Rataharjoitus Ypäjällä

Huh! Nyt vasta ehdin koneen äärelle päivittämään. Vielä olisi etätehtäviä tehtävänä töitä varten, joten koitan äkkiä kirjoittaa tämän päivityksen Ypäjältä, jotta ehdin vähän tehdä tehtäviäkin :) Sunnuntain H sai olla vain liinan päässä, koska itse olin sitten töissä. Tänään mulla oli vapaa, mutta aamulla Hertalla oli kiropraktikko, joten lähdin aamulla 8 aikaan tallille, ja tulin nyt vasta ennen klo 19 kotiin, kun vähän kävin kiertämässä kotimatkalla muilla talleilla ja Keravalla Horse & Riderissa. Ei vapaapäivinä ehdi olla kotona ;)

Ypäjällä tosiaan huomasi ettei H ole taas hetkeen ollut kisoissa, sillä se oli aika pörheänä kun otettiin se traikusta ulos. Ei se vaan koskaan rauhotu! :D

Verkassa Janne katsoi vähän mun perään ja tehtiin aika täsmä verkka. Noin 40 minuuttia ja sitten radalle. Ehti hyvin kävellä välikäyntejä välissä, ja kävimme jokaisen liikkeen pari kertaa läpi. Hertta on vähän sellainen, että sen kanssa täytyy käydä jokainen radalla tuleva liike kerran läpi. Sitten se tekee ne aika pienistä avuista ja herkästi radalla. Sille pitää ikäänkuin "laittaa tilaukseen" sen päivän liikkeet.

"Tänään piaffi, passage, ykköset, piruetit, sarjat ja sulut. Onnistuuko?"

" Juu, hoituu, kiva kun kerroit"

Jos vain verkkaan Hertan tekemättä esim yhtään piaffia, ja sitten radalla pyydän sitä, niin H ei välttämättä heti tajua esittää sitä. Sille tosiaan pitää "ohjelmoida" sen päivän jutut päähän, niin sitten ne tulee nätisti radalla.

Sarjat on sellaiset, ettei niitä saa jäädä hinkkaamaan. Ne on aina olleet Hertalla sellaiset että se kuumuu niistä. Joten ne on paree käydä kerran läpi, max. kaksi, jos tulee rike. Mutta sitten ne saa jäädä. Niitä ei saa jäädä hinkkaamaan, vaan mun täytyy luottaa että radalla H tekee ne. Ja yleensä on kyllä tehnytkin helposti!

Muita liikkeitä voin tehdä vähän enemmän alle, mutta pääpaino on silti, että saisin Hertan rennoksi.

Lauantaina se oli vähän kireä. Ei ollut kuuma, ja muutoin oikein kevyt ja hyvässä muodossa ja tuntumalla. Ei mitään sätkyilyjä. Mutta se oli pikkaisen takakireä, eikä ihan antanut koko bodyansa mulle käyttöön. Tunnen jotenkin sen vain selkäytimeen, jos H on vähän lukossa, vaikkei se suuremmin näy perusliikkeissä.

Radalla H meni vähän enemmän itseensä, mutta oli kuitenkin kevyt ja vaivaton ratsastaa. Se oli kuitenkin vähän epävarma, ja teimme tyhmiä rikkeitä.

Esimerkiksi:

1. Alkutervehdystä ennen H vaihtaa laukan. Yritin suoristaa sitä. Noh, meidän vahvuus, eli alku ja/tai lopputervehdys, meni siitä sitten heti numerolle 4! Tyhmä moka. 
2. Passage oli ihan ok, mutta ei tarpeeksi tasaista. Siirtymä passageen meni melkein pysähdyksen kautta, sillä H tarjosi seis, kun pyysin passagea. Sitten jouduin tietty nopeasti korjaamaan eteen, jolloin siirtymä oli töksähtelevä. En tietenkään tämän jälkeen saanut tarpeeksi tasaista passagea esitettyä, kun siirtymäkään ei ollut tasainen. Silloin meno on sellaista "Mennäänkö? Ei mennä? Mennäänkö?"
3. Piaffi ei ollut niin hyvää kuin verkassa. En taas saanut sitä "viimeistä silausta" ja ihan koko Hertan kroppaa käyttöön, mutta tuli esitettyä kuitenkin. Saatiin kuitenkin numeroksi kaikilta tuomareilta siitä 6,5, yhdeltä tuomarilta 6. 
4. Sarjat itsessään olivat puhtaat, mutta ykköset aika pienet ja jännittyneet. Mutta... Ehjän kakkos sarjan päätteeksi ehdin vain mielessäni huutaa "JEEE PUHDAS!", ja sillä sekunnilla H heitti 2 kpl ykkösiä perään, joten saatiin sitten 4 siitäkin! :D Ei ikinä pidä tuulettaa kesken kaiken! Mutta ihanaa että sarjat kuitenkin radalla tulevat aika luotettavasti meiltä, vaikka kotona ne tällä hetkellä ovat villejä.
5. Loppulinja meni aivan persiilleen... Meillä on oikeasti ongelma loppulinjan kanssa koska H tietää että "Hahaaa tää loppuu, kohta pysähdytään"! Ja Herttahan ei ajatellut MITÄÄN muuta loppulinjan aikana kuin pysähdystä! :D Kun siirrän sen laukasta raviin, se meinasi pysähtyä. Taas epätasaista menoa siis. Sitten siirrän sitä passageen. No ei se siirry kun se yrittää pysähtyä! Mulla oli raippakin mukana mutta kun H oli päättänyt että pysähdytään niin ainut mitä sain esitettyä loppulinjalla oli epätasaista ravia, jonka jokaisen askeleen jouduin sanoa "ET PYSÄHDY"! Yhdessä vaiheessa Hertalle meni jopa vähän hermo kun joudun patistamaan sitä.
   Lopputervehdyksen jälkeen nostin uudelleen ravin, ravasin takaisin toiseen päätyyn ja tulin loppulinjan uudelleen. EI MITÄÄN ONGELMAA! On se vanha kehäkettu. Se vaistoaa ja tietää että pysähdytään ja se kiirehtii siihen! Mutta heti kun ei tultu enää rataa, niin "Aaa, passagea haluat? Selvä!" Voi että se on fiksu Mummo... 

Nämä pikku rikkeet kuitenkin maksoivat paljon pisteitä. Numeroita oli koko ohjelman aikana käytetty 3 ja 7,5 välillä! Ei pelkästään se, että huono numero vetää pisteitä alas kyseisen liikkeen kohdalla, se vetää kuuliaisuus pisteet alakerrassa alas. Tässä tapauksessa saatiin sieltä numeroa 6... 

Mietin radan jälkeen että verkkasinko liikaa, vai miksi H oli niin pinkeä takaa ja kireän oloinen ettei oikein pyöristänyt takaosaansa tarpeeksi alle. Noh, vitsailin että onkohan sillä taas pissahätä... 

Vastaushan löytyi sitten taas trailerista kun päästiin kotiin... Meni siivoushommiksi, mutta onneksi tällä kertaa purua oli trailerissa enemmän, niin ei koko lattia lainehtinut... Josko tuo kusi toimisi maantiellä hyvänä sulatusaineena suolan seassa kun valutetaan sitä pitkin maanteitä trailerista? ;)

Tämä on aina vähän meidän pitkän matkan ongelma. Hertta käy karsinassa pissalla aamulla 9-11 aikoihin, ja illalla 19-20 aikoihin. Oikeasti. Melkein aina. Sitten kun lähdetään kisoihin, niin "pissakalenteri" menee sekaisin. Ja Herttahan ei voi kuin äärimmäisessä hädässä pissata muualle kuin karsinaan nykyään. Voi että. Hänen ylhäisyyttään varten pitäisi pyytää kisajärjestäjiltä parempia lähtöaikoja... ;)

Tässä kierrän rataa ennen vihellystä. Ja katson tietty peilistä miltä passage näyttää ;)

Lisäykset on kyllä aina ollut Hertalle se helppous. Toki senkin laatu kärsii jos H on jännittynyt. Silloin selkä menee helposti lukkoon ja takajalat ovat "velliä".

Koottu käynti onnistui paikoitellen, ja siitä tuli numeroksi jopa 7! Tämä on iso kehitys, sillä joskus Hertalla on ollut passikäyntiä radalla.

Ja peiliteini se taas siellä... ;)

Pysähdyksetkin on meillä oikeastaan aina tasan. Siinä H on hyvä. Jos itse pysähdykseen emme tule tasajaloin, H kyllä asettelee jalkansa tasan! Toki tällöin kun on vähän kireyttä ilmassa, H jättää takajalat taakse, niinkuin tässä... ;) Näkee hyvin kuinka takakorkea se muuten silloin on!

Harmittaa kun en päässyt esittämään passagea oikeuksiinsa. Hertalla on oikeasti hyvä passage kun saan sen onnistumaan, mutta ehkä munkin ratakokemattomuus tällä tasolla vähän pilaa sitä. En oikein itsekään tiedä mitä haen. Mutta hyviä askelia, kuten tässä, myös tulee!

Piruetit onnistui ihan ok! Saimme niistä 6,5-7, vähän riippuen tuomarista. Mutta niissä on ollut ongelmia, että H tarjoaa liian nopeaa ja pientä käännöstä. Kääntyy liian pienellä akselilla. Mun täytyy olla sisäpohkeella tarkkana ja "heittää" sitä ulos, pois pieneltä käännökseltä. Oikeastaan piruetit parani heti, kun Janne sanoi, että ratsasta ne isompina. Silloin ne näyttää sopivan pieniltä, eikä niin pieniltä mitä H tarjoaisi ;)
Vasemmassa piruetissa muoto säilyy paremmin kropan yli, oikeassa piruetissa muoto saisi vielä olla pyöreämpi.

Tässä oikeaa piruettia lähdössä kääntämään. Tarkkana saa olla ettei H tule mun sisäpohjetta päin.

Tässä passagea loppulinjalla, kun tulin sen uudelleen radan jälkeen. Se olikin hyvää passagea! Mutta eihän sitä voi esittää radan aikana, koska kohta kuitenkin pysähdytään... ;) Mä en oikeen tiedä miten tätä lähtisi korjaamaan, koska eihän kotona ole tätä ennakoimisongelmaa, vain ja ainoastaan kisoissa, itse tositoimissa!

Passagea itsenäisesti radan jälkeen.

 Tuomareita oli 3 arvostelemassa, plus tietty katsomo täynnä tuomareita jotka olivat koulutuksessa. Itse sain siis kolmen kouluttaja (?) tuomarin paperit ja pisteet.

Brittiläinen, 4 tähden FEI tuomari Joanne Graham antoi meille 63%, toinen suomalainen 64% ja kolmas 59%. Kaikki meni kuitenkin suhteessa toisiinsa samaa skaalaa, vaikka skaalan käyttö ei ollut sama. Kommentitkin olivat samoja, osa vain rankaisee enemmän toisesta, kuin toinen jostain muusta. Brittituomari antoi sitten aina suullisen palautteen radan jälkeen. Hän oli tosi mukava, ja sanoi minulle, että radassa oli paljon hyvää, mutta näkee että "you look a little bit green", eli olemme tosiaan vihreitä tällä tasolla. Hän sanoi myös, että pääsi antamaan hyviä numeroita, mutta sitten joutui vetämään osan numeroita alas, koska sinne tulikin rike. Ylipäätänsä hän olisi tahtonut nähdä Hertan enemmän "more closed behind". Tänään H oli jotenkin "lukossa" ja silloin se leviää takaa, en saa niin hyvin pidettyä sitä koossa. Sen näkee sitten esim lisäyksissä ja passagessa, ettei potkua ole rungon alle, vaan "taakse". Tähänkin hän kuitenkin sanoi, että varmasti asia tulee korjautumaan kun jännitys lakkaa ja voima kasvaa vielä lisää. On eri asia tehdä kotona kuin radalla näitä, ja siihen tarvitaan rutiinia.  Loppulinjan passagesta hän sanoi että hän ei edes nähnyt passagea. Sanoinkin että ei sitä ollutkaan, vaikka kuinka yritin... :'D

Kuitenkin meidän vahvuuksia on ehdottoomasti se vaivattomuus radalla! Ei ole väkisin vänkäämistä ja punkemista vaikka onkin vielä vähän haastava ohjelma meille! Kuulemma apujeni käyttö on eleetöntä ja kevyttä. Mutta tässähän onkin kiitos Hertan. Ei sitä voi ratsastaa vahvasti! Senhän näkee jo tuossa loppulinjan tyrityssä passagessa. Otin liian kovaa suusta ja heti H nyppäsi päänsä ylös. Tällaisten hevosten kanssa sitä tosissaan joutuu opettelemaan tasaisuutta ja "hellyyttä"!

Mutta kuitenkin, kauhean tsemppaava ote tuomareilla. Kamalasti on tekemistä mutta kuitenkin perusrunko on aika kiva. Nyt vain rutiinia ja voimaa, ja ehkä mulle vähän rohkeuttakin ratsastaa ohjelmaa enemmän. Olisi ollut kiva kuulla, mitä tuomarit kävivät sitten videolta läpi vielä ratojen jälkeen (radat siis videoitiin, ja niitä käydään uudelleen läpi). 

Yhteisprosentit olivat 62,5%, mihin olen aika tyytyväinen noinkin isoilla rikkeillä. Jos ehjällä radalla olen saanut jopa 67% tästä radasta, niin kyllä mä tiedän että se on ihan varmana rikottavissa vielä!

Nyt Hertta saa tämän viikon huilia. Viime viikko oli sen verran rankka. Tosiaan sunnuntaina se hölkkäili liinassa ja tänään maanantaina aamulla kiropraktikko Portugalista asti oli käsittelemässä Herttaa. Hertta sai myös akupunktiota, ja olihan se aika jäykkä, kun aamulla otin sen liinan päähän näytille hoitoa varten. Nyt hoidon jälkeen Hertta juoksee maksimissaan liinassa tiistain ja keskiviikon. Torstaina pääsisi kuulemma selkään, mutta silloin mä olen koko päivän töissä aamu 8 alkaen, ja pääsen kotiin joskus 21 jälkeen illalla... Silloin pyydän jotain muuta hoitamaan Hertan. Perjantaina sitten menen itse selkään, ja viikonlopunkin yli pääsen ratsastamaan, mutta emme tee yhtään dressagea Hertan kanssa. Se saa tämän viikon levätä niin kropaltaan kuin mieleltään. :) Voisi vaikka laittaa taas pikkuesteitä viikonloppuna!

Tässä vielä vähän erinäköistä meininkiä sitten sunnuntai-iltana. On se sama hepo siinä hölkkäilemässä ;)

Easy sunday #lunging after competitions 😊 #lazyhorse

Video, jonka Noora Peltola (@noorapel) julkaisi 29. 01ta 2017 klo 22.44 PST

Pink Lady!

Mutta ei huolta!!
Nyt on vasta tammikuu. Meillä on hyvää aikaa treenailla tässä vielä ennen kisakautta. Tämä olikin vain rataharjoitus ;)