SRL:n Urheilufoorumi 2014

Nyt vuorossa vähän toisenlaista postausta! Sain nimittäin kutsun SRL:n urheilufoorumiin joka järjestettiin lauantaina 22.11 Marina Congress Centerissä Helsingissä. Tapatumasta jaan teille tiivistelmän, jossa kerron siitä omasta näkökulmastani. 

Marina Congress Centeristä pääsisi näppärästi vaikka Viron puolelle. ;)

Päivä alkoi SRL:n puheenjohtajan aloituspuheella. Arvasin että jo aikaisessa vaiheessa tämä kiivaasti puhuttanut "kaksieuroisen" tapaus tulee esille. Mielestäni PJ vähätteli tätä kaksieuroisen merkitystä. Itse kisaavana ja vieläpä opiskelevana ihmisenä kyllä se 2 euron muuttaminen 4 euroon kirpaisee jo per kisaviikonloppu. PJ sanoi, että tästä on syntynyt kohu aivan turhaan, ja että ihmiset liioittelevat.
Itselleni jäi vähän huono maku tästä suuhun, mutta toisaalta, tätä aihetta ei ollut tarkoitus käsitellä ollenkaan koko päivänä, vaan se jäi sunnuntaina vuorossa olevalle syyskokoukselle (Jossa onneksi kumottiin tämä "kaksieuroinen" nurin! Kiitos siitä! )
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jatkuva hintojen korotus ei ole ratkaisu, vaan seuraavaksi täytyy ottaa mukaan säästötoimenpiteet.



Avauspuheen jälkeen oli vuorossa Kari Niemi-Nikkolan tekemä analyysi Suomen ratsastusurheilusta. Kari oli listannut selkeästi plussat ja miinukset.

 Kehuja tuli mm:

• Suomalaisilla on jo kansainvälisiä esikuvia, tämä tuo huippu-urheilun tavoittelemisesta konkreettisempaa.
• Valmentajien ammattitaito on hyvää (käytössä jo nyt paljon kansainvälistä osaamista)
• Ratsastajat sitoutuvat tekemäänsä
• Ypäjä on potentiaalinen paikka, mutta sitä täytyisi kehittää vielä valmennusten kannalta paremmaksi.
• Lajikehittäjät ja luottamusihmiset ovat sitoutuneita (mutta huomautettavaa tuli, että keskinäistä arvostusta tulisi parantaa)
  
  
  

Risuja saivat sen sijaan:

• Liiton johtamisjärjestelmä
• Huippu-urheilu on asiantuntijatyötä, ei demokratiaa (Valtaa ja vastuuta tulisi yhdistää)
• Valmennuksen tukitoiminnot ja laadun varmistaminen ontuu (Taloudelliset resurssit pienet, tulisi keskittyä olennaiseen)
• Kiteytettynä voisi siis sanoa, että "yksinkertaisuus on kaunista". Jatkossa tulisi selkeyttää rajoja liiton ja huippu-urheilun toiminnassa.

Näiden erilaisten "raporttien" jälkeen oli vuorossa Hollannin estejoukkueen pomon Rob Ehrensin puheenvuoro. Hän kertoi omia näkemyksiään siitä, miten ja millä saadaan aikaan huippu-urheilua.
Kaikista kirkkain ja selkein asia, oli tiimityö. Tiimin "henki" ratkaisee. Joukkueella on yksi johtaja, joka pitää tiimistään huolta. Rob kertoi mm. valitsevansa tiiminsä mieluummin vähemmän lahjakkaamman mutta hyvän tiimihengen osaavan ratsastajan, lahjakkaan mutta tiimihengen osalta huonon ratsastajan sijasta. Rob pitää tiivistä kontaktia kaikkiin joukkueensa jäseniin. Hän soittelee heille ja kyselee kuulumisia usein. Hän pitää yllä tiimihenkeä ja johtaa joukkuettaan. Sooloilu ei siis ole ratkaisu!
Muutamia vihjeitä joita kirjoitin itselleni ylös:
"Train and help young talents!"
"Don't stick with names"
"Lapsia ei voi opettaa ratsastamaan, me voimme vain varmistaa, että annamme heille tarvittavat työkalut, joita he käyttäisivät kotona"

Rob Ehrens "Keys to succeed"

Iltapäivällä lounaan jälkeen alkoivat lyhyet Infotilaisuudet. Jokainen sai itse valita mielenkiintoisista aiheista omansa. Aiheita oli laidasta laitaan, niin hevosen valmentamisesta aina kilpailunjärjestämiseen ja ratsastajan valmentamiseen. Itse osallistuin ensin Seppo Hyypän luennolle hevosen peruskunnon rakentamisesta. Erittäin mielenkiintoinen, vaikka varsinaisesti mitään uutta en saanut irti. Luento oli selkeä ja siitä on kyllä hyötyä kaikille harrastajille.
Muutamia asioita joita kirjasin ylös:

• Hevosen suorituskyky koostuu kolmesta osa-alueesta: PSYYKE-TERVEYS-KUNTO
• Kaikki hevoset eivät kestä yhtä paljon rasitusta (mm. jalka-asennot, nivelien kunto, liikunta huonoilla pohjilla)
• Valmennuksen sietokyky psyykkisellä ja fyysisellä tasolla vaihtelee (yksilöllisyys!)
• Hevosen tärkeimmät iskunvaimentimet ovat vuohiset (kouluhevosen "kumit"), kaviomekanismi (kavion muoto ja oikeanlainen kengitys), lihakset (lihasten jäykkyys vrt. liikaa liikuntaa/liian vähän). Hyyppä painotti myös jalkojen tarkkaa seuraamista. Aina ennen ja jälkeen ratsastuksen tulisi jalkoja tutkia edes silmämääräisesti ja tunnustelemalla. Oireita ongelmista tulee seurata, jotta voidaan puuttua mahdollisimman ajoissa.
• Hevosen psyyke. Jännittäminen voi kuormittaa enemmän kuin fyysinen työ. Koulutettavuus on myös tärkein psyykkeellinen ominaisuus kisahevosessa. Parhaat kisahevoset ovat "ferrareita" jotka voivat mennä pilalle ihmisten takia.
• Hevosen kunto. Jokaisella ratsastajalla täytyisi olla realistinen kuva siitä, minkä tasoista kuntoa hevosensa tarvitsee. Kun hevosen kunto kasvaa, kasvaa myös riskit (vrt. kun kunto kasvaa, aktiivisuus lisääntyy, myös ei-toivotut ominaisuudet, kuten "pikku ukot nurkan takana")
• Hevosen kestävyyttä parannetaan sekä aerobisella että anaerobisella treenillä!
• Rasitusta mitataan eri ammattikunnittain erilailla! Esim. vauhtia/matkaa matkaratsulla ja ravureilla, estekorkeutta estehevosilla tai kokoamisastetta kouluhevosilla.
• Määrä ei korvaa laatua maastossakaan! Esim. Aktiivinen käynti vs. löntystely.

Ratsastajan taidolla on suuri merkitys hevosen kunnon kannalta.

Selkeitä dioja oli helppo ymmärtää

Iltapäivän toinen tietoisku tilaisuus oli Håckan Wahlmanin pitämä luento Hevosen muodosta. Tämä oli ihan mun suosikki! Håckuksen ääntä jo kuuntelee ihan mielellään, oli aihe mikä tahansa! :D Tästä aiheesta varsinkin olisi hyötyä kenelle tahansa, ja kyseinen herra osaa asiansa esittää selkeästi ja vakuuttavasti. 

Listattavia avainasioita kirjoitin ylös seuraavia:

• Muodon vaikutus ratsastettavuuteen, ratsastettavuuden vaikutus muotoon.
• Hevosen käyttötarkoitus määrää muodon. Kaikkia ei samaan muottiin. Vrt. Englantilainen tyyli vs. Western. Muoto on erilainen, mutta se mitä sillä haetaan on sama, eli kokoaminen!
• Kouluratsastus kilpailumuotona vaatii määrättyjen normien täyttymistä, jotta suorituksia voidaan verrata keskenään. Kaikkien kouluhevosten ominaisuudet samaan raamiin.
• Estehevosten suoritusmuoto ei ole sama kuin treenimuoto. Ratsastettavuus ei kuitenkaan heikkene tämän takia, vaan päinvastoin!
• Muoto vaihtelee lajeittain ja sen hetkisen tavoitteen mukaan (treenimuoto, kisamuoto...)
• Hevosen rakenne on kaikilla sama, aina shetlanninponeista, puoliverisiin. Tyyppi vain vaihtelee!
• Tärkeää ettei koskaan juututa vain yhteen muotoon-> yksipuolista liikuntaa
• Ratsastettavuus on psyykkistä. Hevosen asenne ja vastaanottavaisuus ratkaisee (EI MUOTO!)
• Ensimmäinen syy muodolle on selän käyttö. Toinen syy on etujalkojen kuormituksen vähentäminen ratsastaja selässä. Takajalat vaikuttaa kaikkeen!
• Eteen-alas muoto ei ole sama kuin etupainossa. Vastavuoroisesti lyhyt ja korkea niska, ei ole koottu.
• Kaikkia lajeja yhdistää yksi päätavoite, oli se sitten valjakkoa, issikkaa, westerniä, koulua tai esteitä. Se on kokoamisasteen vaiheittainen lisääminen!
• Hyvin ratsastettu hevonen on jäntevä, ei jännittynyt. Irtonainen, ei veltto.

Tällä luennolla olisi ollut paljon annettavaa kaikille lajista riippumatta. Mulle ainakin tuli oikein motivaatioboosti! Loppuun vielä jonkun "antiikinaikaisen" miehen lausahdus: "Koulutan hevosen aivoja ja pidän tätä työtä tärkeämpänä kuin selän ja jalkojen työtä. Hevosen kiltteyttä ei saa tuhota."

Kahvitauon jälkeen päivän päätteeksi oli jokaiselle lajilleen omat lajiseminaarit. Itse osallistuin tietenkin kouluratsastuksen lajiseminaariin. Oli todella mielenkiintoista päästä seuraamaan lajin parissa vaikuttavien ihmisten keskustelua ja suunnitelmia tulevalle kisavuodelle. Paikalla oli tietenkin paljon kokeneita koulutuomareita ja valmentajia, tai muutenvain lajin kanssa työskenteleviä ihmisiä. Hieman oli noloa esittelykierrokselle esitellä itsensä tyylillä "Moi, olen Noora, ja mä oon vain tällänen kisaaja" kun seurana oli lajin "gurut"... :D

Lajiseminaarissa käytiin läpi kauden kuulumisia, sekä pitkään käytiin läpi ratsastajien lähettämiä kysymyksiä nettikyselyn kautta. Suurinosa koski sääntökä tyylillä "miksi pitää olla kannukset, miksi pitää olla kisavaatteet". Ihan mielenkiintoista oli seurata vastauksia. Mm. paljon keskustelua herättänyt Ruotsin sääntömuutos kannusten ja kankien käytön vapaaehtoisuudeta Suomea koskien käytiin myös läpi. Suomeen ei ole toistaiseksi vastaavaa sääntöä tulossa, sillä me haluamme noudattaa FEI:n sääntöjä, idealla että jos ratsastaja menee kilpalemaan ulkomailla, niin samat säännöt pätee sielläkin ja turhilta selvityksiltä vältyttäisiin. Taitaa siis tarkoittaa sitä, että jos FEI sallii jatkossa GP tasolle asti kannuksetta ja kangita menemisen, se tulee myös Suomeen.
Myös sallituissa kuolaimissa on edelleen kysyttävää. Tähän on taas vastauksena "FEI:n säännöt" eli sallittujen kuolaimien lista on samat Suomessa kuin FEI:ssä.

Myös tulevan kisakauden 2015 koskevia sääntömuutoksia käytiin läpi. Sinne ei ole tulossa kovin suuria muutoksia. Kypäräpakko on enskaudella kaikille alle 19 vuotiaille, aikaisemman 18 vuotiaiden sijaan. Nuorten hevosten luokkiin täytyy täst edes olla nuorten hevosten arvosteluoikeudet omaava tuomari, ei siis "tavallisia oikeuksia" omaavia tuomareita voi käyttää jatkossa.

Lopuksi käytiin läpi myös tulevia sarjakilpailuja (ponit, junnut, nuoret, sennut, pikkukierros) sekä kilpailupäiviä SM kisojen osalta. Nämähän kaikki tulee näkemään Kipasta, joten siitä ei sen enempää. Lopuksi äänestettiin ensi vuoden koulukomitean jäsenet. Isoja muutoksia ei tullut.

Päivä oli todella pitkä, mutta antoisa! Kiitos SRL;lle mahdollisuudesta päästä paikan päälle.
Voin suositella tapahtumaa kaikille ratsastusurheilusta kiinnostuneille. 

Oliko kukaan lukijoista Urheilufoorumissa?

Vähän meinasi mennä yövuoroksi kun kotia kohti lähdin!