Menee nyt ehkä vähän toistamiseksi, mutta musta nyt alkaa tuntua siltä että pitkästä aikaa Hertan jälkeen alkaa tosissaan asiat lutviutua ja olen löytänyt Hansun kanssa ihan uuden vaihteen. Arki Hansun kanssa on alkanut muodostumaan ja tuntuu että olen päässyt työstämään sitä hyvin ja mikä parasta, se tuottaa nyt tulosta. Alan päästä käsiksi siihen. Pitkään kuitenkin Hertan jälkeen tässä vain oltiin ja mentiin, enpä sen kummemmin tuntenut mitään, mutta nyt alkaa olla taas sitä tekemisen meininkiä että tahdon ja pääsen tallille tekemään töitä ja ennenkaikkea on alkanut taas "suunnitteleminen" kiinnostamaan täysillä.
Olen tosiaan hehkuttanut Hansua tässä pari viimeistä kertaan niin tehdään nyt kerta kiellon päälle niin... Sorry! :D
No mutta kai sitä saa silloin hehkuttaa kun hehkutuksen aihetta on.
Viimeisin satula joka on ollut testissä on Equipe Emporio. Se istuu aika kivasti ja hikijälki on todella tasainen treenin jälkeen, mutta jos jotain epäilen niin lapatilaa. Prestigessä on tottunut jäätävään lapatilaan ja Equipessa ei sitä ihan ole. Mutta toisaalta, näyttää istuvan. Vähän ärsyttää kyllä kun Equipessa ei ole muokkausmahdollistuutta ellei lähetä tehtaalle Italiaan... Iso miinus, vaikka itse satulana tykkään Equipesta todella paljon. Prestigen muokkausmahdollisuus on niin iso plussa että Prestige on kiikarissa. Katsotaan nyt vielä! Pari satulaa vielä tulossa testiin. Tällä hetkellä on testissä Equipe Olympia.
Noh, ei se satula ainakaan kovin huono voi olla, sillä Hansu liikkuu hyvin!
Hansussa on tosi paljon samaa kuin Hertassa, mutta se on toisaalta myös päinvastainen. Herttaa ja Hertan jalkoja piti nopeuttaa, Hansua ja Hansun jalkoja täytyy hidastaa.
Eli toki aina tehdään päinvastoin kuin hevonen tarjoaa! Jos Herttaa piti vähän ratsastaa eteen (vaikka se siis oli vähän turhan etenevä ja juokseva) niin Hansua täytyy vähän ratsastaa "takaisin päin", tai oikeastaan parempi sana on "ratsastaa odottamaan".
Siinä missä Hertan jalkoja sai nopeuttaa kohti parempaa ravia, niin Hansua saa hidastaa ja viivyttää ilmassa. Kun Hansun saa nopeiden jalkojensa kanssa odottamaan, niin se on todella ihana ja keinuva ravi istua! Ja siihen tulee hyvä tahti. Jos Hansu jännittyy, tahti kiihtyy ihan liikaa. Toki lusitanot ovat lähtökohtaisesti nopeampia kuin puoliveriset ja helpommin heikon selän takia menettävät tahdin ja "kipittävät", mutta kun Hansun selän saa keinumaan niin sillä on kyllä jalkaa joka liikkuu! Ja silloin siellä on todella ihana ja pehmeä istua, se on niin elastinen.
Hertalla oli luonnostaan hyvä ja iso tahti ravissa, jota ei helposti rikottu. Hansulla ei ole luonnostaan omasta takaa niin vakaata tahtia ja se rikkoutuu helposti kiireiseksi, mutta kun sen tahdin saa pysymään ja rentouden säilymään, ei se ole ollenkaan tikittävä. Itse asiassa Hansulla on aika iso ravi loppujenlopuksi ja näyttävä!
Hertta oli haka lisätyssä ja keskiravissa. Se tahti vaan säilyy vaikka päästät menemään. Hansulla oli siinä aluksi vähän haasteista että se lähtisi tahdissa venyttämään keskiraviin, mutta nyt kun se on saanut voimaa ja tasapainoa ja RAUHAA raviin, on sillä jo oikeasti aikamoinen keskiravi! Uskon edelleen että tälle saadaan rakennettua näyttävä lisätty ravi, sillä Hansu nostelee jalkojaan luonnostaan. Se ei todellakaan laahaa jalkojaan. On vaan hankalaa säätää nopeita ja kipakoita jalkoja varsinkin kun hevonen on varsinainen kuumakalle, eikä ihan nuorella hevosella ole paras maltti vielä
;)
Tässä hauska video hidastettuna Hansun keskiravista kun sen saa onnistumaan!
Alla myös video ravin työstämisestä. On hyvät jalat Hansulla! Se on niin energiapakkaus että kun tuon energian saa "napattua" talteen niin sitä ravia voi työstää aika paljon.
Ravi on tosiaan kehittynyt Hansulla eniten ja tuntuu että se kehittyy sykäyksissä, aina "kerrallaan". Tulee pitkä tasannevaihe, ja sitten taas joku kerta tulee hirveä harppaus, se hiffaa jotain uutta yhden ridakerran aikana ja se oppii sen nopsaan ja taas mennään hehkutetaan sillä yhdellä uudella oppimisella. Hansu on nyt tosiaan saanut kauheasti jo ilmaa ravin alle. Sillä ei enää ole etupainoista ja kipittävää ravia vaan siitä saa irti jo varsin näyttävää ravia, ja se osaa jo passagen alkeita. Vielä huomaan että voimaa kuitenkin uupuu. Vaikka saan hyvän draivin raviin, niin huomaan ettei Hansu ihan jaksa työntää samalla eteen kun se otttaa ilmaa ravin alle. Helposti se tarjoaa juurikin sitä passagea, vaikka pyydän eteen. Tässä huomaa vielä ettei ravi ole valmista todellakaan, vaikka se antaa jo hyviä pätkiä! Tuohon ilmavaan ja tahdikkaaseen raviin kun saadaan vielä hitusen enemmän askellusta eteen, niin hyvä tulee!
Tykkään kuitenkin että Hansulla ei todellakaan ole raahaavat takajalat, vaan se tekee oikein nopeita kipristyksiä rungon alle kun käyttää jalkaa. Hyvä reaktio! Mutta vielä tosiaan kaipaan sitä voimakasta työntöreaktiota eteenpäin, mutta se tulee sitten ajan ja voiman kanssa. Loppujenlopuksi Hansu on vieläkin aika voimaton, vaikka on kehittynyt paljon vuoden aikana. Mutta se on vasta juniori, joten... ;)
Eiköhän se ole ensi vuonna taas ihan erilainen peli.
Vaikka tahdon ravia enemmän eteen, en voi kuitenkaan vain paukuttaa pohkeilla ja olla "eteeneteeneteen". Ei. Jos niin teen, niin kiihtyy Hansunkin ravin tahti taas kohti tuhatjalkaista matoa! Se kipittää menemään kuin ompelukone jos sitä koittaa "vain ratsastaa takaa eteen". Pikemminkin teen hyvin hyvin pitkään puolipidätettä ja odotutan sitä, kun se alkaa tarjoamaan hitaampaa ravia ja sitten alan pyytää pohkeilla aina nopeita reaktioita niin että se kipristää jalkojan ilmassa/ajattelee passagemaista ravia. Kun Hansu alkaa odottamaan ravissa ja raviin tulee svungia, voin alkaa varovasti pyytää eteen. Tällöin tahti säilyy ja askel kasvaa. Joka kerta enemmän ja enemmän, eiköhän se kohta jo työnnä vielä paremmin eteen kiihtymättä.
Se missä Hertta vei voiton, eli tahdissa ja ravin venyttämisessä, se hävisi vähän jalkojen nopeudessa Hansulle. Hertta osasi harppoa isoin askelin eteenpäin, mutta sitä piti paljon nopeuttaa sitten pieniin raviaskeliin. Sille oli vaikeaa ravata pienesti ja nopeasti (kohti esim piaffia). Hansulle on helppoa kipristää jalkoja ja se on jaloistaan hyvin nopea ja terävä. Oikeastaan Hansun jalkoja pitää "hidastaa" kun Hertalla niitä piti terävöittää ja nopeuttaa. Ihan mielenkiintoista vertailla näitä ja keksiä eri työskentelyptapoja saman päämäärän saavuttamiseksi, eli hyvien askelien saavuttamiseksi!
Hansu on todella kiva ratsastaa silloin kun sen saa vähän jopa liian rennoksi.
Laukanvaihdotkin tulevat täysin puhtaasti kun se laukkaa rennon letkeästi ja niska alhaalla. Jos se on kuumunut ja laukkaa kuin pupujussi, se vain vaihtelee jalkojaan laukassa mitensattuu.
Uskon että Hansu tulee oppimaan sarjat laukassa ihan hyvin, kunhan se ei enää kuumene näistä vaihdoista niin paljon. Se tekee nyt jo vahingossa vaihtoja jokaisella askeleella takaa kun kuumenee, toki se on "virhe", mutta niin teki vahingossa Herttakin aikanaan vaihtoja jokaisella askeleella. Siitä "virheestä" olikin aika helppo sitten opettaa ne varsinaiset ykköset.
Toki ennen varsinaisia vaihtoja pitää vielä saada laukkaa lisää työstettyä! Nyt on raviin saatu iso harppaus eteenpäin, niin samaa pitää saada laukkaan.
On nämä ihan erilaisia ratsastaa kuin puoliveriset! Vaikka samoja asioita halutaan kouluratsastuksessa niin on hassua huomata että ihan eri reittiä sinne samaan tilanteeseen voi päästä. Siinä missä puoliveriset on vahvoja ja niillä on luonnostaan hyvä tahti ja voimakas liikkuminen, mutta taipuminen onkin haastavampaa niin lusitanot ovat kyllä nopeita ja äärettömän notkeita, kuin käärmeitä! Ja huomaa kyllä kuinka helppoa, suorastaan luonnostaan se kokoaminen näiltä tulee, mutta sitten se iso ja voimakas liike täytyy opettaa erikseen.
Jos nyt saan näin karkeasti yleistää ja jaotella.
Kummassakin omat puolensa!
On nämä ihan erilaisia ratsastaa kuin puoliveriset! Vaikka samoja asioita halutaan kouluratsastuksessa niin on hassua huomata että ihan eri reittiä sinne samaan tilanteeseen voi päästä. Siinä missä puoliveriset on vahvoja ja niillä on luonnostaan hyvä tahti ja voimakas liikkuminen, mutta taipuminen onkin haastavampaa niin lusitanot ovat kyllä nopeita ja äärettömän notkeita, kuin käärmeitä! Ja huomaa kyllä kuinka helppoa, suorastaan luonnostaan se kokoaminen näiltä tulee, mutta sitten se iso ja voimakas liike täytyy opettaa erikseen.
Jos nyt saan näin karkeasti yleistää ja jaotella.
Kummassakin omat puolensa!
Tässähän pitää jo kohta alkaa valmistautumaan Barokkipäiville! Ja syyskuussa tulee pari aika isoa tapahtumaa Hansulle, mm. yksi niistä on Lusitanofeira Ratsastuskeskus Ainossa, jossa Hansu pitäisi kantakirjata! Niistä lisää myöhemmin, en voi paljastaa enempää ;)
Kipakat ja nopeat jalat Hansulla! Ei todellakaan laahaa! |
En tiedä mistä satuloita haet, mutta suosittelen nuorelle satula.comin vuokrauspalvelua. Se oon niin helppoa, eikä tarvi käydä läpi satulan vaihtuessa myyntirumbaa :)
VastaaPoistaAsiasta ihan toiseen, Teidän meno näyttää jo ihan huipulta!
Joo satula.comista mulla on nää kaikki satulat haettu! Vuokrauspalvelu on kyllä älyttömän hyvä varsinkin jos pelottaa että kauanko satula sopii ;)
PoistaVoi vitsi mitä kehitystä! Muistan hyvin ne ensimmäiset videot mitä Hansusta laitoit! Sellainen kuikelo! Ja nyt, VAU! :)
VastaaPoistaEikö! Hansu oli viime kesänä vielä sellainen pikku "hirvenvasa" :D ihan lapsi!
PoistaNyt se taitaa olla teini,ensi vuonna sitten nuori komea aikuinen? ;)
Sun postauksia on ollutkin jo ikävä! Tuuppa käymään joskus täällä Lapissa opettamassa Herculeksellekkin pari temppua. :D
VastaaPoistaHeheee emmie osaa :'D
PoistaPitää kyllä tulla kyläilemään jos joku päivä matkailen Lapissa :D
Mä en tykkää tästä
VastaaPoistaEi sun tarvitsekaan, kukaan ei pakota.
PoistaHei!
VastaaPoistaKyselisin vähän apua mitä tehdä kovasuiseksi ratsastetun hevosen kanssa? Tamma on jo yli kahdenkymmenen, suurimman osan elämästään mennyt maastossa. Maastossa se on mennyt aina lujaa, mikä on yleensä johtanut ylettömään repimiseen suusta kun pitäisi hiljentää ja tämän huomaa kun tammalla nykyään ratsastaa kentällä tai maastossa - heti kun tamma innostuu tai mennään vähän lujempaa katoaa hevonen avuilta. Yleensä ratkaisuna on ollut tekemisen keksiminen, tavallaan "pakottaa" hevonen avuille esim. pyörimällä ympyröitä, väistättämällä jne. Joskus (aika usein maastossa, kentällä rauhoittuu helpommin) tamma ei kuitenkaan mistään huolimatta rauhoitu vaan koko ajan yrittää päästä lujempaa jolloin päädyn kovakätiseksi -> tämä sitten heti jälkeenpäin kaduttaa ja ärsyttää, koska suusta vetäminenhän ei asiaa taas yhtään mihinkään suuntaan auta.
Olisiko jotain neuvoja / harjoituksia tamman kanssa työskentelyyn, jotta saataisiin ratsastuksesta molemmille positiivinen kokemus :)?