Kyran Klinikka 9.9.2017

No huhhuh kun oli antoisa klinikka ja todellinen once in a lifetime tsäänssi että pääsin itse ratsastamaan sinne! Ratsukoita ei saanut paljastaa etukäteen, joten olen joutunut tästä olemaan hipihiljaa vaikka toki olisi tehnyt heti mieli tulla huutelemaan blogiin. :D On kyllä todellista tuuria ollut matkassa että mullekin tuli mahdollisuus osallistua tähän.

Klinikan ajankohta osui juuri sopivasti viikonloppuun juuri ennen Hansun kantakirjausta, joten ajattelinkin että saan hyviä vinkkejä kantakirjausta ajatellen, sillä nimenomaan askellajeihin ja liikkumiseen tulee kiinnittää huomiota.

Kuva: Ritva WarisWörlin

Kyra katsoi kaikki ratsukot läpi jo perjantaina jotta hänellä on heti mielessä mitä esittää klinikalla lauantaina. Hansulle siis tiedossa rankka viikonloppu kahden päivän reissulla! Se kuluttaa vielä niin paljon energiaa kaikkeen muuhun matkalla työnteon lisäksi että on aina ihan poikki reissun jälkeen. Mutta hyvää reeniähän tämä on!

Perjantaina ei varsinaista valmennusta ollut, piti vaan näyttää miltä meno sillä hetkellä näyttää. Parasta on kun itse tiedät ne ongelmat, mutta Kyra spottaa tietenkin ne heti ja SEN LISÄKSI esittää siihen heti ratkaisun. Vaikkei pitänyt valmentaa pe, niin jotain juttuja jo vähän testailtiin ja käytiin läpi. Lähinnä siis kaulanarun käyttöä ja sanoi että tällä mennään myös huomenna.

Ajattelin listata ihan ranskalaisin viivoin niitä asioita mitä klinikalla teimme ja koitan referoida Kyran perustelut tähän myös.

Taru Arolan kuvat ovat vesileimattomat kuvat!

Perjantaina Hansu oli paljon rennompi kuin lauantaina, mutta kuitenkin paljon paremmin saatiin se liikkumaan lauantaina

Tässä kuvassa näkyy hyvin se mun jalkaongelma Hansun kanssa mitä ei leveän Hertan kanssa ollut. Hansu on niin kapea etten pääse sen ympärille. Sitten vähän väkisin etsin sen pienen kyljen sieltä jostain ja "käperryn sen ympärille" niin että varpaat kääntyy ulospäin ja sitämyöten takareisi tulee myös kiinni. Varpaat todellakin eteenpäin paremmin ja sisäreisi satulaan ja kankut rennoiksi! Kyra sanoi että mun on turha yrittää liian pitkän jalan kanssa päästä sinne kylkeen kiinni alapohkeella. Täytyy pyrkiä kosketuspintaan yläpohkeella ja "antaa jalan roikkua".

• Ihan ensimmäisenä Kyra jo perjantaina sanoi, että tahti ravissa on liian kiivas ja siihen pitää saada rentoutta. Hän sanoi että lusitanot ovat vähän sellaisia että ne oppivat normaalin ravin sitten kun ne on oppinut passagen. Hansu on kyllä tässä ihan oiva esimerkki. Sen ravi keväällä muuttui eniten, kun se oppi passagen. Jotenkin se löysi etujalkansa silloin. Takaosa on aina ollut aktiivinen mutta etuosa on tiellä. Sinäällään kiva kun ei tarvitse näitä mitenkään nopeuttaa ja aktivoida, pikemminkin ne pitää saada tekemään vähemmän. Ei kuitenkaan auta vaikka olisi kuinka hyvät takajalat, jos etuosa on tiellä. Näitä ei voi vain "ajaa enemmän eteen" sillä se vain kiihdyttää tahtia entisestään ja etuosa suorastaan ruopii alta pois nenilleen. Paino takaosalle ja odottamaan etuosan nostoa. Sitten meno helpottuu.
  Kyran kanssa samaa mieltä, että Hansulla tulee todennäköisesti olemaan joskus todella hieno passage ja piaffe.
• Vaikka lusitanot eivät luontaisesti ravaa kovin isosti, niille on suht helposti opetettavissa raviin vaihteita. "Niillä on 10 erilaista ravia ja meidän pitää löytää sieltä ne tärkeimmät ja kehittää niitä hyviä askelia vahvemmiksi".
  Kyra myös sanoi, että vaikka puoliveriset ovat vahvempia liikkujia, niin niille taas voi olla hyvinkin vaikeaa opettaa pientä ja ergonomista ravia. Iso liike kuluttaa jänteitä ja niveliä, joten pienestä ravista on todellakin hyötyä ihan jo hevosen kestävyyden kannalta. Se pienikin ravi pitää osata! (Tiedän kyllä tilanteen jossa on isoliikkeinen puoliverinen toooooodella vaikea saada pienelle säästöraville. Ne kun lompsii mielellään isosti! Se on yllättävän vaikeaa isoliikkeisellä hevosella saada se pieneksi ja nopeaksi).
• Kyra tykkää lusitanoista, osti kuulemma juuri itselleen 5 v ison lusitanon. :)
  Nämä ovat "työhevosia" tosiaan, ne tekevät aina 110% töitä hyvällä työmoraalilla. "Teet niiden kanssa töitä tunnin ja sitten ne voi tyrkätä seinään kiinni kolmeksi tunniksi ja siinä ne seisoo ja odottaa. Sitten voit ottaa siitä taas hevosen matkaan kun fiesta alkaa".
• Hansu helposti heittää mua takaa pois. Se on aikamoinen vieteri takaosastaan ja sinne on vaikea istua. Se myös joskus vähän "kuumuu" tästä, mutta kaulanarun kanssa saan itseni vakautettua paremmin syvemmälle satulaan. Mä itsekin olen vähän "helpottanut" Hansua muka "ratsastamalla sitä kuin nuorta" eli antanut tilaa. En kuitenkaan voi loputtomiin keventää istuntaa ja sitten joku päivä kun päätän että nyt se on valmis kantamaan niin istua alas... Kyra sanoi mulle etten toki voi väkisin istua taakse, sillä siitä Hansu kuumuu. Mun täytyy olla vakaa istunnan kanssa, mutta sanoi myös että mulla on onneksi joustava lantio eli on hyvin epätodennäköistä että "väkisin istun" sinne. Täytyy kuitenkin vielä "tukeutua syvemmälle satulaan" ja tähän auttaa kaulanaru
  Kaulanaru laitettiin aina sisäkäteen. Näin saan asetuksen herkemmin läpi ja vakaammaksi. En vahingossa yliaseta ja "linkuta" kaulaa. Ulkokädellä taputan ja päästän jotta hevonen pääsee taipumaan rehellisesti ja venyttämään ulkokylkeä. On vanhanaikaista olla päästämättä ulko-ohjasta, nykyään sitä päästämistä jopa suositaan. Huom, ulkoavut eivät kuitenkaan saa unohtua, ja ulkoapuihin kuuluu myös ulkopohje. ;) Ulko-ohjasta on kuitenkin lupa päästää ;)
• Yksi iso tekijä tahdin muokkaamiseen on mun oma kevennys. Mun täytyy keventää rauhallisemmalla tahdilla, hevonen seuraa sitä. Tätähän on treenattu jo ihan ratsastukoulussa, mites noin unohtuu muka ;)
  Erittäin yksinkertainen keino tasapainottaa menoa ja saada parempi tahti.
• Hansulla ei vielä eteenpäinpyrkimys isommassa ravissa ihan säily. Ylipäätään se helposti lähtee kipittämään jos lisään pohkeella painetta. Helposti myös kiristin tahtia omalla kevennyksellä ja samalla laitoin liikaa pohjetta. Mun kevennys ei saa kiihtyä enkä saa ahdistaa sitä pohkeella eteen terävästi.
• Kun vien Hansun passageen ja se ravaa kivoin askelin, mutta se tuntuu jäävän liikaa paikalleen enkä saa sitä siitä passagesta ulos (hyvin yleistä kun opetellaan passagea ja siirtymät eivät tosiaan ole vielä hanskassa) niin erittäin helppo keino saada Hansu ulos passagesta on viedä se pohkeenväistöön ulospäin. Kyllä se vaan sieltä tippuu passagesta pois pieneen raviin. Sitten sen jälkeen taas suoristus ja uudelleen passageen. Sitten taas väistön kautta pois, sitten taas passageen suoralla... jne.
  Kyran Matador oli kuulemma ihan samanlainen. Se ravasi aika pienesti mutta sitten se oppi helposti passagen. Se kuitenkin sitten vain tarjosi sitä passagea mutta sen sai pohkeenväistöllä sieltä tippumaan pois. Erittäin yksinkertaista! "Kyllä ne aina sieltä passagesta pois saa".
• "Ratsasta sen etujalkoja"
  Palatakseni niihin aktiivisiin takajalkoihin siis. Ne tekee jo töitä ja jos hoputan niitä lisää niin vaikeaksi menee. Mun täytyy kohdentaa ajatus etujalkojen ratsastamiseen. Hassua, sillä niillä puoliverisillä millä on tottunut menemään, on täytynyt aktivoida takajalkoja! (Yleistän nyt...)
  Tässä sen huomaa, eri hevosten väliset eri heikkoudet ja vahvuudet.
• "Kaikkea ei voi muokata kerralla. Jos mä nyt aluksi sanon Nooralle että istu taakse, ja alan puolessa välissä muokkamaan jotain toista asiaa, unohtuu se ensimmäinen korjausliike".

Nyt tosiaan mä oikeesti menen tuolla kaulanarulla kotona varmaan kuukauden putkeen! Rohkeasti hoen itselleni "nojaa taakse" mutta säilytän lantion liikkuvuuden. Ajattelen rohkeasti ottavani tukea kaulanarusta ja mielikuvana "vetäväni itseni alas syvälle satulaan".

Aluksi verkkailin itsenäisesti kun odoteltiin vuoroamme. Hansulla ihan polvet tutisi kun sitä jännitti, mutta on se kyllä ihme. Ei se tee yhtään mitään. Sen vain tuntee ja näkee että nyt jännittää mutta ei todellakaan pistä ranttaliksi. "Kärsii hiljaa" jos niin voi sanoa. Yrittää silti suorittaa minkä jännitykseltään pystyy! Erityisesti Hansu tuijottelee kaikenlaista, ei niinkään pelkää ääniä.

Ensimmäinen kerta kun pääsen Kyran kanssa samaan kuvaan, ja vieläpä samalla heti hänen valvovan silmän alla! Ei tule muuten toistumaan tällainen!

Alun verkkailussa Hansu jo yritti vähän rentoutua paikoitellen. . 

Joku demonstraatio tässä on menossa, hassu asento Kyralla! :D Varmaan mun istunnan kopioimista ;)

Kaulanaru ensimmäisiä hetkiä mukana. Hansu on aina vähän sellainen että se varautuu heti jos muuttaa jotain. Tässäkin vähän näkee tuota epäilyä kaulanarulle. Mutta heti siitä saa kyllä apua etuosan hallintaan ja omaan istuntaan!

Jostain syystä tämä puolisko maneesista oli helpompi ja vastaava katsomon pääty vaikeampi, Hansu kyttäsi sitä enemmän. Se ravasi rennommin ja isommin tässä päädyssä ja pääsin paljon paremmin vaikuttamaan. Sitten kun se jännittyy niin ei pääse samallatavalla viemään asioita perille vaan se kaikkeen vastaa pienentämällä liikettä ja lyömällä selkää lukkoon.

Välillä myös kevensin ja välillä istuin alas. 

Tässä alas istumisesta pätkä. Välillä pääsin vaikuttamaan Hansuun juuri sopivasti niin että se otti pari venyttävää askelta. Välillä se otti niin isoa askelta että vähän menetti tasapainaon, "hui kauhee kuin vaikeeta pysytellä pystyssä tälläisessä" mutta sieltä pienistä askelista se tulee... Joku päivä se ravaa kunnolla koko radan läpi! Ja lisää venyvyyttä Hansussa kyllä piilee

Kokoajan yritin katsoa ainoaan peiliin joka maneesissa näkyi... :D 

"Näillä lusitanoilla on aktiiviset takajalat"
Eikö...?

Hansulla on voimaa jo liikkeissä mutta vielä sen on vaikea hallita raajojaan, koska lihaksia ei vielä suhteessa liikkeeseen ole. Alku kuitenkin hyvä!

Hansun ympärille on vaikea istua, sillä se on niin kapea ja lyhyt selkäinen. Yritän luonnollisesti päästä sen ympärille ja se ajaa tahtomattani mun jalat vähän väärään asentoon. Hertan kanssa tätä ongelmaa ei ollut. Jalustimien lyhentäminen auttoi, niin etten yritä "halata" Hansua pohkeilla, vaan enemmänkin kannattelisin jalkojani lonkista asti ja ottaisin ulkoreittä käyttöön. Ja varpaat eteen! varpaat kääntyy helposti ulos heti jos yritän käyttää pohjetta, koska "etsin sitä kapeaa kylkeä jostain". Mulla ei siis Hansulla olekaan käytössä alapohjetta, vaan enemmänkin yläpohje missä jalka vielä koskee kylkeen. Tämä tulee helpottumaan kun Hansu saa lisää massaa ja leviää. On se nyt jo helpompi istua kuin esim vuosi sitten!

Kyra demonstroi kaulanarun käyttöä

Ehkä vähän tosissani keskityn olemaan menemättä etukenoon... ;)

Kaulanarusta saa ihan luvan kanssa ottaa tukea ja "vetää" itseään syvemmälle satulaan

Kaulanaru tuo tosi kivasti vakautta istuntaan ja aina jos tulee tiukkapaikka (esim vähän turhan iso hypähtävä askel) niin saan tasapainoitettua itseäni kaulanarusta ja saan jatkettua/kannustettua hevosta eteen, eikä sitä tartte alkaa toppuuttelemaan vaan voi antaa mennä vaikka vähän hölskyisikin kyydissä. Kyran sanoin "anna hölskyä, kankut rentoina!" ;)

Satuhevonen!

"Nää lusitanot on vähän sellasia, että ne oppii ravaamaan sitten kun ne oppii passagen. Ne menee helposti sitä niiden pientä ja kiihkeetä säästöravia, mutta kun ne oppii siirtämään painoa takaosalle niin että etuosalla on tilaa nousta ylös, ne löytääkin tahtia ja ilmaa alle" 

Tässä Hansu todella pistää parastaan <3
Pala palalta Hansun liikeradat paranee ja se väläyttelee sellaisia pätkiä, että mm. tänään kotivalmennuksessa se pari kertaa väläytti todella hienot lisätyt ravit... Malttaisi odottaa kun se kehittyy lisää! Siellä on vielä paljon potentiaalia käyttämättä, mutta pitää vielä vähän kädestä pitäen tuoda niitä rauhassa esiin. Kuten Kyra sanoi, kun ne ei automaattisesti liiku isosti, mutta loppujenlopuksi niihin voi rakentaa paljon liikettä lisää. 

On tuo Kyra kyllä jännä. Mua ei jännittänyt yhtään itse klinikalla, perjantain kokeiluratsastuksessa kyllä kun näin hänet ekaa kertaa lähietäisyydeltä. Lauantaina tuntui ettei yleisöä olisi ollutkaan (Hansu kyllä tosin huomasi että oli seinillä ihmisiä... ;) ). 

Ihankuin olisin päässyt Kyran kanssa ihan kahden kesken valmennukseen ja itseasiassa meidän vuoron loppuakohden kun Hansu alkoi rentoutua ja saimme parempia pätkiä aikaan, niin pääsin sellaiseen hyvään flow tilaan ja keskityin itsekin ihan täysillä. Sitten kun lopetettiin ja siirryttiin käyntiin, Hansukin oli tosi rento. Mutta sitten kun alkoi loppuaplodit niin johan Hansu taas jännittyi ja sitten heräsin minäkin että "ai niin, täällä oli yleisö". :D Erittäin hyvää treeniä nuorelle jännittäjähevoselle tällainen! Mallikkaasti se kuitenkin käyttäytyi. Hansu ei kyllä sikaile, ei sitten yhtään tuolla areenoilla.

Hevosurheilu oli tehnyt Kyran klinikasta RatsastusPlussaan tosi hyvän koosteen, suosittelen sen lukemista. Myös täällä blogissa on hyvä kooste: Kyran Klinikalla 9.9
Linkatkaapa muita koosteita jos jostain blogeista löydätte!

Harmi kun en itse ehtinyt oikein jäädä seuraamaan muuten klinikkaa, mm Kyran ratsastuksen jäivät välistä. Tosin onneksi näin hänet perjantaina ratsailla, ja ei voi kuin ihailla sitä vakautta ja taitoa. Alkaa ihan sapettaa ja turhauttamaan miksi itse ei kykene samaan. ;) Tosin mulle kyllä sanottiin, että se Kyra on tainnut istua 40 vuotta pidempään satulassa kuin minä, joten mulla ei ole kiire ;)

Suunnitelmissa on jatkoa Kyran klinikoille. Ehkäpä jopa 2 päivän klinkan muodossa, jolloin pääsisi tekemään eroa Day 1 ja Day 2 välillä. Siihen saisi vielä syvällisempää työskentelyä. Suosittelen kaikille osallistumaan Kyran klinikoille. Nytkin klinikka oli 2 lippua vaille loppuunmyyty. Porukka jaksaa istua kuin kirkossa ja kuunnella! Kyran ulosanti on jotain niin uskomatonta. Se mikä klinikoissa on parasta, on se että sieltä saa JOKAISELLE jotain. Ihan sieltä He C tasolta aina GP:hen asti. Nämä klinikat eivät todellakaan ole mitään piaffin hinkutusta 6 h, vaan mukana on oikeasti eri tason ratsastajia ja klinikka toteutetaan niin että jokainen saa sieltä työkaluja mukaansa. Nytkin mukana oli tällaisen juniorin lisäksi ratsastuskouluratsukko, esteratsukko, eri ikäluokkatasojen edustajia aina GP:hen asti. Jokaiselle todellakin jotain.