Pikkuhiljaa takaisin hommiin

Yskä on selätetty kokonaan jo viikonloppuna, mutta alkuviikon annoin Hertan olla vielä vähän kevyemmällä. Pikkuhiljaa kuitenkin olisi tarkoitus palata treeneihin. Palauttelulomia tulee kuitenkin tässä ennen joulua, sillä rokotuksia sun muita huoltokatkoja on tulossa.

Maanantaina juoksutin Hertan pitkästä aikaa selänpidennysnarun avulla. Hertta on hiffannut tuon narun idean todella hyvin nykyään. Aluksi se olisi tahtonut vetää itseään vain kireäksi virkkuukoukkuun, mutta nykyään se lönköttelee nauri löysällä ja pää matalalla. Selkä siis pitkänä ja vatsalihakset käytössä. Todella rennon näköinen ja tyytyväinen hevonen.

Tiistaina Hertalla oli sitten pitkästä aikaa taas satula selässä. Tein 45 minuutin läpiratsastuksen nivelillä. Hertta tuntui hyvältä, rennolta ja letkeältä, mutta kyllä tässä vaiheessa alkaa huomaamaan, että tuon ikäinen hevonen jos vain on oloneuvoksena edes tuon viikon, mitä se nyt oli, niin kyllä se vähän vinouttaa. Hertta siis teki mielellään töitä ja tuntui kivalle, mutta helposti vinousongelmat tulivat esiin. Se kyllä korjaa ja suoristaa itsensä helposti kun vain suoristaa sen, mutta pieniä rikkeitä tapahtuu. Esimerkiksi Hertalle vaikeampi laukka on vasen laukka. Kun tätä vasenta laukkaa pitäisi vaikka koota, se helposti heittää oikealle laukalle nopeasti askeleessa helpottaakseen itseään. Tämä ongelma pysyy poissa säännöllisessä jumpalla ja liikutuksella, mutta jos asiaa ei huomioi niin se tulee esiin.

Kävelyllä tänään

Aloin oikein miettimään että tälläistähän se ennen meillä talvella oli. Jos tuli huonot kelit, en päässyt kunnolla liikuttamaan ja jumppaamaan Herttaa. Sitten kun tuli vaikka kisat jo alkukeväästä, niin vasemmasta laukasta jos täytyi siirtyä lisätystä laukasta takaisin koottuun laukkaan, Hertta vaihteli radallakin laukkaa vasemmasta oikealle. Kesällä tätä ongelmaa ei ollut kun liikutus on säännöllistä, mutta talvella kyllä. Nyt kun oli sairasloma, niin sama ongelma toistui!
Huomasin kyllä itsestänikin, että vatsalihakset meni todella jumiin tuollaisesta pienestä läpiratsastelusta, kun ei viikkoon ole ratsastanut, vaikka normaalisti en mene jumiin nykyään edes valmennustunnin jälkeen vatsalihaksista. Pienetä on kiinni!
Eli todellakin odotan parempia tuloksia ensi kaudelle, kun koko talvi pystytään oikeasti treenaamaan! :)

Tänään pidettiin sitten palauttelupäivä (ihankuin tiistainen läpiratsastus olisi muka ollut niin rankkaa, ei ollut ). Mentiin kaverini Riikan kanssa heti aamusta tallille ja otettiin Hertta mukaan käsihevoseksi. Tarkoitus oli mennä Riikan kanssa aamulenkille, mutta mikä olisikaan parempi hyödyntää lenkki ja ottaa Hertta mukaan ja lenkkeillä Erkylän hienoissa maisemissa!
Hertta oli ensin ihan piukee PöllöPallo taas matkalla kentälle. Pörisi ja ihmetteli, käsissä kuitenkin pysyy onneksi aina.

Kentälle päästettiin mamma sitten irti ja ai että se meni taas LUJAA! Hertta ei pahemmin pukittele, se vain juoksee ihan täysiä ympäri kenttää. Väläytteli kyllä taas niin hienoa ravia!
Hertta juoksi noin 15 minuuttia, sitten se alkoi rauhottumaan ja käveli luokse "nyt olen valmis, voidaan lähteä!". Niin kivaa oli Hertalla, että pienen haavankin sai jalkaansa, mutta eipä se menoa haittane. Hertalla on elämänsä aikana ollut niin paljon haavoja jaloissa, ettei se edes reagoi niihin enää millään impparilla.
Hikiloimi päälle ja lähdettiin pidemmän kaavan mukainen loppukävely. Käytiin kiipeilemässä kunnon pitkää ylämäkeä (Kiitos jollekkin anonyymille lukijalle, joka annoit koordinaatit tälle hyvälle treenimäelle! :D ). Hertta käveli kuin koira perässä, oikein hyvää ja rentoa käyntiä kun oli saanut pöllöiltyä pahemmat höyryt pois kentällä. Hyvää teki.

Tässä vähän kännykkäkuvia Hertan ilakoinnista.

Hiki tuli!

FREEDOOOOM!

Ihan kiva ravi... :D 

 

Vähän laastaria varpaisiin ja huomenna jatketaan. ;)

Tässä vielä pieni videonpätkä Hertan hienosta ravista! (Joka tässä videolla päättyy kompastumiseen... se siitä liitokaviosta. :D)