuuntele hevosta. Kokeile pehmustetta sinne ja tänne, jos hevosesti reagoi satulaan, suitsiin, vyöhön, loimeen... Kyllä ne kertoo! 
  Hyvin usein tyytymättömyys tulee ilmi "eri suunnasta" kuin itse sen aiheuttaja. Nämä löytää etsimällä. Esim. hampaiden narskuttelu voi liittyä suitsien vääränlaiseen paineeseen niskassa. Kokeile siis pehmustetta niskaan tai ainakin itse suosin Dyonin suitsia, jossa on anatominen muotoilu.
• Eläinlääkärin säännölliset chekit. Esim. 4 x vuodessa. Hertta tarkastetaan 2 x vuodessa, ennen ja jälkeen kisakauden.
• Hieroja/kiro/fysio. Näissäkin pätee, että käytä luottohoitajaa jo ennenkuin sille on tarvetta. Itsekin hierojaksi opiskelleena aikanaan oppi jo sen, että sellaista hevosta oli paljon helpompi hoitaa, jonka jo tunsit. Tiesit sen "perusterveyden". Heti jos seuraavalla hoitokerralla oli jokin vinossa, se huomattiin jo ennenkuin ratsastaja huomasi sen! 
• Kengitys hevoskohtaisesti, ei "taulukon". 
• Opettele tunnistamaan miten hevosesi reagoi treeniin. Onko sille normaalia että jalat reagoi tavalla X sellaiseen ja tällaiseen treeniin? Mites selkä? Onko parempi se 2 vp putkeen, kuin vain 1 vp?
• Muutokset hitaasti. Ei lomalta suoraan täyteen treeniin, eikä täydestä treenistä heti lomalle peltoon.

Eli tunne hevosesi normaalitila, jotta voit reagoida heti kun "karva on vinossa". 

RUOKINTA

Suolisto on toiset aivot. Suolisto vaikuttaa oikeasti kaikkeen. Hertta the Herkkämahaisen kanssa on oppinut oikeasti, että kaikki sen häiriökäyttäytyminen nuorena johtui mahaosastolta. 

Ruokinta pitää tietenkin suhteuttaa treenin mukaan. Joillakin väkirehujen määrä puolitetaan aina vapaapäivinä, Hertan kanssa olen tasaisesti antanut sille normiruuat vaikka sillä olisi ollut vapaa. Rankemman treenin päivänä kuitenkin saatan hieman nostaa väkirehuja, mutta käytännössä vain öljyn määrässä. Itse pidän Hertan ruuat aika vakiona, ja lisään/vähennän lihavuuskunnon mukaan. Hertta on energinen hevonen, eikä se koskaan ole tarvinnut ruokaa siihen, mutta se on helposti laihtuva, joten ruokaa se on tarvinnut aina lihaksiensa pysymiseen. 

Stella painotti myös heinän tärkeyttä. Paljon heinää. Siinä ei pihistellä. Kyllä Hertankin lihaskunnon ja yleiskunnon olen huomannut muuttuvan heinämäärien myötä, ei niinkään väkirehujen. Kyllä väkkäreistä ja puuroista on ollut apua, mutta aina se suurin muutos tulee heinästä. Huono heinä, Hertta laihtuu heti. Hyvä heinä, se lihoo. Huonompaa heinää se voisi syödä varmaan sen 18 kg päivässä, mutta hyvää heinää se tällä hetkellä syö vain 10kg ja on oikein hyvässä kunnossa. Heinä on tärkein! Ei siitä pääse yli eikä ympäri. 

Lisäravinteista Stella syöttää Vetcaren tuotteita pitkälti. Itsekin olen harkinnut Hertalle Myoblastia aminohappolisäksi pitämään ne vanhan hevosen tarkoin varjellut lihakset hyvänä. Vetcaren suosittu tuote luonnollinen E-vitamiini on pysynyt Hertan ruokavaliossa pitkään ja se on sellainen mistä en luovu. Annostus on niin pieni, että purkki kestää pitkään. Nykyisten tutkimusten valossa on todettu että hevoset menevät liian vähällä E-vitamiinilla ja sairauden johtuen sen puutoksesta ajoittuvatkin yleensä sinne talveen/kevääseen, kun heinän E-vitamiinipitoisuus on jo niin olematon. Laitumella ollessaan hevonen ei tarvitse E-vitamiinilisää, mutta meillä Suomessa kun on niin lyhyt laidunkausi, on se laidun vain hetken meidän ilona. 

Elektrolyytit ovat myös Hertalle tärkeässä roolissa, sillä se hikoaa usein treeneissä. Hertalla on toki suolakivi aina saatavilla, mutta se ei yksin riitä täyttämään kovan hikoilun aikana menetettyjä mineraaleja.  

Muutamia yrttejä Hertta myös syö, mutta niistä teen postauksen myöhemmin.

Hehee, aina pitää änkeä fanikuviin! Vaikka sitten suttulookissa...

Aikaa oli hypistellä kaikkea ihanaa tavaraa... Ostinkin sitten Animon tallipintelit niitä öitä varten kun laitan Hertalle lämpöpintelit. Tarjoukset ovat muuten hyviä näissä luennoissa ja ne ovat voimassa vain luentojen ajan :)

Luento oli todella antoisa ja mielenkiintoinen. Tykkäsin myös siitä että yleisö oli aktiivista ja saimme monia keskusteluja aikaan. Tämäkin luento oli täyteen buukattu, ja seuraava Horse & Riderin järjestämä luento on jo hyvää vauhtia täyttymässä loppuun. 

Torstaina 13.10 eläinfysioterapeutti ja osteopaatti Selma Piha pitää luennon hevosen toiminnallisesta anatomiasta ja ratsastuksen vaikutuksesta siihen! 

Kannattaa tulla kuuntelemaan! 

Lukijat! Keskustelua kehiin.

Millaisia tapoja ja käytäntöjä teillä on hevostenne palautumisen kanssa?

 Monta vapaata viikossa ja mihin kohtaan ne sijoitatte? 

Kisojen jälkeen, mikä on viikko-ohjelma?

Kertokaa ihmeessä omia kokemuksia! Mua kiinnostaa.

 Kertokaa myös millainen hevonen kyseessä (ikä, sukupuoli, käyttötarkoitus, taso). 

Huolto vuositasolla/kuukausitasolla/viikoittain?