Ihan mielenkiinnosta tein tuon kyselyn jotta hahmotan lukijoiden jakaumaa. Välillä seuraan liian tiiviisti rekisteröityneiden lukijoiden määrää, joita tällä hetkellä on 277 kappaletta. Sitten kuitenkin huomaan että kävijämäärät ovat välillä päivittäin sivullani 600-700 kävijän luokkaa, ja nämä luvuthan eivät vastaa toisiaan yhtään.
Tuloksista päätellen lukemat ovat aikalailla 50/50. Puolet lukevat anonyyminä ja puolet rekisteröityneinä. Ilmeisesti suurin syy anonyyminä lukemiseen on bloggerin tunnusten puuttuminen. 7% lukijoista ilmoitti, että lukee blogiani, muttei ole liittynyt lukijaksi. Eli oli tunnukset tai ei, eivät ole liittyneet lukijaksi, syystä tai toisesta. :)
Nää on mielenkiintoisia ja suuntaa antavia. :)
Minä jaksan! ;)
VastaaPoistaJeeeee <3 :D Kuin myös ;)
Poistamoi! onko sulla vinkkejä erittäin vahvan ja orimaisen ponin ratsastukseen. Valmentajan silmän alla sujuu, muttei kotona... tällä hetkellä paras tapa on pohkeella ratsastus, mutta aina kun pitäisi mennä rauhallisesti pitkää sivua tai mitä tahansa suoraa poni sekoaa. pää nousee taivaisiin, puree kuolaimeen ja saattaa sinkoilla. Ponilla on tosi paksu ja lyhyt kaula, eikä pian 15v. tyttö saa pidettyä koko ponia.
VastaaPoistaSori vähän sekava teksti, toivottavasti voit auttaa :)
Pohkeella ratsastus onkin mun mielestä melkein vastaus kaikkeen, mutta toki tässä tapauksessa voisi yrittää keksiä jonkun tehtävän jolla saisi ponin malttamaan ja odottamaan ja ennen kaikkea pysymään kevyenä edestä.
PoistaUskon hyvin että jos on lyhyt kaulainen poni, niin silloin se saa sen helposti lukkoon ja vahvaksi. Eihän siellä silloin kukaan yhtään pienempi/voimattomampi pysy mukana ja vetokilpailun häviää ratsastaja aina!
Ilmeisesti ongelmaa ei ole kaarevilla urilla/taivutuksissa?
Kokeilkaa tehdä taivutteluja ensin suoralla, vaikka pitkällä sivulla. Esim kulmaan voltti, josta lähtee avotaivutuksella pitkää sivua pitkin. Tällöin saisi säilytettyä voltin asetuksen suoralla. Pitkän sivun loppua kohden suoristus ja loppupätkä pitkää sivua pääsisi menemään lyhyen matkaa suoraan, jolloin todennäköisesti olisi pienempi riski, että poni lähtee kaahottamaan. Pikkuhiljaa kuuliaisuuden lisääntyessä voisi aina lyhentääa avotaivutuksen ratsastusta ja pitempi pätkä lopussa mennä aina suoraan pikku hiljaa..
Myös siirtymisiä voi sisällyttää suorille urille. Vaikka taas ihan pitkälle sivulle ravista käyntiin, ravista seis ja pysähdys. En tiedä millä tasolla ratsukko on, mutta myös ravista SUORAAN peruutukseen on jo harjoite, jossa mitataan kuuliaisuutta ja saadaan takaosalle aktivointia.
T'ämä on vähän vaikeaa neuvoa ilman että näkee tilanteen ja ratsukon... :) Mutta sanoisin että yrittäkää aluksi säilyttää taivutus myös suorilla, eli avo tai vaikka sulkutaivutuksen kautta. Voihan sitä myös tehdä paljon voltteja. Varsinkin aina, kun lähtee kaahottamaan/vetämään niin samantien pieni voltti ja uusi yritys suoraan. Jos taas jännittyy ja lähtee, niin uudestaan voltti. Pidetään ponin pienessä päässä niiin paljon tekemistä, että on pakko kuunnella ja aikaa ei jää kaahotteluun! :)
Kiitos ihan super paljon !:):)
PoistaMinä jaksan,seuraan sua ku hai laivaa ;) Ja hyvä tämä postaus,oon itse miettinyt hyvin monesti samaa,vaikka mulla nyt ei vielä rek.lukiat oo ihan samaa luokkaa mutta siis pointti kuitenki !:)
VastaaPoistaHehe :D Juu ihan rauhassa saa seurata! ;D
PoistaJoo mun mielestä oli ihan mielenkiintoset vastaukset. Joskus vois taas tehdä vähän laajemman "tutkimuksen" jos lukijoita joskus on enempikin. Kyllä mä uskon kuitenkin että vastaukset korreloi melkein joka blogissa suhteessa samanlailla. :)
Voi hitsit pakko kommentoida, että tuo on kyllä vaan niin kaunis ja onnistunut kuva teistä! :)
VastaaPoistaHeh kiitos :D se oli ihan hetkelline vahinkolaukaus! Hertta sattui höristämään korviaan ja minä satuin puhumaan samalla jotain "hauskaa" ja kuvaaja oli nopea :D
PoistaMoikka,
VastaaPoistaLöysin blogisi sattumalta eilen illalla linkitettynä hevostalli.netiin, ja luin postauksiasi läpi monta tuntia. Ensimmäisenä silmään pisti Hertan rakenne. Ihmettelin, kuinka paljon siinä on samaa kuin omassa hevosessani. Suuri, puikulamainen pää sekä isot korvat :D. Myös ratsastukselliset ”haasteet” joita Hertan rakenne tuottaa, ovat täysin samat, kuin omalla hevosellani. Kilpailemme tosin vasta helppoja koululuokkia, mutta silti moni asia täsmäsi. Katsoin Hertan tiedot sukupostista, ja kappas, hevosemme ovat sukua toisilleen :) Hertan isoisä Ramiro Z on myös minun hevoseni isoisä!
Hirmuisesti tsemppiä treeneihin, tulevaan kisakauteen ja rapsutuksia "serkkutytölle" :) Jään mielenkiinnolla seuraamaan kuulumisianne!!
Voi että mikä sattuma! :D
PoistaEhkäpä se rakenne tulee tuolta Ramiro z puolelta? ;) mutta tsemppiä teillekkin ja muistakaa, ettei saa antaa rakenteen haitata! ;)
Mulla on ainakin niin omat systeemini tähän blogien seuraamiseen, tosi harvaan olen liittynyt lukijaksi vaikka luen säännöllisesti. Ei nuo "viralliset" numerot useinkaan kerro totuutta lähellekään.
VastaaPoistaJuu eipä varmasti. Varmasti on myös niinkin että joku liittyy lukijaksi vaikkei käy juuri koskaan lukemassa. Eipä noihin lukuihin tosiaan sokeasti voi luottaa. :)
PoistaMinäkin vasta bongasin blogisi ja vaikka suokki-ihminen olen henkeen ja vereen, niin kirjoitat kyllä niin mielenkiintoisesti treenistäsi, että taisin jäädä koukkuun! :D Jatka saman malliin, mutta ehkä voisit vielä konkreettisemmin kertoa esimerkiksi millä avuilla saat jonkun ongelman korjattua. Tarkoitan että sen sijaan että "ratsastin kunnolla" kertoisit tarkasti mitä siis teit milläkin kädellä ja/tai jalalla. :) Tällainen vanhoilla päivillä koulutuuppauksesta kiinnostunut saisi vieläkin enemmän irti jutuistasi ja oppisi lisää. ;) Mutta hieno blogi siis!
VastaaPoistaKiitos palautteesta. :) koitan jatkossa pureutua vielä syvemmälle teksteissä. Välillä vaan aina ajattelen "ei kukaan jaksa lukea yksityiskohtia" niin vähän oion kirjoittamisessa :D mäkin ennen Herttaa ratsastin suokeilla pääpiirteittäin :)
PoistaJaksaa todellakin lukea! :D Ja ne jotka ei jaksa, voi rullata pari riviä. ;)
Poista