Vielä eilen näytti siltä että turvotus lähtee leviämään pidemälle jalkaa, mutta nyt kuulemma tilanne onkin toisenlainen. Turvotus on laskenut kauttaaltaan, itse haava vaan pursuaa mätää, mutta se hoituu letkutuksella.
Huh, niin huojentunut tunne! Vielä tämän viikon loppuun saa hevonen olla virallisesti kunnon saikulla, ensi viikon alusta harkitsen jo kävelyä satulaselässä. Sitä ennen viikonloppuna voisi vähän liinan päässä katsoa miten liikkuu, rauhallisuus toki muistaen.
Josko jo pikkuhiljaa voisi alkaa toivomaan, että pikaista kuntoutusta voisi alkaa suunnittelemaan vuoden vaihteen tienoille, jos sitä pääsisi sitten ensi vuoden puolella jo ihan treenaamaankin, ja ottamaan muita kiinni. :)
Vähän sekalaisia kuvia vielä loppuun, kun ei muutakaan ole ;)
Siinä vielä Hertan sirkustaiteilua viime talvelta! Josko se nyt tämän tapaturman takia oppisi vähentämään? |
Riitan valmennettavat Noorat. :) Vasemmalla Noora Kiiski ja Weslana, oikealla minä ja Hertta, H taisi olla väsynyt? :D |
Hertta ja Wenla , Lappeenrannassa 2012. |
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Jätäthän kommenttisi!
En julkaise asiattomia/provosoivia kommentteja. Risut ja ruusut ovat tervetulleita, kunhan kommentointi pidetään asiallisena!