Demoratsu!

Eilen siis oltiin Ratsastuskoulu Pikkupihlajassa demoilemassa kouluratsastuskiemuroita Hertan kanssa mallina. Meitä oli siellä 2 ratsukkoa, mun ja Hertan lisäksi poniratsukko. He menivät He C, minä ja Hertta mentiin sekä K.N. Special ja Va B:2. Ohjaajana toimi Petri Lopakka, joka oli pitämässä valmennusviikonloppua kyseisellä tallilla.
Kuvia ja videota piti ottaa mutta käytännössä mikään vehje millä nämä piti suorittaa ei toiminut! :D
Ei tainnut olla tallennustilaa videokasetilla ja valokuvakamerasta loppui akku ja ja ja... :D
Noh, ilmeisesti jotain videota tuli kuitenkin kännykällä kuvattua (siitähän ei tiedä näkyykö siinä mitään) mutta näitä videoita mulla ei ikävä kyllä ole tähän hätään laittaa. Ehkä lisään ne myöhemmin kun ne saan.
Muutaman kuvan ennen kameran hyytymistä ehdittiin ottaa, mutta laitetaanpa nyt ne edes vähän koristamaan ankeaa tekstiä!

On se vaan kaunis! <3 c Essi Ojala

Ideana oli siis se, että kohta kohdalta käytiin nämä ohjelmat läpi, ja jokaisen liikeradan jälkeen yleisön kanssa oli keskustelua ja kyselyitä ja arvosteluja. Jos tultiin huonosti, niin kerrottiin mitä pitäisi korjata ja sen jälkeen sai tulla uudestaan. Sitten taas pohdintaa.

Tälläiset on tosi opettavaisia. Oli mullekkin tosi kiva huomata, että kuinka monta pistettä voi menettää/napata radalta, jos vain ratsastaa KUNNOLLA ja AJATUKSELLA. Niinkin helppo ohjelma meille kuin K.N Special, niin siinä oleva loivakiemuraura oli meillekkin "vaikea". Jouduttiin se tulemaan uudestaan kerran ja oli kiva huomata, kuinka sitä itsekkin keskittyy paremmin, niin pisteet paranisivat vähintään kahdella numerolla... Eli ei auta jos radalla sössii jonkun kohdan! Sitä et uudestaan saa tulla, vaikka tällöin ko. kohta menee yleensä paremmin. Tässä sen huomasi. Oli eroa kuin yöllä ja päivällä yritys nro: 1 ja yritys nro:2 välillä.
Jokainen kohta täytyy muistaa ratsastaa!!! Tehkää verryttelyssä ohjelmakohtia. Näin hevonenkin "huomaa" että näitä temppua tehdään nyt, niin radalla hevonen osaa jo vähän aavistaa ja yleensä radasta tulee sujuvampaa.

c Essi Ojala

Loppuohjelma KN:stä meni aika mallikkaasti. Onhan se meille vähän helppo, mutta kyllä mekin joudutaan keskittymään täysillä nappaamaan jokainen irtoava piste kotiin.
Ei He B tason ohjelmaa tosta vaan huitaista läpi. Sielläkin täytyy kaivaa kaikki parhaat puolet esiin ja olla tosi täsmällinen.

Sitten mentiin Va B:2. Tässä jouduttiin tulemaan uudestaan takaosakäännökset, avotaivutukset oikealle, kolmikaarinen kiemuraura vaihtoineen ja vasemmassa laukassa puolirataleikkaa, jonka jälkeen vastalaukassa. Nämä olivat ne kohdat, joissa löytyi parannettavaa. Ja TAAS: heti kun tultiin uudestaan ja keskityin RATSASTAMAAN niin toinen yritys oli kuin toiselta planeetalta edelliseen verrattuna... Ihan tosi. Olen tyhmä suoraan sanottuna. Miksi hemmetissä ei voi ratsastaa täysillä joka ikistä liikettä? Mä vähän huitelen. Sietäis saada piiskaa! :D

Tärähtäneet. c Essi Ojala

Yksi huomion arvoinen pointti on myös se, että jos meinaa tulla virhe, niin mieluummin menetä pari pistettä sen takia, että joudut vähän paikkailemaan tilannetta, jotta ISOA virhettä ei syntyisi. Esimerkiksi meidän kohdalla ensin kävi niin, että puolirataleikkaan jälkeen jatketaan vastalaukassa, jolloin Hertta tarjosi laukanvaihtoa, niin minä jouduin asettamaan ulos ja poikittamaan tosi paljon. Tämähän näkyi selvästi, ja se ei siis ollut niin hyvin suoritettu. Siinä menettää pisteitä, mutta paljon vähemmän kuin siinä, että Hertta olisi vaihtanut sen laukan.
Jos se kuitenkin olisi vaihtanut laukan, niin pisteitä voi vielä kalastaa tekemällä hyvän korjauksen.

Tuo kolmikaarinen kiemuraura laukanvaihdoilla oli ensin SURKEA. Ensimmäinen kaarre oli liian pieni, jolloin vaihto tuli myöhässä, ja jonka seurauksena toinen kaari oli aivan liian iso ja taas tuli vaihto myöhässä... Ei siis sujuvaa ollenkaan, paitsi että vaihdot ovat onneksi nykyään melkein aina puhtaita vaikka huolimattomasti ne tekisikin. Jossain ollaan siis kehitytty.
Kun asiaa purettiin ja tulin uudestaan saman kohdan, siitä olisi saanut VÄHINTÄÄN 3 numeroa paremmat pisteet! Se oli sujuvaa, vaihdot olivat puhtaita ja keskilinjaa ylittäessä, kaaret olivat symmetriset...
Taas herää kysymys: Miksi ei ratsasta heti ensimmäisellä kerralla niin tarkasti? Nappaisin kaikki pisteet kotiin. Kisoissa tuollainenkin moka olisi voinut maksaa sijoituksen. Toista mahdollisuutta ei kisoissa tule. Tässä sen oppii niin hyvin!

En ymmärrä miten blogger heittää juuri tämän kuvan tälläiseksi, vaikka se mun koneella näyttää ihan hyvältä? HJÄLP, jos joku tietää mistä johtuu! c Essi Ojala.

Muistilistaa ja huomioita ihan jokaiselle:

• Käy rata mielessäsi tarkasti kohta kohdalta läpi jo paljon ennen kisoja! 
• Jos pystyt, niin ratsasta rata jo kotona, jotta tiedät, mitkä kohdat ovat helppoja ja missä kohdissa täytyy olla erityisen tarkkana. Näin ne eivät tule yllätyksenä radalla! 
• Käytä ihmeessä verryttely hyödyksi ja ratsasta pätkissä ohjelman kohtia läpi. Esim laukanvaihdot niinkuin ne ohjelmassa tulee, samoiten vastalaukat. Käy siis KAIKKI temput ja kohdat läpi osissa, näin ollen ne jää hepallekkin tuoreena mieleen ja esim vastalaukka tai diagonaalilla keskiravin sijasta tuleva kolmen askeleen käynti pätkä eivät tule yllätyksenä. 
• Käytä ne kulmat hyödyksi! Taivuta, aseta, valmistele niiden avulla!
• Jos meinaa tulla virhe, yritä paikata tilanne. Mieluummin "vähän sinnepäin suoritettu" kohta, kuin oikea rike tai virhe.
• Jos virhe tapahtuu, korjaa tilanne tyynesti kuin mitään ei olisi tapahtunut. Älä heitä hanskoja tiskiin.
• RATSASTA!
• Kalasta KAIKKI pisteet kotiin mitä vain irtoaa! Jos ei muuten, niin muista vaikka hymyillä lopputervehdyksessä, meni rata miten meni.

Kaiken kaikkiaan meni ihan hyvin vaikka koko edellinen viikko meni käytännössä Hertan lomaillessa jääkentän takia. Petekin sanoi, että näkee että on lihaskunto sekä taso, mutta pientä hiomista löytyy. Todettiin että treenaamattomuus näkyy, mutta toisaalta, äkkiäkös päästään takaisin ruotuun kun vain pääsisi treeniin. Ei sentään olla takapakkia menty, ja se on hyvä.
Pete kehui myös Herttaa paljon. Sanoi että on tosi komea tamma ja kivat liikkeet. Myös tallilaisilta kuuli kehuja, jotka olivat Hertan nähneet viimeksi vuosi sitten. Sanoivat että on saanu hirveästi lihasta ja erityisesti rintakehää, mikä on meidän kohdalla oikeasti iso asia. Vihdoinkin näyttää asialliselta meidän meno ja suunta on oikea, vaikka tää meidän "treenaaminen" on tällä hetkellä ihan naurettavaa. Nyt kuitenkin täällä Etelässä on ollut koko ajan +2 ja +6 välillä, joten nyt lumi ja jää sulaa kohisten... Jatkuisi nyt pitkään niin saisi tuon peilijään kentältä pois niin pääsisin tekemään jo paljon asioita sinne! Nyt myös kun sulaa niin pystyn äitin autolla vetämään Hertan vaikka maneesille useammin kun ei tarvitse tallinpitäjän autoa ruinata joka käänteessä...
Talvi saa mennä jo, antaa kevään tulla niin elämä hymyilee!

PS. Yritän taas pitkästä aikaa väsätä jonkun treenivinkki postauksen! Aiheita mutustelen mielessäni. ;)