Kootussa Ravissa

4. maaliskuuta 2014

HUOH!

Tänään oltiin siis Haarajoella maneesilla kuvaamassa meitin küriä videolle musiikin tekoa varten.
Mentiin heti aamusella ja oli luksusta kun koko iso maneesi oli meillä käytössä!

Hertta vaan on ihan ihmeellinen tuolla maneesilla! Siis kaiken maailman mörkömaneesit on sen mielestä ok, mutta sitten AINA kun ollaan tuolla Alhon tilan maneesilla, niin se on ihan sekaisin! Siis se on päättänyt olla tykkäämättä siitä maneesista...

Maneesi on tosi valoisa, viihtyisä, hiljainen... Se ei ole rämisevä peltimaneesi, koska se on vain muutaman vuoden vanha ja puusta tehty. Hiekka on hyvää ja kaikki on hyvin. Mutta jostain syystä Hertta ei vaan "voi olla siellä" ja sillä pyörii silmät päässä kun tuolla yrittää ridaa... Siis niin rasittavaa oli kyllä tänään...

En saanut sitä oikeastaan ollenkaan läpi. Se oli niin jännittynyt että oli taas "itseensä käpertynyt" ja jarrutti. Mulla ei ollut edes kannuksia jalassa, ja oli niin raskasta mennä, kun se keskittyi vain jarruttamiseen. Ei taivu, ei reagoi, ei kuuntele.
Varsinaisesti Herttahan ei tee mitään vaikka sitä pelottaa. Se vaan jähmettyy ja mikään ei mene läpi. Se ei näe eikä kuule mitään. Sitten kun joudun huomauttamaan asiasta kovemmin, jotta jokin reaktio tapahtuisi, niin sitten se "suuttuu" ja tulee ties mitä rikkeitä ja virheitä kun se ylireagoi.
Näin siisti maneesi ja Herttaa pelottaa!

Noh, kaikesta tästä huolimatta saatiin 2 suurinpiirtein ehjää Inter rataa videoitua. Nyt pystyn laskemaan kauan menee mihinkin aikaa jne. Päästään musiikin tekoon.

Oli kuitenkin tosi järkyttävää huomata videolta kuinka karseelta meidän meno näytti. Hertta tikittää pientä ravia, laukka ei pyöri, lisättyyn käyntiin se ei lähde venyttämään, koska ei yksinkertaisesti pääse venyttämään kun se vetää itsensä ihan nippuun, vaikka kuinka yritän tuuppia sitä eteen ja päästä selän yli. Kun Hertta ei kanna ratsastajaansa niin ei siellä istu Erkkikään normaalisti... Videolta katsoin niin mun kädet on ihan missä sattuu levällään ja mun kirous, eli alapohje, heiluu kuin kaappikello. Hyi että!
Joko me ollaan oikeasti tän talven aikana otettu hirveesti takapakkia, tai sitten tää vaan tuntuu siltä kun näki itsensä pitkästä aikaa videolla ja se oli iha  kaameeta, kun mikään muukaan ei sillä hetkellä onnistunut. Toisaalta, jouluna kuvatuissa videoissa olin ihan tyytyväinen menoon? Ja muina maneesikertoina meno on ollut mun mielestä ihan jopa asiallista, tänään ei... Ehkä tänään oli vaan huono päivä.

Pitänee unohtaa nyt tällänen ja katse tulevaan. Huomenna onneksi mennään Hyyppärään tunnille niin siellä saa sitten marssitahtia ihan uuteen uskoon! Joutuu heppa töihin ja MINÄ myös ennenkaikkea.


Kaikkeni tein jotta saisin Hertan rentoutumaan. Taputtelut auttoi vähän! :D
Tässä on pieni videon pätkä vaihdoista kolmosilla ja kakkosilla. Pieniä virheitä tulee, mutta ei ihme, sillä tänään oli kyllä niin karseeta menoa että huhhuh. Tämä video ei nyt ole niin paha kuin ne koko radan kuvatut. Toivon vaan että huomenna menee paremmin! >:(
Meillä on niin paljon töitä tehtävänä nyt kevään aikana! Taidan jättää Espoon kansalliset kisatkin välistä, koska meillä ei tällä menolla ole sinne mitään asiaa... Katsotaan nyt miten homma etenee lähipäivinä.


15 kommenttia

  1. Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Osasin vain valita päivänvaloa kestävän videon! ;D
      Loput videot jääköön pimentoon :D

      Poista
  2. Heippa, ihan pakko kommentoida, sillä oma suomenhevosorini tekee tätä ihan samaa "itseensä käpertymistä" ja jarruttamista jännittävissä tilanteissa, eli etenkin kilpailuissa. Hienosti oli tossa yllä kasattuna mun fiilikset useiden kisastarttien jäljiltä.. Hevonen on oikein kiva ja osaava, mutta tämä homma täytyisi saada loppumaan/helpottumaan. Välillä kaikki on ok, välillä taas jännittää. Epäilen että se stressaa verkoista tms ori kun on...
    Olisiko sulla jotain vinkkivitosia siihen miten saat Hertan taas töihin ja kuulolle? Mielelläni kuulisin niitä, jospa niistä olisi oman otuksen kanssa apua :). Meillä homma on helpottunut jo alkuvaiheista mutta niitä vinkkejä kaipailen yhä. Kovasti tsemppiä teille jatkoon, hieno pari olette!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, en siis ole yksin tämän ongelman kanssa! :D tosi rasittava ongelma, heppa ei vain ole karismaattinen lavaesiintyjä, vaan helposti juuri itseensä käpertyvä...

      Yksi minkä olen huomannut, niin ehdottomasti ei saa itse hermostua. Eli ei saa mennä siihen linjalle että kovempia apuja. Hertta ainakin menee silloin ihan lukkoon... Olen monesti menettänyt hermoni, ja huomannut että se vain pahensi asiaa... Toki ei saa mennä toiseen ääripäähän, eli hyssyttelyyn! Missään nimessä sitä perusratsastusta ei mun mielestä saa muuttaa. Edelleen pyydät hevoselta sitä mitä haluat, mutta joudut ehkä tyytyä vähempään. Kunhan se reagoi suunnilleen oikein ja pääset kehumaan. "Paineesta pois" ajattelutapa!

      Hertan kanssa huomasin eilenkin taas, että käyntityöskentely sai sitä vähän rentoutumaan. Tein taas kokoamisia käynnissä ja vähän yritin piffata. Hertta normaalisti tarjoaa helposti piaffia, mutta esim eilen se vain jähmettyi paikalleen kun yritin piffata. Hetken pöästä kuitenkin kun sain sen tarjoamaan edes vähän piaffia, niin kehujen ja pyytämisen lopettamisen jälkeen herttakin alkoi taas reagoimaan, ja lopuksi jopa tarjoaman piaffia, koska sai sen jälkeen aina paljon kehuja. Ehkä sitä kautta hevonen saa lisää itsevarmuutta, kun sitä pääsee kehumaan? Näin mä ainakin luulisin. :)

      Eli kokeile tehdä jotain yksinkertaista asiaa, minkä varmana tiedät että hevosesi osaa. Ei sen piaffia tartte olla, mutta jotain, mistä pääset aina kehumaan ja sitä kautta hakemaan oripojallesi itseluottamusta ja varmuutta. :)

      Ja toki jos sullakin on jotain vinkkejä, niin kerro ihmeessä jos joskus keksit jonkun "ahaa" elämyksen! Mielelläni otan myös vinkkejä vastaan :D

      Poista
    2. Aika jännä Liisalla, että ori on semmoinen ujo piimä! :D Yleensähän ne juuri on niitä korskeita ja hienoja kun on verissä se uhoaminen ja tammoille pullisteleminen (mikä toki joillakin menee myös vähän överiksi vieraissa paikoissa...). Minun suokkitamma on myös samanlainen "jännäperse" kauniisti sanottuna. Kirjaimellisesti käpertyy aina kun jännittää: päällisin puolin on aika tyyni, silmät on kuin lautaset ja maha aivan kuralla. Ei tosiaan rentoudesta ja letkeydestä tietoakaan kun yksin ollaan radalla tai vieraassa paikassa. Valmennukset vieraassa paikassa on ok, koska siellä on muita kanssakärsijöitä ja voi vähän huokaista. Mutta kisoissa riittää käpertymiseen se, että valmistautumispäädystä joutuu lähtemään sinne ruutuun yksin ja toiset jää päätyyn. Apua! :D

      Oma tammuskani on toki todella kokematon vielä, että laitan sen piikkiin. Mutta toisaalta on "lohdutonta" lukea Nooran tarinaa, kun Hertta lienee kuitenkin kokenut konkari. ;) Että eikö meillä olekaan toivoa saada rentoa heppaa alle pelottavassa maneesissa?? :D

      Poista
    3. Hevosia on moneen lähtöön! Yleensä mäkin kisoissa nähnyt just niitä maailman EGO oreja :D

      Nimenomaan juurikin noin! eli Herttakin on päällisin puolin "jees", mutta maha kuralla, selkään tuntuu tosi jännittyneeltä. Hevosen tuntevat huomaavat että jännittää, koska se tosiaan kulkee niin huonosti ja väärinpäin että hyi... Ulkopuoliset taas vain sanovat "onpa hirveä hevonen kun kulkee väärinpäin"... :D


      Hertta taas pikemminkin helpottuu kun pääsee radalle yksin, ja pääsee pois verryttelystä. Se tosiaan pelkää muita hevosia vieraissa paikoissa, niin se on vähän suihkija tuolla verryttelyssä.. Joskus pelästyy hevosta joka kävelee sitä kohti... huhhu :D

      JA kyllä teillä on toivoa! :D lisää vaan yhteisiä vuosia ja luottamusta niin kyllä se sieltä tulee... :)
      Herttakin saattaa joskus yllättää ja tuntuu että on tosi paljon kiinni päivästä, että miten pahasti se mihinkin reagoi. Koskaan ei voi tietää! Mutta ainakin tuossa kyseisessä maneesissa se on osoittanut joka kerta olevansa aivan järkyttynyt: D

      Poista
  3. Älä vielä heitä hanskoja tiskiin, ei se aina voi onnistua. Muista kuitenkin miten vähän sä oot päässy kunnolla ratsastamaan viime viikkoina. :-) kyllä se siitä, ja hei.. tänään ku pääsette molemmat töihin, ni oon varma et muistat taas miten kiva H onkaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, jos joku lohduttaa niin just se, että voin miettiä "en oo päässy treenaamaan", niin miten se voisikaan mennä hyvin...ollaan lahjattomia, koska meidän pitää treenaa! :D

      Poista
  4. No mutta ainakin ne kolmoset suju :) Sun blogia on aina niin ilo lukea kun kaikki on niin rehellisesti kirjoitettu! Toivottavasti saat tunnista paljon irti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolmoset sujui joo, kakkoset takelteli just sarjan alussa, mutta ensimmäinen videokuvaus piti keskeyttää kun hertta teki joka toisen askeleen ykkösiä, ja joka toisen kakkosia! Meni siis ihan sekasin! Tosin kiva huomata, että ykköset on hertalla aika hienot... :)

      Toivotaan tosiaan että tänään löytyisi taas joku punainen lanka ja liikuttaisiin edes oikeaan suuntaan! Kiitos kommentista :) tää on kuitenkin vähän niinkuin mun päiväkirja treeneistä, pakko kertoa myös ne huonot hetket. Pystyn sitten myöhemmin lukea jos tulee sama tilanne eteen, ja huomata että ojasta voi myös nousta ylös takaisin!

      Poista
  5. Mä oon vasta vähän aikaa lukenut tätä sun blogia ja ihan samaa oon tuuminut, että se on kiva kun kirjotat niin suoraan ja rehellisesti. Huonoja päiviä on kaikilla ja se on jotenkin lohdullistakin.. Ja toisaalta huonojen päivien jälkeen ne onnistumiset on sit sitäkin makeempia.

    Mulla on oman hevosen kanssa vähän samoja ongelmia, paitsi että se muuttuu ns. kovakorvaiseksi silloin kun sillä on paljon energiaa tai se on liian innoissaan jostain. On aika myöhään ruunattu ja ego on kerrostalon kokoinen.. Silloin se tavallaan kyllä esiintyy omasta mielestään todella hienosti, mutta esittää sellasia temppuja, jotka ei välttämättä ole kuskin mieleen ja jotka ehkä sais ansaitsemaansa arvostusta lähinnä sirkuksessa. Vieraissa paikoissa se(kin) jännittää mutta sillon ehkä on aavistuksen nöyrempi ja antaa siinä mielessä ratsastaa paremmin. Toki myös jarruttaa eli silloin parasta saa harvoin ulos.. Että jos joskus saisikin tuon energian ja egoilun yhdistettynä ratsastettavuuteen, niin sillon olis meidän päivä! :) Paljon tsemppiä teille ja kyllä se siitä taas loksahtaa sujumaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirkusponi! :D tuon egoilun kun tpsiaan saa kanavoitua rataan niin on varmasti hyvä esitys! :) harmi kun Hertta ei välitä esiintyä, se on vähän ujopiimä :D

      Ja joo, kaippa niitä huonoja päiviä tarvitaankin. Toisaalta, mitä iloa on jos joka kerta menee hyvin ja ikinä ei ole mitään ratkaistavaa. Kehittyykö siinä?

      Poista
  6. Mun on näin tyhmänä pakko kysyä, että mitä tarkotetaan kun puhutaan "ykkösistä", "kakkosista" ja "kolmosista"? Ymmärrän että vaihtoja, mutta pystytkö selittämään tarkemmin? (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu elikkä vaihtosarjoja :) ykköset=vaihdot jokaisella askeleella, kakkoset = vaihdot joka toisella askeleella ja kolmoset = vaihdot joka kolmannella ja niin edelleen :)

      Poista

Jätäthän kommenttisi!

En julkaise asiattomia/provosoivia kommentteja. Risut ja ruusut ovat tervetulleita, kunhan kommentointi pidetään asiallisena!