Kootussa Ravissa

13. joulukuuta 2016

Intopiukeena!

Hertan liikuntaan paluu on ollut kaikkea muuta kuin helppoa. Omalla tavallaan toki hienoa että sehän liikkuu kuin nuori varsa konsanaan, mutta ei siinä päätä eikä häntää ole! 
Paluu sairaslomalta täytyisi tehdä rauhassa, mutta milläs kerrot sen hevoselle joka palaa halusta vaan juosta kovaa? Selvästi se on innoissaan kun pääsee liikkumaan mutta vähempikin riittäisi. Hertta on siitä jännä, että se kyllä malttaa kävellä sen kaksi viikkoa ihan rauhassa ja riehumatta. Mutta ongelma onkin siinä, kun saa alkaa ottaa hölkkää, ja vielä parempaa, laukkaa, ei se millään malttaisi vaan innostuu ihan liikaa. 

Onneksi olin jo vähän ottanut juoksuaskelia nätisti ennen viime keskiviikon kontrollia. Kun liikuntalupa virallisesti tuli, olin jo vähän hölkännyt pohjalle. Torstaina kiipesin jo selkään ja otin vain käynti, ravi, laukka tyylillä liikutuksen. Käynti ja ravi sujui, mutta laukka oli kyllä aika haipakkaa. Otin kuitenkin vain pari kierrosta laukkaa, siinä ei Hertta ihan ehdi villiintymään.

Perjantaina Hertta oli niin intona, että mun oli pakko antaa sen laukata vähän enemmän. Se kokoajan ravissakin otti sinkoja ja lähtöjä, joten totesin että olkoot. Otin kevyessä istunnassa laukkaa, mahdollisimman isoa sellaista. Isoa laukkaa saa mennä, muttei juosta täysillä. Aina kun Hertta otti lähdöt ja pukitteli ilosta, niin totesin vaan että parempi vaan antaa mennä kuin yrittää jarrutella sitä. Siitä se hermostuu lisää jos alkaa pidättämään edestä ja siitä se vasta rykiikin menemään. Taputtelin vaan ja kannustin Herttaa vaan jatkamaan laukkaa vaikka vähän pomppuista menoa olikin! Siinä vaiheessa kun H rupesi köyrimään ei enää naurattanut niin paljoa! :D 
Loppujenlopuksi ei tarvinnut edes kauaa antaa laukata, kun se jo oli tyytyväinen kun sai vähän päästellä nätisti. Lauantaina alla oli paljon rauhallisempi ja tyytyväisempi hevonen kun juoksutin sitä liinassa! Heh, ajattelin että malttaakohan se mennä liinassa nätisti, mutta mitä vielä. Se oli ihan laiska suorastaan! Hörisi vaan jokaisen laukan tai ravin jälkeen kun sanoin "prrr". Pysähtyi niille sijoilleen ja hörisi. Hassu.

Niin paljon se auttaa kun pääsee vähän purkamaan ja irrottelemaan, edes selästä käsin isompaa laukkaa ympäri maneesia jos ei muuta saa. Vähään ne tyytyy, isoa laukkaa ympäri maneesia niin Hertta on iloinen. :D 

Kuvat Taru Arola

Kuvat viime talvelta, ilme on toki edelleen yhtä söpö

Nyt alkuviikosta olen ottanut ensimmäisiä kertoja niin, että istun jopa alas harjoitusraviin ja teen jotain oikeitakin töitä. Toki vielä pidetään meno aika kevyenä. Hertalle ei saa tulla hiki- periaatteella. Hertta on ollut oikein kiva ratsastaa ja nyt alan huomaaman että meno ei ole niin holtitonta enää. Se alkaa taas löytää "lihaksiaan" ja reagoi kokoajan nopeammin ja nopeammin pienempiinkin apuihin. Tämä viikko otetaan vielä ihan vain "virittelynä", mutta nyt sunnuntaista lähtien olen jumpannut sitä nivelillä enemmänkin läpi ja tänään kaivoin kaapista (pölyiset) kanget, ja tein ensimmäistä kertaa vähän laukanvaihtojakin. Edelleen en kokoa Herttaa sen kummemmin, vaan suoritetaan tällaista helppoja VaB-juttuja. Ajattelin että H olisi yliherkkänä kun kanget laitoin pitkästä aikaa, mutta se toimi niillä ihan yhtähyvin kuin nivelillä! Ei tarvinnut mitenkään dramatisoida menoa. 

Mitä tuohon jumppaan tulee, niin tosiaan olen joka päivä tehnyt samaa, eli avoja, sulkuja sekä vastataivutuksia käynnissä ja ravissa. Käynnissä teen myös taka- ja etuosakäännöksiä. Laukassa toistaiseksi teen vain avoa pitkällä sivulla (iso iso laukka-periaatteella) ja tosiaan nyt muutamat laukanvaihdot. Laukka on mun mielestä pysynyt aika hyvänä, sillä Hertta laukkaa nyt tosi isoa laukkaa vapautuneesti. Vaihdotkin ovat nyt tooooosi isot, vähän jopa teatraalisen isot ja hidastetut. Hertta kyllä tykkää niitä esittää. Tänään se teki vahindossa kolme kappaletta ykkösiä, ja mulla ihan horjahti paino satulassa kun en osannut varautua siihen että se vaihtaa niin isosti! Hyvä juttu, sillä normaalisti Hertta on vaihtanut kauhean kireitä ja pieniä ykkösiä, mutta nyt kun ne tulee puolihuolimattomasti (enkä mukamas kokoa sitä) niin ne oli tosi isot ja ilmavat. Pitää yrittää nyt säilyttää tuo fiilis niissä kun treenit alkaa.

5 kommenttia

  1. Kiva kuulla että H iloitsee pääsystä takaisin työn touhuun :) Kertoo jälleen siitä, että jotain on tehty oikein. Sitä vissiin treenaillaan siellä nyt niin tohkeissaan, että on unohdettu laittaa meikäläiselle viestiä valmennuksiin liittyen ;)

    Hertta ei sentään ilmeisesti ala näkemään mörköjä vaikka virtaa on? Se taitaa olla jo niin kuulolla tuon koulutustasonsa myötä, ettei se sellasta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sori!! Korjaan asian!! Oon kokonaan unohtanut :D

      Ei Hertta varsinaisesti NÄE mörköjä, mutta aina se olevinaan kuulee niitä... ;)
      Jos H kiihtyy niin sitten se alkaa sinkoilemaan kaikenmaailman naksahduksista ja rasahduksista. Isot ja kovat äänet ei haittaa mutta pienet rasahdukset kertovat aina sapelihammastiikeristä ;) silloin kun se on hyvin töissä niin ei tietenkään ole aikaa säpsyillä mutta jos on vähän villimpi päivä eikä se keskity minuun niin melkein jo tiedän etukäteen kun kurvaan laukassa läheltä seinää ja kohta hiekka ropisee seinään, niin osaan jo ottaa ennakkoon puolipidätteen jolloin sinkasu jää vain säpsähdykseksi :D Hertta on aina ollut tuollainen! Mutta loogista, ei pedot metelöi... ;)

      Poista
  2. Melkein alkoi naurattaa kun laitoit että aloititte helpoilla vaB jutuilla, jos mietitään esim. mun mittakaavassa :D t.heB tasoinen ridaaja :P
    Mutta joo, teidän mittakaavassa on varmaan suht helppoja ja yksinkertaisia juttuja :).

    Ja kiva kuulla että hertta on taas "back in the business"!
    kauraturpienkanssa.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin ihan samaa, helppoja VaB -juttuja, joo, normisettiä ;) Mutta kaikessahan on kyse siitä mihin vertaa!

      Poista
    2. Heh! En mä sillä tarkoittanut! :'D tosiaan HERTALLE helppoa ja sellaista peruskauraa, jossa se ei joudu rehkimään. Sulut sillä loivuudella mitä ne va b ohjelmissa tulee, yksittäisiä vaihtoja, avoa, sellaista! :D ja kokoaminen ei ole Va B tasolla sellainen mikä vaatisi Hertalta ponnistelua. Vaati kyllä joskus! :D

      Riippuu tosiaan mihin vertaa!

      Poista

Jätäthän kommenttisi!

En julkaise asiattomia/provosoivia kommentteja. Risut ja ruusut ovat tervetulleita, kunhan kommentointi pidetään asiallisena!