Vuosi 2015

Yli odotustenhan se meni ihan suoraan sanottuna.

"Huh se on ohi!"
Ikimuistoisin reissu mulle koskaan.
Meidän ensimmäinen yhteinen kansainvälisen tason kilpailu! Ei meistä kyllä ihan katu-uskottavia näköjään saa ;)
En olisi IKINÄ ajatellut starttaavani kansainvälisellä tasolla. Kuitenkin näin kävi "vahingossa" vuonna 2015.
"Mä tahdon startata aluetasolla He A:ta Hertan kanssa". Siinä oli mun tavoite jonka sanoin Hertan omistajalle kun aloin sitä vuokraamaan.
c: Aada Lätti

Vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen vuosi tuolla uudella maneesitallilla, eli se oli meidän historiassa kokonainen treenivuosi ensimmäistä kertaa. Enää ei ollut pakollisia taukoja ratsastuksesta huonon kentän takia talvella (tai oikeastaan vähäisen tai liiallisen lumen takia, miksei koskaan voi olla sopiva?). Aiemmin kävimme valmennuksissa noin kerran kuukaudessa, mutta vuonna 2015 pääsin valvovan silmän alle kerta viikkoon. Kuulostaa vähältä, sillä sehän on vain noin 52 valmennusta vuodessa, mutta meille se oli jo moninkertainen määrä valmennusten määrässä. Saimme vihdoinkin kunnon jatkumon treeneihin. Aiemmin mun treenit oli sitä että käytiin näyttätymässä Riitan luona Hyyppärässä kerran kuussa, ja sitten palasin kotiin harjoittelemaan sen mitä talvella pystyi olosuhteiden pakosta. Nykyään huomaan jo valmentajan panostamisen ja mielenkiinnon ihan erilailla tässä touhussa kun ollaan kunnolla "valmennusringissä" mukana.

Onhan se sanomattakin selvää että tulokset kisoissa pomppasivat ylöspäin kun aloimme treenaamaan kunnolla. En kuitenkaan odottanut näin kivoja tuloksia!
Mulla oli tavoitteena hinkuttaa sitä PSG:tä ja sitten kokeilla Inter I:stä, ehkä ottaa osaa Small Touriin jotta pääsen testaamaan Inter I küriä.
Lopputuloksena oli että saimme jopa Small Tour pisteitä. PSG tasolla tuli kivasti menestystä, kaksi voittoakin ja sijoituksia. Inter I tasolla tuli jopa yksi 2 sija!
Eniten kuitenkin olen tyytyväinen prosentteihin. PSG:tä en saanut ikinä sujumaan niin hyvin kuin piti, ja parhaimmat prossat oli vain 63% pinnassa siinä. Sen sijaan Inter I hipoi jo heti alkumetreillä sitä 65% rajaa, keskiarvon ollessa 64%. Saimme loppukaudesta myös 65% rikottua rikkinäisellä radalla, joten meillä on oikeasti vielä mahikset parantaa.
Osa tuomareista antoi jopa 67-69% arvosta pisteitä Inter radoilla, tosin se on omasta mielestäni hiukan yläkanttiin. Osa tuomareista antoi sitten hikiseen sen 61%, joka on kyllä vähän ala-arvoinen arvio, mutta näistähän tulee se kultainen keskitie, eli se 65%, joka oli mielestäni ihan realistinen.
Ensi kaudelle pitää hioa suorituksia vielä paremmaksi, jotta se 65% olisi pohjalukema, ja kaikki onnistumiset siitä ylöspäin vain nostaisi prosentteja.
Mahdollisuuksia 70% meillä ei ole, mutta kunhan kolkutellaan sitä rajaa niin se on jo meille työskentelyä meidän äärirajoilla!

Hertan ei koskaan pitänyt mennä tällä tasolla, ja se on jo suorastaan ihme että se tuolla kropalla tekee tätä. Hertalla ei ole ainoastaan pitkä runko, mutta se on myös oikeasti takakorkea. Lyhyet etujalat ja pitkät takajalat pitkällä selällä! Matala etuosa... Lyhyt kaula.. iso pää... oikeasti ihmettelen syvästi miten se pystyy edes liikkua noin miten se liikkuu!

Hertta 2 vuotiaana, eli huimkat 16 vuotta sitten! Huomatkaa hikijäljet ryntäissä, se on juuri tullut ajolenkiltä. Kyllä, Hertta on ajolle koulutettu nuorena ;)
Mutta tässä tämä sen rakenne, joka ei oikeastaan paljoa ole muuttunut. Onneksi sille kasvoi iso ja korkea säkä jolloin etuosa edes vähän nousi! Pitkät aasin korvat ovat vielä tallella ;)
Mutta ei tästä kyllä uskoisi että tuo pötkylä menisi 16 vuoden päästä kaikki GP liikkeet... :D

Tässä kuvassa Hertta kesällä 2015 Lappeenrannan kisoissa, eli 17 vuotiaana.
Lihaskunto on tietenkin eri, mutta edelleen Hertalla on eri paria etu ja takaosa! Takamus on kyllä paljon muhkumpi, se onkin Hertan yksi vahvuus, sillä sillä on todella paljon voimaa tuossa kankussa. Onneksi tosiaan tuohon ekaan kuvaan verrattuna Hertta kasvatti tuota säkää vähän korkeammalle.

 Eräs kouluratsastaja sanoikin Hertasta kun sen näki, että "Onneksi aloit harrastamaan sillä koulua, etkä match showta"... ;)
Mutta minkäs se koira karvoillensa voi. Mulle Hertta tulee aina olemaan Natsisaksan aikainen Sotaratsu, Muuli, Möllykkä, Rakennekukkanen, Missi... Mitä näitä nyt on! Paras ja kauneinhan se on silti ;)

Sen kummemmin puhumatta tässä enempää kokoan tässä meidän kisakautta yhteen kuvien muodossa.

Huhtikuu:

Kisakausi alkoi Ypäjältä huhtikuussa. Hertta oli tällöin todella villi, joten verkkasin pitkään ulkona ennen maneesiin menoa.

... ja villi meno jatkui maneesissakin vaikka olin jo melkein tunnin verrytellyt. Hertta oli piukea ja villi niinkuin kuvasta näkyy, mutta pysyi nahoissaan, joten sijoituimme heti kättelyssä PSG luokassa kolmanneksi!
Kuvat Taru Arola

Kolmas sija kuolamonsterille!

Ponihaassa kävimme huhtikuussa myös kokeilemassa onneamme Small Tourin osakilpailussa. Hertta oli edelleen keväthulluuden partaalla, mutta paljon paremmin se kulki kuin Ypäjällä. Saimme heti yli 64% ja nappasimme ST pisteitä!
Kuva Niina Kuronen

Toukokuu:

Small Tourin parissa jatkoimme Vihdissä toukokuun puolella. Hertta oli edelleen melko villi mutta kerta kerralta se pysyi paremmin käsissä! Melkein rikkeetön rata oikeutti jälleen 64%! Tykkäsin tästä radasta.
Kuva Taru Arola

Voitimme kotiseuran kisoissa Hyyppärässä päivän pääluokan PSG:n vaikkakin se taisi olla huonoin rata meille tällekautta! En ollut yhtään tyytyväinen suoritukseen, joten voitto oli täysi yllätys. Olimme tällä kertaa päivän vähiten huonoja.. ;)
Kuva Taru Arola

Kuvat Taru Arola:
Hertta oli todella vaikea ratsastaa tuona päivänä...

... mutta sinä päivänä se suoritus riitti voittoon! 

Toukokuun Laakson kisat olivat menestys! Molempina päivinä sijoitukset, ja paremmin siis meni toisen päivän Inter I rata jossa sijoituimme toiseksi!
Hertta oli niiiiiiiin laiska ratsastaa, mutta se sopii meille paremmin. Se on silloin rento ja minä pääsen ratsastamaan sitä. Mullehan se on tosi rankkaa kun se on lötköpötkö, mutta se ei välttämättä näy ulospäin ;)

Laakso Inter I 64.6% toinen sija.

Kesäkuu:

Unelmien täyttymys räjähti kesäkuussa. Pääsimme mukaan Finnderbyyn joten viikon varoitusajalla sain kuin sainkin asiat kuntoon ja pääsimme elämämme ensimmäisiin kansainvälisiin kisoihin treenaamaan miten siellä käyttäydytään!
Huom, siellä ei käyttäydytä näin... Silinteri pitää ottaa pois silmiltä ;)
Kuva Aada Lätti

Ekana päivänä ol itaas vähän pöllöenergiaa matkassa. Asiaahan ei auttanut yhtään se että mua jännitti sikana. Niin paljon se titteli "KV" saa aikaan... Herpaannuin täysin.
Kuva Taru Arola

Meidän kv debyytti ekana päivänä ei ollut ihan oppikirjoista... ;) onneksi seuraavana päivänä H petrasi ja oli todella hyvä ratsastaa!

Kuva Aada Lätti
Parhaimmat piruetit esitettiin sitten ulkomaisillekin tuomareille heti tokana päivänä jolloin H oli maaginen ratsastaa!! Itse vain sössin taas kaiken, sillä en ollut ikinä ratsastanut küriä, ja voin sanoa ettei ole helpoin paikka esittää sitä jännityksen vallassa heti ekaa kertaa elämässään Inter tasolla ja kv-kisoissa...

Kun kerta kansainvälisissä kisoissa olimme, jouduin ekaa kertaa Vet Checkiin Hertan kanssa. Ja kuten kuvasta näkyy, olin vähän hukassa... :D Ei meillä täällä landella tarvitse tälläisiä miettiä miten isossa muailmassa tehhää!

Ihan oli official fiilis kun kulkulätkä kaulassa sai kulkea! 

Heinäkuu:

Heinäkuussa iski taantuma. H ei kulkenut ollenkaan. Suoritti, muttei kulkenut. Näkee sen näistä kuvistakin. Se on tyytymätön. Tuo tamma kun ei vain tee mitään jos sitä jokin häiritsee.

Kuva Taru Arola
Vielä nauratti ennen vesisadetta...
Lappeenrannan kisat eivät ikinä ole meiltä sujuneet. En tiedä. Ei vaan ikinä onnistu! H ei viihdy.

Ja sen verran vettä tuli että kuvat ovat kutakuinkin tälläisiä. Prossia irtosi küristä yli 65%, mutta isoja rikkoja oli mukana ja H oli todella jännittynyt ja sinkoili radalla. Ei hyvä!
Taru Arola 

Kuva: Ella Paloheimo
Hertta oli koko Lappeen kisojen ajan todella vaikea. Se ei oikein viihdy siellä kisoissa ja sille on todella vaikeaa asua jabassa. Se meni vasta viimeisenä yönä makuulleen nukkumaan, mutta vain toiselle kyljelle. Yleensä se nukkuu niin railakkaasti että loimet ovat likasia.
Sää oli kyllä ekat päivät kaunis, kun taas vikana päivänä vaan satoi.

Elokuu:

Elokuussa H oli taas iskussa. Annoin sille vapaata kun se oli heinäkuussa huono, joten kävimme vain yhdet kisat eli jätin kisoja välistä mitä olin suunnitellut. En lähde kisoihin väkisin. Kuitenkin sieltä ainoista kisoista irtosi voitto PSG luokasta! Kyllä sen vain näkee koska Hertalla on se "The Katse", silloin se suorittaa!

Tässä vielä Hertan kunniakierros hurvittelut! Vauhtia piisasi tuona päivänä.

Lokakuu:

Syyskuussa ei ollut yhtään sopivia kisoja meille, joten silloin oli hiljaista. Ainoat kisat olikin sitten Vihdissä, jossa menimme Inter I. Nämä kisat jäi viimeiseksi tälle kautta, joten itseasiassa kisattiin aika vähän tänä vuonna! Mutta ei se määrä, vaan se laatu!
Ei enää tuon ikäisellä hevosella viitsi jokaista kissanristiäistä kiertää. Ensi vuonna sitten vielä vähemmän.

Kuvat Taru Arola

Hertta oli jälleen liian villi radalla, jolloin en päässyt taaskaan koskemaan siihen. Tälläisiä nämä tammat on, ei ikinä voi tietää mikä on päivän kunto ;)

Kaikenkaikkiaan olen tyytyväinen meidän kisakauteen. En käynyt monissa kisoissa, mutta tulokset olivat perushyviä, suhteellisen vakaita. Hertalla vaikuttaa niin paljon se mielentila missä se on kyseisenä päivänä. Ja voin kertoa että se vaihtelee! Mulla oli tällä kaudella kaikkea, aina laiskasta tammasta räjähtävään ruutitynnyriin. Joka kerta joudun ratsastamaan Herttaa tilanteen vaatimalla tavalla. Aina erilailla! Joku toinen päivä saan rauhoitella ja seuraavana saan vaan patistaa sitä herämään kun se meinaa nukahtaa pystyyn!
Mulla on monta hevosta yhdessä paketissa. Koskaan en tiedä mitä sieltä saan, paitsi kisa-aamuna sen näkee... ;) Jännitystä elämään!

Ensi kaudella jatketaan tällä Small Tour tasolla, ja toivon että se olisi tasaisempaa ja varmempaa suorittamista. Toivon lisää kokoamisastetta, ja jaksamista siinä vaaditussa kokoamisasteessa.
Hertta on kuitenkin yllättänyt tässä syksyn aikana, ja se on oppinut pelottavan nopeasti ja "helposti" seuraavan tason, eli Inter II/GP juttuja, joten takaraivossa kytee kokoajan kysymys: "Pitäisikö...?"

En suoraan sanottuna tiedä uskallanko. Katsotaan. JOS Hertta etenee talven aikana samaa tahtia, se ei ehkä ole mahdotonta käydä jossain harjoituskisoissa kokeilemassa rataharjoituksena Inter II tai Inter A/B rataa. En kuitenkaan ota tästä paineita. Musta tuntuu että H on juuri siksi niin helposti oppinut nämä ykköset sekä piffit ja paffit, koska en vaadi ja paineista sitä niissä liikaa. Olen koko ajan treenannut niitä siinä mielessä että "ei sen tarvitse osata näitä, kunhan leikitään".
Eli nämä asiat ovat Hertalle pelkkää leikkimistä vielä. Jos alan tähtäämään nyt tuolle tasolle, luon Hertalle aivan varmasti painetta sen suhteen ja se ei enää tahdokkaan suorittaa näitä juttuja.
Joten aion pitää nuo Inter II-höpinät vain omassa takaraivossa kytemässä, mutten kaiva niitä esiin vielä hetkeen Hertan huolehdittavaksi.
Pyrin säilyttämään nämä jutut Hertalla vielä leikkinä, ja katsotaan josko ne muuttuisi ikäänkuin huomaamatta vähän enemmän työnteoksi... ;)
Meillä on kuitenkin ihan tarpeeksi tekemistä vielä tälläkin tasolla, joten töitä riittää siinäkin. Jo tämä Inter I taso on Hertalle todella iso juttu ja se ei todellakaan ole sille helppoa liikkua niiden ohjelmien vaatimassa kokoasmisasteessa, joten kyllä pitää olla tyytyväinen jo tähän Small Tour tasoon!

No mutta!
Mitäs lukijoilla on suunnitelmissa tälle vuodelle ratsastuksen suhteen? Tavoitteet? :)