Hepat kulkee hyvin!

Nyt on sitten vaihteeksi meneillään tälläinen "jee me ollaan parhaita" jakso! Kaikki tuntuu rullaavan hyvin!
Ei ihme että tämä on enemmän naisten harrastus, pelkkää tunteiden vuoristarataa. ;)

Hertan kanssa ollaan tehty melko rankkojakin treenejä nyt useampana päivänä viikossa kuin normaalisti, Wellun kanssa oli pientä taukoa sillä herra W rokotettiin viime viikolla. Tänään olisi kuitenkin tarkoitus kiivetä molempien selkään. Wellulla kokeilen vähän kür juttuja mihin saatiin vinkkejä. Testaan toimiiko ne meillä ollenkaan, kun kyseessä on kuitenkin vielä suhteellisen tuore hevonen mulle. Wellu on kyllä niin osaava ja hyvin koulutettu hevonen, että en jaksaisi uskoa että "mikään" on sille mahdotonta. Enemmänkin on kyse siitä, että millaiset olosuhteet on. Wellu on maneesittomalla tallilla ja tämä talvi on ollut niin kamala täällä Etelä-Suomessa ulkokentällisille, että vieläkään ei oikeastaan ole kunnon pohjia ollut koko talvena. Toivotaan että kevät tulee vikkelään, jotta Wellunkin kanssa päästän kunnollaa treenaamaan!

Hertta päästettiin treenien jälkeen piehtaroimaan tarhaan ilman loimea kun oli niin hikinen. Tarhakaveri katsoo vierestä

Ylös kun päästiin niin piti mennä uhkailemaan vierustoveria... 

... jonka jälkeen lähdettiin itse hillumaan pitkin tarhaa, ja kuten kuvasta näkyy, kaveri otti mallia ja meni itsekin piehtaroimaan. :D 

Herttainen on kulkenut nyt hyvin. En tiedä miksi, mutta nyt jotenkin kaikki tuntuu senkin kanssa niin helpolta. Piruetteihin löydettiin se punainen lanka viime valmennuksessa ja se on toiminut koko tämän viikon. Sarjoja olen alkanut hieman nyt tekemään enemmän pitkän tauon jälkeen ja nekin ovat aika hyviä! Niissä Hertta vähän tykkää kuumentua, mutta ei se kai niin vakavaa ole. Ravissa itse ravi on jo oikeasti aika makeen näköistä! Varsinkin nyt kun keksin avittaa raipalla aina siinä kohtaa kun se takajalka, johon haluan reaktion eteen-alle, on maassa. Tämä ajoituksen keksiminen on auttanut meitä hirveästi. Toki pikkuhiljaa alan siirtämään tätä reaktiota niin, että se tapahtuu pelkästä toisen pohkeen käytöstä. Raippa on juuri näin hyvä apuväline, kun halutaan opettaa hevosella joku uusi asia, ja "paikannetaan" se apu sinne, mihin reaktio halutaan, eli tässä tapauksessa hevosen takajalkaan. Nyt kun se on oppinut halutun reaktion, alan siirtämään sitä reaktiota raipasta enemmän pohkeesta tapahtuvaksi.
 Toivottavasti saan jonkun piakkoin kuvaamaan niin saisin tästä materiaalia! Ero on mielestäni iso. Tuollaista ravia kun saisin radalle... Noh, jos oikein jumpataan niin eiköhän meidän "rataravikin" parane. On Hertta jo hurjasti saanut lisää voimaa ja kokoamisastetta syksystä nyt ahkeran treenin myötä, mutta vielä tietenkin on tekemistä. Hertan askellaji on selvästi ravi, joten sieltä me aina ne pisteetkin kerätään.

Olen tehnyt paljon töitä ajatuksella nopeat takajalat, nopea reaktio. Pyrin jättämään hevosen yksin ja rauhaan, mutta kun käytän jalkaa, tahdon salamannopean reaktion. Hertta on vähän kuumempi hevonen kuin Wellu, joten sen kanssa tämä on toiminut hyvin. Sen kanssa vaan täytyy olla tarkka ettei se ahdistu, jolloin se jännittyy heti. Wellu on hieman hitaampi hevonen, mutta tämä sama asia toimii silläkin hyvin, jolloin siitä tulee nopea ja aktiivinen, sekä ennen kaikkea kevyt. Wellu on lähtökohtaisesti enemmän oikeinpäin kuin Hertta rakenteensa ansiosta, mutta Wellu on vähän sellainen suuripiirteinen luonne, joka mielellään tekee vähän sinnepäin ja ihmettelee "eikös tämä muka jo riitä?". Se ei ole laiska, mutta ei anna itsestään heti kaikkea. Sitten kun siitä saa käyttöön kaiken kapasiteetin niin on se vaan niin mieletön hevonen. Sen selässä hymyilyttää usein!
Toinen kestosuosikki töissä on ollut jälleen kerran siirtymiset. 
Hertta usein käy kuumana ja juoksee alta, ratkaisuna miljoona siirtymää jotta se rupeaa odottamaan mua.
Wellu on joskus vähän hitaalla, ratkaisuna miljoona siirtymää jotta se nopeutuu ja aktivoituu.
Tässä taas huomaa, että vaikka lähtökohtaisesti olisi kaksi todella erilaista hevosta, samat asiat ja tehtävät toimivat samaan haluttuun lopputulokseen! Toki kaikki ei siis toimi kaikille, onhan hevoset yksilöitä, mutta noin pääpiirteittäin ratsastus on erittäin yksinkertaista ja samat keinot käyvät melkein kaikkeen.

Hyvän treenin jälkeen hikinen ja väsynyt Hertta

Tallissa meitä odotti hoitopaikalle jätetty eväskori Hertalle. Tallitonttuja liikkeellä...? ;)

Hertta hikoilee päästänsä aina likomäräksi. Ilmeisesti niin paljon aivotoimintaa että ylikuumenee..?

Tänään on vielä vuorossa molemmat heppaset! Lähden tästä nyt herra W:n selkään nautiskelemaan hienosta auringonpaisteesta. Kenttäkin on kuulemma yllättävän hyvä nyt. Toivottavasti pystyn hieman testailemaan kürjuttuja.
Illalla on vuorossa sitten Hertalla jälleen maanantainen vakiovalmennus Riitan kanssa. Meidän valmennussuunnitelmassa on tapetilla piruettien treenaaminen, ja vähän sarjavaihtojakin aletaan hinkuttamaan. Kevättä kohti mennään kokoajan, joten ohjelmapätkiä meidän radoista (st. georg ja inter) aletaan treenaamaan.