Wellun treenit

Tällä viikolla torstaina kipusin Wellun selkään nyt kolmatta kertaa kaikenkaikkiaan. Edellinen video oli tehnyt tehtävänsä. Halusin tosiaan videota, jotta näen miltä meno näyttää. En uuden hevosen kanssa välttämättä tunne heti, onko tälläinen ravi tai tälläinen passage, tai tälläinen laukka nyt hyvää. Videolta sitten näen ja vertaan sitä tunnetta minkä tunsin selässä.

Karvaturjake!

Wellu on niin erilainen hevonen kuin Hertta. Molemmat ovat samalla tasolla koulutettu, mutta kärjistetysti sanoisin, että Hertta on ujo, ja vaatii rohkaisua, Wellu taas on vähän liiankin rento ja vaatii aktivointia. Wellulla on vahva laukka, jossa se mielellään haluisi jäädä välillä vähän hitaaksi ja pitkäksi. Hertta taas tulee päänsä kanssa syliin kaula makkaralla. On siis outoa kun joudunkin sanomaan että "hei, älä vedä mua irti satulasta!". Herkkä Wellukin on, mutta sillain "normaalilla tavalla". Siihen saa koskea.

Videolta nähtynä suurin mua häiritsevä virhe oli, että oltiin aivan liian hitaita. Vähän liiankin rentoja. Kaipaan sellaista actionia! Nopeat ja terävät takajalat, eikä jäädä hyytymään joka siirtymään jotain höntsäravia. Eli Wellulle sama kuin Hertalle: eteeneteeneteen!
Tässä taas huomaa kuinka tärkeää on saada videota omasta ratsastuksesta. Nyttenkin luulin menneeni Wellulla hyvin, mutta todellisuus ei ollutkaan ihan sitä miltä tuntui. Videon jälkeen sain taas ihan erilaista tatsia siihen ja tiesin mitä tehdä paljon paremmin, ja mitä pitää korjata.

Torstaina siis ratsastin ja tällä kertaa jätin kaikki temput pois. Niitä olen nyt testaillut että saanko niitä hevosesta ulos ja kyllä saan. Itseasiassa alkaa jo löytymään vaihtosarjoihin nappulat niin ettei tule virheaskelia. Torstaina kuitenkin keskityin rehelliseen taipumiseen ja rehelliseen kokoamiseen terävin askelin!  Ei yhtään mitään leijuaskelia, vaan etenevää ja aktiivista menoa! Aluksi kokeilin kyllä piaffia, sillä sillä saan voimaa taakse ja nopeutettua takajalkoja. Tässäkin Wellu olisi mielellään mennyt passageen, mutta ei, sitä ei tehdä nyt!

Tein paljon avoja ja sulkuja ravissa ja laukassa. Vaadin aluksi, että W täytyy taipui KUNNOLLA rungostaan. Aluksi se lähti vaan leiskauttelemaan ja punkemaan varsinkin oikeaa pohjetta vasten oikeassa sulkutaivutuksessa. Otin sitten takaisin, ja sanoin että oikea kylki makkaralle mars! Mieluummin liikettä hieman takaisin, jotta saadaan aikaan rehellinen taipuminen. Sen jälkeen pystyinkin jälleen ratsastamaan liikettä esiin samalla kun oikea kylki taipui! Silloin tuli hieno sulkua letkein askelin. Wellu on hieman suuripiirteinen, tekee vähän sinnepäin jos asiaan ei puutu. Ei se laiska ole, mutta ikäänkuin se sanoisi "eiks tää oo jo ihan hyvä!".

Taisi ottaa treeni voimille... :D Voi Dilleä!
(Die Welt = Dille... :D Uusi lempinimi...)

Ei jaksa enää

Ja mitäs vanhalle tammalle kuuluu..?

Hertta on nyt ollut oikea hullu akka! :D
Se on nyt niiiiiiin kuuma ratsastaa että apua. Periaatteessa hyvä juttu, sillä se on kevyt ratsastaa ja todella herkkä. Toisaalta huono, sillä se on vähän liian kuuma nyt. Se ei varsinaisesti protestoi, mutta on teatraalinen. Se ei millään malttaisi odottaa, ja jos yhtään päästän sitä, niin se lähtee mielellään laukkaamaan täysiä ympäri maneesia. Taitaisi olla aika päästää se taas vapaaksi kentälle riehumaan, mutta harmi kun paikat ovat jäässä. Esimerkiksi eilen se hyppäsi niin rajusti pystyyn kesken piaffin, että mun pää osui sen kaulaan. Se hyppäsi niin suorana kynttilänä ylös, että otti jo harha-askelia taaksepäin ja pelästyin jo että nyt kaadutaan. Onneksi sain kaulasta kiinni ja oikealla kädellä käänsin ohjasta niin että se laskeutui kääntyen alas. Tämän jälkeen Hertta kyllä rauhoittui, se taisi itsekin pelästyä, sillä tämä hyppääminen ei ollut hallinnassa ja siltäkin meni tasapaino. Sen jälkeen se alkoi kuunnella minua.

Piruettitreenejä aikoinaan. Koskaan mua ei kole kyllä pelottanut tuon selässä, sillä H on niin kiltti että teki nämä pehmeästi. Oma moka kun "luulee" että näin pitää tehdä.

Ja aina kun hän tarhassa riehuu, niin sitten riehutaan kunnolla! Jo nuoresta asti Hertta on kuulemma harrastanut tätä pystyynhyppimistä tarhassa. Ja erittäin näyttävästi ja hallitusti se kyllä sen tekeekin. Oikea sirkushevonen!
Loukkaantumisiakin on sattunut tämän takia. Vuosi tuon kuvan oton jälkeen se hyppi samassa kohtaa tarhassa pystyyn ja laskeutui aidan päälle. Kainaloon tuli hieno pistohaava aidantolpasta... :)

Tässä vaiheessa pakkoa sanoa, että onneksi on tullut treenattua tuota tilannetta ennenkin. Tuli niin refleksinä tarrata kaulasta kiinni, eikä nojata taaksepäin. Aikoinaan kun opeteltiin piruetteja, niin Hertta vähän teatraalisena siinäkin nosti välillä etuosaa käännöksissä liikaa, jolloin opin vaistomaisesti ottamaan kaulasta kiinni.
Tämän eilisen episodin jälkeen H onneksi rauhoittui ja totesi varmaan itsekin että ei tälläinen peli vetele. Tämän jälkeen se oli meinaan todella hyvä ratsastaa. Edelleen se oli kuumana, mutta se kuunteli, joten se liikkui kevyesti omalla moottorillaan, mutta odotti nyt muakin. Onneksi tänään maanantaina on valmennus, päästään hyödyntämään tuota pöllöenergiaa työntekoon, sillä itsehän en näköjään siihen kykene. :D

Tässä näkee kuinka hyvää Hertalle tekee nuo riehumiset! Heti kun tulee lunta tarpeeksi niin aion kyllä viedä sitä säännöllisesti kentälle ja päästää sinne riehumaan. Maneesissa meillä on irtipäästökielto, ja liinassa tämä tamma ei oikein jaksa innostua. Tekee nimenomaan korvienvälille hyvää kun saa päästellä täysillä!
Vanhassa tallissa se riehui JOKA PÄIVÄ tarhakavereiden kanssa todella rajusti, joten sitä ei kiinnostanut riehua kentällä jos sen sinne päästi irti. Nykyään se ei riehu tarhassa niin paljoa, joten mun on pakko päästää se hillumaan jotenkin muutoin. Koskakohan se vanhenee, niin että siitä tulee rauhallinen? :D

Hertta tarhassa maaliskuussa 2012. Ei sillä ihan kaikki inkkarit ole kanootissa..? :D

Tästä se tykkää!

Lukijoiden "esittely" postaus (vai minkä nimen sillä nyt antaisi) on tekeillä, mutta teiltä tuli niin paljon esittelyjä itsestänne, että mulla menee hetki vielä tutustua tarkemmin teidän blogeihin ja väsätä postaus! :) Koulujuttujakin on niin kamalasti nyt ennen joulua, että pakko keskittyä tekemään niitä. Malttakaa, kyllä se sieltä julkaistaan!