Olin juuri tullut radalta, tottakai hevonen oli hikinen kun plusasteita oli noin 9 ja pitkä rata takana. Hevonen oli kuitenkin suorittanut kivasti ja voitettiin luokka. Sain myöhemmin kuulla että katsomossa oli eräs ihminen supissut "mä just luin artikkelista että hevonen ei saa hiota ja kuolata ratsastaessa. Tää hevonen on nyt tosi stressaantunut ja ratsastaja on aiheuttanut sille tarpeetonta stressiä" . Justjust...
5 min kävelyn jälkeen hevonen kuitenkin kuivui viltit päällä, mutta H on sellainen hevonen, joka alkaa kuolaamaan vain enemmän kun hommat loppuu ja varsinkin kun radalta päästään, niin se rentoutuu lopullisesti. Siltä alkaa valumaan oikein sitkeetä kuolaa kun se seistä möllöttää pihalla palkintojen jakoa odotellessa. Ohikulkijatkin naureskelivat että "kylläpäs se kuolaa" kun kuolaläntti maassa alkoi kasvaa siinä seistessä. So what? Hevonen näyttää tyytyväiseltä, vaikka se kuolaakin kuin berhandilainen.
Mielenkiintoista tästä tekee se, että silloinkuin Hertta nimenomaan toimii, on hyvä, pehmeä, liikkuu aktiivisesti ja kantaa itseään, sen suu vaahtoaa todella paljon ja se myös hikoilee yleensä melko voimakkaasti, varsinkin koko kaula on märkä, sään kohdalta se jo vaahtoaa ja takajalkojen väli on aivan hikinen.
Silloin kun Hertta ei liiku hyvin, vastustelee, on kireä/jännittynyt etc.--> sen suu on yleensä melko kuivakka ja se on hionnut vain "vääristä paikoista"hieman, eli alakaulastaan lähinnä.
Mietin asiakkaitteni keskuudessa eräällä hierontakeikalla mistä tämä "hevonen ei saa hiota, eikä kuolata ratsastuksen aikana sillä silloin se on stressaantunut"- ajattelu oikein johtuu. Pohjustuksena tälle skandaalille oli ollut se, että uusimmassa Hippoksessa oli juttua tämän ranskalaisen everstin pitämästä valmennuksesta, jossa se oli kutakuinkin ilmaissut asian näin: "Jos hevonen on kovasti hikinen, siltä on pyydetty asiat väärin ja ratsastaja on aiheuttanut stressitilan hevoselle. Jos hevonen tekee hyvillä mielin töitä, se ei juurikaan hikoile. Suu vaahtoaa vähän". Toki allekirjoitan tuon osittain, mutta tässä on taas vaarana että "kukkahattutädit" ymmärtää kyseisen lauseen väärin. Luonnossa hevonen erittää sylkeä ainoastaan ja vain SYÖDESSÄÄN, eli silloin kun se on rento ja syödä rouskuttaa pää alhaalla. Silloin kun se juoksee pakoon (eli toisinsanoen on stressireaktio päällä) niillä on suu visusti kiinni, eikä kuolaa erity. Päinvastoin. Tähän on ihan fysiologinen selitys. Sillon kun sympaattinen hermosto aktivoituu (eli taistele/pakene tilanteessa) se saa aikaan suun kuivumisen eli syljen erityksen vähenemisen. Veri menee lihaksiin pakenemista varten etc. Tätä samaa ilmiötä tapahtuu esim esiintymisjännityksessä. Jos joudut pitämään puheen ison yleisön edessä, suuta alkaa kuivata, on vaikea nieleskellä, sillä sylkeä ei erity---> KOSKA sympaattinen hermosto on aktivoituneena stressitilassa, jolloin suuta kuivaa!
Kun parasympaattinen hermosto aktivoituu (eli lepotilanne), se saa aikaan syljen erityksen lisääntymisen, ruuasulatus toiminnan vahvistumisen etc. Joten päätelmäni on, että rento hevonen kuolaa. Jos sen saa ratsastustilanteessa rennoksi, se pystyy erittämään sylkejä, kun suu on rento.
Jotkut "ääriuskovaiset" väittävät että kuolaimet aiheuttaa kipua hevoselle ja kuolaimen aiheuttama suun vaahtoaminen on merkki kivusta ja luonnossa yksikään hevonen ei kuolaa muutakuin syödessään. Kerran jopa asianomainen sanoi että "Hertta ei ole kyllä normaali", kun kerroin että se kuolaa pelkkä riimu päässä juoksuttaessa.... OMG!
Hevoset on jälleen yksilöitä. Tiedän eräänkin hevosen joka aloittaa suun vaahdottamisen jo harjatessa kun mennään ratsastamaan. Suitset kun on saatu päähän, vaahto valuu jo pitkin alaturparemmiä. Niitä suitsia oli aina kiva pestä...! Tiedän myös hevosen, joka ei kuolaa melkein koskaan, nimittäin tuo ratsastamani nuoripoika Veikko. Sillä on aina pieni huulipuna vaahdosta huulten päässä, mutta todella nihkeästi se vaahdottaa suutaan ratsastaessa, oli se hyvä tai huono sillä kertaa.
Toinen merkki omaksi puolustuksekseni, Hertta kuolaa silloinkin kun juoksutan sitä mummohölkällä pelkkä riimupäässä. Se lipoo huuliaan ja suu vaahtoaa normaalisti, silloin kun se hölköttelee rennosti. Jos H on kireellä päällä ja vetää kauheeta rallia liinan päässä, se ei kuolaa ollenkaan. So simple? Mielestäni tämä hevonen nimenomaan on parempi, mitä enemmän suu vaahtoaa. Mutta ainahan katsomossa asiat tiedetään paremmin...
Myös toinen meidän tallin hevosista, vanha estetamma, kuolaa/vaahtoaa suustaan silloin kun sillä ratsastetaan, ja sillä ratsastetaan AINA kuolaimettomilla. Joten mitenniin kuolaimet aiheuttavat hevosen kuolaamisen? Näiden kahdenkin hevosen tapauksessa, suun vaahtoamisen aiheuttaa silloin saavutettu rentous.
Toki on myös niitä, jotka hermostuessaan saavat sun vaahtoamaan vahvasti ja narskuttelevat hampaita etc. Mutta jälleen kerran, hevoset on yksilöitä. Minäkään en silti mene vieraan ratsukon kohdalle valittamaan "hevosesi ei kuolaa, et ole saanut sitä rennoksi". En voi asiasta sanoa mitään, sillä jos en tunne kyseistä hevosta ja sen tapoja, en voi tuomita. So simple. Harmillista vain, että itse joutuu välillä tälläisen arvostelun kohteeksi. Aion jatkossakin ratsastaa Herttaa niin että sille saa tulla hiki, ja suu saa vaahdota. ;) Älkää pelätkö, se ei siihen kuole. :)
Noh, tämä oli nyt tälläinen avautumispostaus, teki vain mieli kirjoittaa aiheesta, sillä siitä tunnutaan nyt juttelevan melko lailla. Tämä siis vain oma näkemykseni ja jokainen olkoon sitä mieltä mitä haluaa...Lopuksi vähän mielenkevennys kuvia Hertasta viime talven hankiriehumisesta. ;)
 |
| c Janna Pehkonen |
 |
| c Janna Pehkonen |
 |
| c Janna Pehkonen |
 |
| c Janna Pehkonen |
 |
| c Janna Pehkonen |
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaMinulle on kerrottu aina että kuolaaminen on hyvä asia ja kertoo suun rentoudesta ja toimivuudesta. Mitä tohon hikoiluun tulee, niin kai nyt kuka tahansa hikoilee fyysistä suoritusta tehdessään vaikka olis kuinka hyvällä ja rennolla mielellä liikenteessä :D
VastaaPoistaNää on just näitä juttuja mitä kuulee sellasten tätien suusta, jotka ei viitsi opetella ratsastamaan mutta käy aina katsomassa erilaisten gurujen kursseja ja pätee sitten kotitallilla kaiken maailman jutuilla...
Sitä minäkin, että aina pikkutytöstä asti olen kuullut että kuolaaminen on hyvä asia ja kertoo rentoudesta. Siis ihan tälläinen vanhan kansan hevosviisaus!
PoistaJa todellakin tuo hikoilu, hikoilu on elimistön tapahtuma, jolla se pyrkii poistamaan ylimääräistä lämpöä kehosta, joka taas muodostuu lihastyöskentelyssä... Tämähän on taas ihan peruskoulus biologian tunneilla opetettua! Kenelle tahansa tulee hiki, kun on kuuma... :D
Mäkin löysin muutama päivä sitten erään blogin linkin kautta Anna Kilpeläisen blogin kirjoituksen, jossa nimenomaan kirjoitetaan tästä everstin näkemyksestä hevosen hikoilemisesta ja on tullut mietittyä asiaa sen jälkeen paljonkin. Suun vaahtoamisessa olen kanssasi samaa mieltä, mutta tuossa hikoiluasiassa vedän vähän kahteen suuntaan. Kuten sipukka kirjoitti, "kai nyt kuka tahansa hikoilee fyysistä suoritusta tehdessään vaikka olis kuinka hyvällä ja rennolla mielellä liikenteessä :D", varsinkin vähänkin lämpimämmässä lämpötilassa! Sitten taas tuossa linkissä everstin kertoman mukaan hänellä ei kerran sujunut mikään hevosen kanssa ja se oli aivan hikinen ja turhautunut. Saksan päävalmentaja hyppäsi selkään ja sai hevosen toimimaan ja se oli sen jälkeen kuiva ja tyytyväinen. Toisaalta loogista, mutta siitä päästään taas kysymykseen onko se kouluratsastus sitten ollenkaan urheilua jos vain liidellään pitkin kenttää eikä hevonen saa hikoilla tai sitten se on rääkätty.
VastaaPoistaSaako kouluratsastaja hikoilla?? :-D
Kiitti linkistä tuohon toiseen blogiin! Mielenkiinnolla luin.
PoistaKyllä siis hikoilun suhteen tosiaankin olen sitä mieltä, että se on niin luonnollinen asia kuin olla ja voi. Eli perus elintoiminto, joka estää ruumiinlämmön nousun! Sekös se vasta vaarallista olisikin jos ei hikoilua olisi hevosen ominaisuuksissa... Koiratkin läähättää kesäkuumalla vaikkei ne tee mitään, ja se on luonnollista... :D
Ymmärrän kyllä tuon everstin kommentin ja perustelut, mutta niinkuin asian itekkin ilmaisit, onko se kouluratsastus sitten urheilua jos vain liidellään kuivina pitkin kenttää ja hymyillään vähän päälle ja huudellaan ohimennessä "tää on nii helppoo, sen kuin istuu vain ja antaa mennä" :D
Mun mielestä hevonen hikoilee, kun se tekee töitä. Oli kyseessä sitten koulu, este tai kenttäratsastus. Ravureista puhumattakaan... Ihan maastokävelyllä voi hevonen hikoilla kesäpäivällä, enkä liittäisi sitä stressaantuneeseen mielentilaan. :D
Mutta nää on niin näitä! Joku sanoo jotain, ja puolet ihmisistä vetää omat johtopäätökset/ tulkitsee ihan metsään. :)
Ja siis edellisestä kommentista jäi pois, että ymmärrän toki tämän everstin sanoman pointin hikoilusta. :) On siinä perää, mutta jos tätäkin alkaa noudattaa ilman että ymmärsi kokonaan asian ytimen, meneekö ratsastus sitten siihen, että kyylää jatkuvasti "hikoileeko tämä hevonen nyt, vai nyt, vai nyt..?".
PoistaMielestäni hikoilu ei siis aina ole negatiivinen asia, ja joskus se on jopa ihan suotavaa että näin tapahtuu. Toisin sanoen, en itse hetkahda jos hevonen ratsastuksen aikana hikoilee.
Oma kokemukseni on, että ne on hikoillut/ollut hikoilematta, olivatpa ne sillä kertaa hyviä/huonoja tekemään töitä. En siis pysty ainakaan omasta kokemuksestani vetämään yhtänäistä linjaa sille, että hikoilevatko ne vain silloin kun ratsastaessa vaadin liikaa/ahdistan niitä, vai tuleeko niille yksinkertaisesti vain kuuma. :)
Hyviä mietteitä! :) Mukavaa vaihtelua lukea tällaisia. Ilmaisit mielipiteesi hyvin ja perustellusti. Toisin kuin nämä kukkahattutädit, jotka kuulevat jotain ja vetävät maailmanluokan johtopäätöksen ilman minkäänlaisia perusteluista.
VastaaPoistaKiitos kommentista. :)
PoistaKukkahattutädeilläkin toki saa mielipiteitä olla, mutta ärsyttää tapa, jolla se tuodaan esille. Kailotetaan kovaanääneen eläinrääkkääjiksi, eikä loppujenlopuksi osata ehkä perustellakkaan faktoja, vaan sanotaan korkeintaan "nokun se vaan on niin"...
Minullekkin on aina opetettu että kun suu toimii se vaahtoaa! Hikoilu on kakspiippuinen juttu mutta mielestäni kilpailutilanne on aina kilpailutilanne ellei ole joku kunnon konkari rataa suorittamassa(: Kiva blogi, taidan jäädä lueskelemaan ja seurailemaan!
VastaaPoistaMolemmat asiat ovat kaksijakoisia: Hevonen, joka jauhaa kuolainta hermostuneena tuottaa halutun kermavaahdon sijaan vaahtoa koko vuoden täytekakkukekkereille.Suun toimintaa pitäisi aina katsoa myös siltä kannalta, miten hevonen suhtautuu kuolaimeen. Hullu kuolaimen pureskelu ja narskuttaminen tai suun aukoilu kertoo enemmän stressistä tai pelosta kuin rennosta ja tyytyväisestä imeskelystä. Sylkirauhasen aktiivisuuteen taas vaikuttaa jo ihan anatomiakin kuten Noora tuota Herttaa onkin tekstissä hyvänä esimerkkinä kuvannut.
VastaaPoistaHikoilla saa ja pitääkin jossain vaiheessa, jos halutaan hevoselle lisää lihaksia ja kuntoa. Mitä rennompi hevonen, sitä vähemmän se yleensä hikoilee, mutta toki ponnistellessa hikeä tulee ihan luonnollisista syistä. Kuka meistä juoksee maratoonin hikoilematta, käsi ylös?
Hyvä kysymys kuitenkin on, että jos hevonen hikoaa vaahtoon asti aina tietyissä harjoituksissa tai aina saman ratsastajan alla, niin onko sille asetettu vaatimustaso ihan oikea? Ymmärtääkö hevonen oikeasti mitä siltä vaaditaan tai onko uusi asia niin vaikea fyysisesti, että hevonen stressaantuu kohtuuttomasti?
Minusta on ikävää, jos hevonen pidetään koko ratsastuksen ajan sellaisella stressitasolla, että hien määrä vain kasvaa, kasvaa ja kasvaa, vaikka fyysinen ponnistelu ei lisäänny. Ratsastajan ristiriitaiset tai hevoselle vieraat avut (paljon painetta jalalla, kädellä rajuja pidätteitä tyhjän tuntuman jälkeen tms ihania ilmiöitä), joita se ei ymmärrä, johtavat sekä suun että koko kropan vaahtoamiseen. Ja silloin "kukkahattutädit" ovatkin jo ihan oikeassa mielestäni.
Kyllä Laura, hyviä pointteja.
PoistaSitä juuri ajankin takaa, että hikoiluun on eri syitä, se ei aina ole vain lihastyöskentelyn perusta, vaan joskus myös silkkaa stressihikeä. en kiellä, ettenkö joskus olisi Herttaa juurikin stressihikeen ratsastanut, silloin kun sillä on ollut kireä/huono pvä, ei paljoakaan tartte tehdä kun se jo hikoilee. mutta tähän viittasin jo tekstissä, silloin se yleensä hikoaa paljin mutta vääristä paikoista, eli alalinjastaan, sillä se ei ole rento ja kantaa itseään väärin ja jännittää vastaan. Mutta myös oikein työskennellessään se hikoilee, joskus jopa vaahtoaa. Mutta loogista toki on että esim talvella se vaahtoaa harvemmin. Tottakai.
Toki siis on stressihikeä, on työskentelyhikeä ja on ihan vain kesäkuumalla hikoilua. Pointtini tosiaan on, että mielestäni on turha tulla tuomitsemaan vierasta ratsukkoa sen hetkisen hikoilun perusteella, että se on nyt rääkätty kun sillä on hiki. Toki jos hevonen on kisapaikalla vaahdossa ja se on piesty menemään, ei tarvitse olla edes kukkahattutäti todetakseen mistä tuo voimakas hikoilu johtuu. :)
Ja lisään vielä tähän kyseiseen kisoissa tapahtuneeseen paheksuntaan, että yleisesti ottaen Hertta kyllä hieman jännittää radalla, joten hikoilee voimakkaammin kuin esim verkassa. en voi sitä kieltää, etteikö se olisi osittain stressihikeäkin. mutta niin kyllä minäkin radalla hikoilen enemmän kuin pieni sika, silinterini kärsii pahoista kosteusvaurioista... ;)myönnän että itsellenikin pukkaa aikamoinen stressihiki radalla.
Kiitos kuitenkin paljon kommenteista, mielenkiintoinen keskustelu joka on asiallista :)
Kyllä Laura, hyviä pointteja.
PoistaSitä juuri ajankin takaa, että hikoiluun on eri syitä, se ei aina ole vain lihastyöskentelyn perusta, vaan joskus myös silkkaa stressihikeä. en kiellä, ettenkö joskus olisi Herttaa juurikin stressihikeen ratsastanut, silloin kun sillä on ollut kireä/huono pvä, ei paljoakaan tartte tehdä kun se jo hikoilee. mutta tähän viittasin jo tekstissä, silloin se yleensä hikoaa paljin mutta vääristä paikoista, eli alalinjastaan, sillä se ei ole rento ja kantaa itseään väärin ja jännittää vastaan. Mutta myös oikein työskennellessään se hikoilee, joskus jopa vaahtoaa. Mutta loogista toki on että esim talvella se vaahtoaa harvemmin. Tottakai.
Toki siis on stressihikeä, on työskentelyhikeä ja on ihan vain kesäkuumalla hikoilua. Pointtini tosiaan on, että mielestäni on turha tulla tuomitsemaan vierasta ratsukkoa sen hetkisen hikoilun perusteella, että se on nyt rääkätty kun sillä on hiki. Toki jos hevonen on kisapaikalla vaahdossa ja se on piesty menemään, ei tarvitse olla edes kukkahattutäti todetakseen mistä tuo voimakas hikoilu johtuu. :)
Ja lisään vielä tähän kyseiseen kisoissa tapahtuneeseen paheksuntaan, että yleisesti ottaen Hertta kyllä hieman jännittää radalla, joten hikoilee voimakkaammin kuin esim verkassa. en voi sitä kieltää, etteikö se olisi osittain stressihikeäkin. mutta niin kyllä minäkin radalla hikoilen enemmän kuin pieni sika, silinterini kärsii pahoista kosteusvaurioista... ;)myönnän että itsellenikin pukkaa aikamoinen stressihiki radalla.
Kiitos kuitenkin paljon kommenteista, mielenkiintoinen keskustelu joka on asiallista :)
Piti oikeen itsekkin miettiä oman nuoren hevosen syljen eritystä ja hikoilua. ;) Hyvä kirjoitus! Ja upeita hevosia sulla!
VastaaPoistaKiitos! =)
PoistaJoo mun mielestä on ihan asiallistakin tehdä huomioita omasta hevosestaan ja sen tavoista, myös tämän kuolaamis/hikoilu asian osalta. Sitten tietää milloin mikäkin reaktio on normaalia/epänormaalia. :)