Kootussa Ravissa

7. lokakuuta 2016

Kaikki kunnossa

Mainitsin ohimennen edellisessä postauksessa Hertan olleen vähän outo. Se on siis ollut pirteä omaitsensä, mutta sen takajalat turvotteli yhtäkkiä mystisesti. Turvotus muistutti impparia, mutta että molemmat takajalat ja vähän yksi etujalka ilman haavoja? Silloin kun monta jalkaa turvottaa, voi kyseessä olla virus/kuume.
Eikä siinä kaikki! Kun tietenkin käytin lämppäreitä Hertalla takajaloissa, oli se suutuksissaan ilmeisesti potkaissut itseään vasempaan kintereeseen ja siitäkös tuli hieno haava! Juuri kun turvotus takajaloissa oli laskemaan päin niin vasen kinner otti sen verran osumaa että se turposi hienoksi ja tietenkin tämä sai aikaan vähän epäpuhdasta liikettä. Näin se saikku sitten jatkuu!
("Helppo homma! Ihan vaan vinkkinä jos tahdotte lomaa töistä, kerran se kirpaisee mutta sen jälkeen saat hengailla taas vaikka kuinka pitkään!" T. Hertta)

Mua häiritsi tosiaan tuo mystinen turvottelu niin että sain meidän eläinlääkärin ottamaan laajat verikokeet tulehdusarvojen varalta, vaikka muita oireita sairastumiseen ei ollut. En hysteerisenä itseäni pidä, mutta eipä ole iso vaiva ottaa pari pulloa verta. Samalla valittelin myös kuinka Hertalla kasvaa karva kauheeta vauhtia, koko ajan tuntuu että saa klipata sen. Toki talvi on tulossa, mutten muista että H olisi näin paljon tehnyt karvaa. Varuiksi otettiin myös verikokeet Cushingin tautia varten. Onhan Hertalla jo korkea ikä, joka voi lisätä taudin riskiä.

Tulokset ovat tulleet ja kaikki on täysin normaalia.
Tulehdusarvoista fibrinogeeni oli hieman koholla, mutta kuitenkin rajojen sisällä. Se viittaa siihen että siellä tosiaan oli jokin virus tulossa/menossa ohi. Cushingin taudistakaan ei ole mitään viitteitä. Maksimiarvot ovat  0-35 ja Hertan tulos oli 12,7pg/ml joten ei sinne päinkään! Tulipahan sekin selvitettyä.

Verikokeista oli hyvä myös samalla nähdä kuinka Hertalla ei ole puutosta mistään. Kaikki arvot ovat kohdillaan hivenaineita myöten, joten tietää että ruokintakin on osunut kohdalleen vaikka ns. "pahaa teollista säkkirehuakin" syötän Hertalle. :)
Mutta sanokaa mun sanoneen, se on se laadukas heinä mikä ratkaisee!

Lupa on taas jatkaa treeniä! Kinnerhaava on vielä aika iso, mutta se ei enää turvota eikä häiritse liikettä. Ei tämä 2 vkon kävely/hölkkäkuuri huonoakaan tehnyt, tuntuu että lihakset ovat päässeet kasvamaan. Eilen kävin ottamassa "eteenalas ravia ja laukkaa", mutta eihän siitä tullu mitään. Mummo kuskas mua maneesissa pitkin ja poikin ja se vaan tahtoi mennä lujaa! Mutta hei, ainakin sillä oli kauhean kivaa... :D
Ehkä se meno taas kaunistuu kun päästään treeniin. ;)

Tänään Hertalla on vuorossa kraniosakraalihoito ja siihen laitetaan samalla iilimatoja... hyi hitto mua puistattaa jo nyt. Olen vaan kuullut niin paljon hyvää iilimatohoidoista että päätinpä testata. Katsotaan tehoaako mihinkään.

Kuva villiltä maastolenkiltä maanantailta

4 kommenttia

  1. Hei, uskaltaako Hertta mennä jo sillasta yli tai edes sillalle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskaltaa joo! :) ollaan menty sitä keskelle asti ja sieltä peruuteltu takaisin, ja siis niin ettei tosiaan reagoi siihen ääneen enää kun se kumisee. Se vaan yhtäkkiä päätti ettei se olekaan pelottava! Se tajusi että sillalla oli lehtiä kun syksyisin ne tippuu siihen, pakkohan sen oli päästä ne lehdet syömään joten marssi rohkeasti sillalle :D muistan kun muutettiin Erkylään, niin se ei suostunut edes lähelle tuota siltaa...

      Poista
  2. Iilimatohoito kiinnostaa minuakin. Kerrothan sitten kokemuksista? Ne madot voi auttaa siihen kintereeseen. :)

    VastaaPoista

Jätäthän kommenttisi!

En julkaise asiattomia/provosoivia kommentteja. Risut ja ruusut ovat tervetulleita, kunhan kommentointi pidetään asiallisena!