Hans-Kristoffin syksy

Hertan kanssa on nyt ollut niin työntäyteinen syksy parin viime viikon osalta, että Hans-Kristoff on jäänyt blogin puolella vähän sen varjoon. Toki olen kokoajan sitä säännöllisesti käynyt ratsastamassa, mutta se tekstin tuotto tänne välillä vähän unohtuu kiireessä. Hyvä kun ehtii istumaan koneelle!

Kuvat on ottanut Taru Arola
Postausta koristaa vanhat kuvat. Kahtotaan josko saisi taas uusia kuvia Hansista!

Ypäjän Barokkipäivien jälkeen Hans oli lomalla sen viikon. Tosin sinä aikana todettiin, että jatkossa ei pidempiä lomia Herralle, sillä hyvin näyttää virtaa keräävän nuori ori... ;) Parhaimmillaan Hans on kun se on tasaisesti töissä, jolloin rankemman ja kevyemmän liikutuksen ajoittaa tasaisesti viikko-ohjelmaan. 

Hans tuntuu kehittyvän kauhean nopeaan. Lusitanot on älykkäitä ja todella nopeita oppimaan, niin hyvässä kuin pahassa. Eli opeta väärin, niin oppivat senkin nopeaan...

Tästä syystä emme ole hirveästi tehneet Hansin kanssa laukanvaihtoja, vaikka sillä on vaihdot ainakin osittain jo opetettu. Mun mielestä kauhean tärkeää nuoren hevosen kouluttamisessa (taino, ei vain nuoren, vaan ylipäätänsä hevosen kouluttamisessa) on se, että osaa lukea hevosta ja suunnitella mitä se on valmis oppimaan ja mitä ei. Vaikka Hans osaa joten kuten vaihtoja jo, emme ole niitä tehneen, koska tuntuu että Hansin laukka ei ole tarpeeksi kehittynyt vielä siihen. Kun laukka ei ole vielä aivan hanskassa, epäpuhtaiden vaihtojen riski kasvaa. Ja sitten kun nämä fiksut, kissamaisen viekkaat ja nopeat lusitanot oppivat sen epäpuhtaan vaihdon, niin siinähän sitten yrität opettaa niistä pois... 

Olen monesti puhunut täällä blogissakin kuinka Hansin kanssa teen paljon vastalaukkoja. Vastalaukka on niin hyvä liike ja mun ehdoton suosikki. Aloitan melkein heti tekemään vastalaukkoja raaempien hevosten kanssa kun koen, että ne laukkaavat myötälaukkaa molempiin suuntiin tasapainossa. Vastalaukka saa raa'ankin hevosen kokoamaan luonnostaan. Se kehittää niin paljon tasapainoa ja koordinaatiokykyä hevoselle, ja mikä parasta, kuin itsestään. Ratsastajan tarvitsee vain auttaa "pitämään vastalaukka", mutta vastalaukka itsessään pistää hevosen töihin takaosalleen. 

Kun vastalaukka alkaa sujua, yhtäkkiä huomaatkin kuinka hevosen laukkaan on tullut paljon lisää tasapainoa ja säätövaraa. Vastalaukan treenaaminen on kuin laukan vaihdelaatikkoon laittaisi lisää vaihteita! 

Hans on niin "kyylä". Kaikki on niin mielenkiintoista ja kaikki pitäisi ehtiä katsomaan!

Melkein koko kesä on mennyt Hansin kanssa vastalaukassa. Alkukesästä se oli vähän huteraa välillä, ja rikkoja raviin tuli aika paljon, varsinkin kun Raken maneesi on niin kapea. Kapea maneesi ajaa kokoajan kääntämään, jolloin helposti vastalaukassa nuori hevonen joutuu liian tiukkaan kurviin ja rikkoo raville. Nopeasti kuitenkin Hans oppi vastalaukassa kaarteet ja voltit loistavan tasapainonsa ansiosta. Ei kulunut kauaakaan kun pystyin jo tekemään Hansin kanssa "myötälaukka-vastalaukka" treeniä. Tässä treenissä siis nostan vuoronperään myötä tai vastalaukan, eli hevosen tulee olla kuulolla. 

Kun Hans on nyt tämän hanskannut niin mallikkaasti, sen laukka on parantunut paljon. Laukassa on säätövaraa ja ennenkaikkea tasapainoa. Laukan laatu itsessään on parantunut. Nyt on se tunne, että Hans olisi valmis laukanvaihtoihin. 

Muutamat vaihdot kokeilin viime viikolla ja oikein kivoja vaihtoja sieltä tuli! Tottakai joukkoon mahtuu niitä epäpuhtaita vaihtoja, mutta ei virheen tapahtumisia saa pelätä. Luonnollisesti hevoselle on helpompi ja vaikeampi laukka, ja yleensä siitä helpommasta laukasta vaikeampaan laukkaan vaihtaminen on hankalampaa. "Miksi vaihtaa tästä mukavasta ja helposta laukasta tuohon vaikeaan?"

Vastaavasti vaikeammasta laukasta on varsin helppoa vaihtaa helpompaan laukkaan, koska hevonen haluaa mennä sitä helppoa laukkaa. Usein vahinkovaihtoja tulee juurikin silloin, kun pyöritetään vaikeampaa laukkaa, niin hevonen vaikean paikan tullen vaihtaa laukan luonnostaan helpompaan laukkaan helpottaakseen itseään. 

Hans siis on vasta 5 vuotias, ja tekee jo "baby laukanvaihtoja" varsin sujuvasti. Kun laukan laatu on myös parantunut, tunnen kuinka se pystyy jo kokoamaan piruettilaukkamaiseen laukkaan. Toki tämähän ei yleensä ole lusitanoille mitenkään vaikeaa, kokoaminen siis. Hans myös tekee laukassa jo oikein mallikasta sulkua! En tiedä mikä tälle hevoselle olisi kamalan vaikeaa... Joskus se ei välttämättä heti tajua, mutta kun saat sen tekemään edes vahingossa oikein jotain, se jo ensi kerralla sen muistaa. Sulun meneminen laukassa tuntuu kauhean luonnolliselta sille. Ravissa sulku oli vähän hankalampaa, mutta toimii kuitenkin loivemmalla taivutuksella. 

Ehkä haastavinta on mennä enemmän eteenpäin ja venyttää? Sitäkin tosin on treenattu, varsinkin keskiravia. 

Hans jo hyvin työntää keskiravissa ainakin alun, loppua kohti vähän loppuu se työntö selän läpi, mutta se väläyttää oikeasti hienoja keskiraviaskelia. 

Hansin omistajakin sanoi, että eron on nyt huomannut keskiravissa. Se on saanut voimaa siihen ja on oppinut työntämään takaa, eikä vain kiihdyttämään tahtia. Parasta kiitosta tehdystä työstä on juurikin tämän kaltaiset kommentit, kun hevosten omistajat kertovat hevosten muuttuneen parempaan suuntaan ja ne ovat oppineet. Tietää tehneensä jotain oikein kun on onnistunut auttamaan! :)

Vaikka Hans periaatteessa tekee jo Va B asioita, on tärkeää ettei ota siltä kaikkea mitä se tarjoaa/on valmis tekemään. Se on kuitenkin ihana napero vielä ja kaikki tehdään leikin varjolla. Mun mielestä ei ole väärin vaikka leikkiä piaffimaisilla askelilla, kunhan sitä ei tee "tosissaan". Kaikessa tekemisessä tällä hetkellä Hansin kanssa on sellainen pieni leikin varjo. Sen pitää tuntea osaavansa ja olevansa paras! Näin hevosilla säilyy se tekemisen into, ja ne haluavat tehdä töitä koska se on kivaa.

Hansin kanssa ei ole enää kisoja tiedossa. Keskitytään nyt treenaamiseen. On ainakin pitkä talvi aikaa treenata. Seuraavaksi alkaa olla lukujärjestyksessä kankiin totuttelu. Toki pääpaino on nivelsuitsituksessa vielä, mutta mikään ei estä kankiin tutustumista. Hansilla on taidettu kerran nyt laittaa kanget, ja se oli kuin niillä olisi menty aina. Itse kokeilen kanget nyt tulevalla viikolla ja tunnustelen miltä se niillä tuntuu.

Kyllä tästä tulee oikeasti hieno peli vielä!
Mä olen ihan rakastunut lusitanoihin nykyään... Siis se keveys ja herkkyys! 

Leikkasin Hansille nyt ratsutukan!  Sillä oli niin paksu ja pitkä harja, ettei sellaista lettiä saanut sillä pysymään oikein millään. Nyt sille saa sitten hienot sykeröt kun leikkasin ja ohensin harjaa. :)
Lyhyt tukka tuo kaulaa paljon paremmin esille, ja sitten kun Hans kasvattaa oikein orikaulan, näky on hieno. Ja jotenkin siitä tuli nyt aikuisemman näköinen. ;)