Paluu treeniin.

Nyt kun olen itsekin vihdoin oikeasti terve, on Hertta joutunut totisesti jälleen hommiin! Se on ollut onneksi koko mun viikon mittaisen saikun aikana liikenteessä, mutta varsinaisesti kunnolla töitä sen kanssa ei ole tehty. Tämän kyllä huomaa varsinkin näinkin iäkkäällä hevosella.

Missään nimessä Hertta ei ole ollut huono ratsastaa, päin vastoin oikein mukava ja miellyttävä. Se missä kevyt työskentely näkyy, on takaosa. Se muuttuu hieman hitaaksi ja kun kuitenkin olisi äärimmiäsen tärkeää että takajalat olisivat nopeat ja aktiiviset niin tämän kanssa olen joutunut nyt tekemään töitä.
Päätin ottaa kolmen päivän "dressagekuurin" tähän viikonlopulle. Torstaina ja perjantaina jumppasin Hertan oikein hyvin nivelillä läpi. Tein kokoamisia suoralla uralla, sekä paljon ympyröitä ja taivutuksia. Tahdoin sen vain olevan rehellisesti läpi, taipuisa ja kokoavan itseään. Eli oikeastaan nämä kaikki lähti siitä että sain taas sen takajalat heräämään. Torstaina tämän huomasi että joutui aika paljon tekemään yksinkertaisia tehtäviä jossa keskityin vain ja ainoastaan aktiiviseen takaosaan samalla kuitenkin ollen tarkkana ettei Hertta saa alkaa painamaan/roikkumaan edestä. Perjantaina jatkoin samalla linjalla ja Hertta oli jo paljon parempi kun sen edellisenä päivänä on ratsastanut tarkkaan läpi. Nyt otin jo perjantaina kuitenkin vähän piruettilaukkaa suoralla uralla mukaan. Tässä piruettilaukassakin olin todella tarkka ettei Hertta saa jäädä hitaaksi, vaan sen täytyy pitää sama tahti kuin normaalissa laukassa, vaikka se kyykkäisi piruettiin.
Lauantaina laitoin jo sitten kanget pitkästä aikaa päähän ja ajattelin tämän kolmannen päivän olevan se kaikista rankin. Nyt oli kaksi päivää herätelty ja valmisteltu hevosta kunnon treeniä varten, ja sen huomasi hyvin. Pääsin alusta alkaen tekemään ihanan rennolla ja pyöreällä hevosella töitä. Tässä huomaa kuinka tärkeää on kisoissakin se valmistelu edellisinä päivinä! Se treeni ja sen tulos näkyy seuraavana päivänä, mutta täytyy muistaa, että se näkyy joko positiivisena tai negatiivisena, riippuen treenin laadusta. Maitohapoille ajettu hevonen ei ole hyvä, mutta lihaksiltaan "herätelty" hevonen on parhaimmillaan sitten kyseisenä päivänä kun vaaditaan "täydellisyyttä".

Hieroin Hertan kankkuun linimenttiä. Taisi olla ihanaa... ;)

No joo, takaisin lauantaihin.

Mietin jo etukäteen millaisen treenin saisin tehtyä heti alkuun. Dilemma Hertan kanssa usein on se, että millä saada se aktiiviseksi mutta kuitenkin säilyttämään rentous. Se on niin hätähousu ja kuumenevaa sorttia. Toisaalta sillä on kyllä lehmänhermot siinä mielessä että vaikka kuinka olisi vaikea asia ja sitä jäädään jankkaamaan niin se vaan jaksaa yrittää! Mutta asiat menevät paljon helpommin kun kuumeneminen jätetään välistä.

Aloitin työskentelyn isolla volttikahdeksikolla ravissa. Olin yksin maneesissa joten mulla oli paljon tilaa. Tein siis käytännössä kahdella isolla keskiympyrällä kahdeksikkoa aina keskellä vaihtaen suuntaa. Keskellä suunnan vaihdon yhteydessä tein siirtymän käyntiin. Eli tein siirtymisiä käynnin ja ravin välillä yksinkertaisuudessaan. Näin aloitin työskentelyn kolmella asialla:
1. Ympyrällä ollessaan Hertan täytyy taipua kyljistään molemmissa suunnissa.
2. Hertan täytyy reagoida pidättävään apuun siirtyessä käyntiin.
3. Hertan täytyy reagoida eteenpäin vievään apuun siirtyessä raviin.

Yksinkertaista. En kiinnitä huomiota mihinkään muuhun aluksi kun näihin. Muodosta viis. Pikkuhiljaa kun tein tätä tehtävää alkoi Hertta lämmetä ja taipua. Se tuli pehmeästi takaisin ja se lähti terävästi takaisin raviin. Tässä vaiheessa se muotokin ja peräänanto paranee itsestään. Peräänanto ei ole tavoite, vaan tulos, sanoi itse Kyrakin!
Jatkoin samaa tehtävää myös laukassa hetken kuluttua ja yllätyin itsekin kuinka isoa ja rauhallista laukkaa Hertta alkoi laukkamaan! Hertan huonoin askellaji on laukka, sillä se on aika pientä ja matalaa, mutta nyt kun se oli rento ja läpi ennen ensimmäisiä laukkoja niin itse laukkakin lähti heti paljon paremmalla draivilla menemään. Jes. Jatkoin siis tehtävää hetken aikaa muutoin samalla idealla, mutta ravin sijaan askellajina oli laukka, eli laukka-käynti siirtymiä suuntaa vaihtaen kahdeksikon keskellä. Kiva tehtävä! Suosittelen.

Pienen paussin jälkeen aloin työstämään piruetteja. Olin tosiaan kaksi päivää lämmitellyt Herttaa piruetteihin hakemalla siihen taas piruettilaukkaa, joten lauantaina tehtiin sitten harjoituspiruetteja. En kuitenkaa tehnyt oikeita piruetteja missään vaiheessa, ne säästän aina vasta radalle. Työskentelypiruetti on piruettilaukkaa mutta isommalla ympyrällä. Siinä pystyn paljon paremmin muokkaamaan ja ratsastamaan piruettia ja kehittämään sitä. "Kisapiruetti" on sitten se tämän harjoituspiruetin tulos!
Vasemmalle Hertta teki oikein mallikasta piruetti laukkaa isommalla ympyrällä kääntäen, mutta oikealle huomaan tämän lomailun vielä. Hertta tuppaa tarjoamaan liian hitaaksi piruettilaukkaa oikealle, jolloin helposti kantava ulkotakajalka (vasen tässätapauksessa) jää hitaaksi eikä kanna kunnolla. En kuitenkaan tehnyt tästä numeroa, enkä edes hakenut seinältä raippaa avuksi nopeuttamaan tätä vasenta takajalkaa. Kyllä se sieltä helpottuu treenin myötä kun taas palaillaan piruettien pariin. Ei ressiä! Täytyy vain tiedostaa ne asiat mitä tulee olemaan tapetilla hevosen kanssa tulevissa treeneissä ja lähteä sitä mukaan miettimään treeniohjelmia jotka tukevat hevosen heikkoutta.

Piruettiin ponnistamassa viime toukokuussa Laaksolla. Yllättävän hyvin Hertta saa fyysisiltään rajoitteiltaan laukkaa koottua ja lyhennettyä. Eipä ole takakorkean ja pitkärunkoisen näköinen. Se mahakin katoaa kun sen vetää sisään.. ;)
Kuva Taru Arola

Lopuksi kävin vielä sarjavaihdot läpi. Niissä Hertta sitten vasta kuumeni. Hertta alkaa sarjan loppuakohden kiihdyttämään ja karkaamaan avuilta kuumenemisen takia. Miten ratkaisin asian? 
"Tee aina päinvastoin kuin hevonen tekisi"
Siirsin siis jokaisen sarjan jälkeen käyntiin. Tein esim. 9 vaihtoa joka toisella askeleella, ja heti sen jälkeen taputus ja käyntiin. Sitten uudestaan koko rataleikkaalle ja vaikka 5 vaihtoa joka kolmannella askeleella, jonka jälkeen taputus ja käyntiin. Eipä tarvinnut montaa kertaa tehdä kun Hertta pikemminkin vain rentoutui ja "löystyi" vaihtojen loppua kohden, koska se tiesi että kohta siirrytään käyntiin. Yksinkertaista loppujenlopuksi!
Nyt Hertta saa sitten pari kevyttä palauttelu päivää ja loppuviikko aletaan miettimään kisoihin valmistelua.
Aina täytyy muistaa pitää aivot mukana ratsastuksessa. Ratsastajalla on ne aivot, hevosella voima.
Treeni onnistui ja pystyin hyvillä mielin lähteä ajelemaan kohti Helsinkiä Horse Shown merkeissä. Kävin paikan päällä perjantai ja lauantai iltana. Kyllä se Horse Show aina saa puhtia omaankin treeniin kun näkee huippuluokan kisat. Harmillisesti en saanut alennuslippuja mihinkään missä olisi ollut kouluratsastusta joten pitkin hampain "jouduin" mennä katsomaan esteratsastusta.. ;) Hitto, tahdon niin paljon jälleen Hertan kanssa estetunneille niinkuin viime talvena...

Vuoden viimeiset kisat kisaamme muuten Ypäjällä 1.11! Mietin jonkun aikaan viitsiikö enää lähteä kisoihin, sillä katse on jo ensi kaudessa eikä tavotteita tälle kautta ole. Ajattelin kuitenkin käydä kääntymässä Ypäjällä, sillä Hertan kanssa kisaan kuitenkin tällä hetkellä koko ajan viimeisiä kisoja, joten täytyy nyt nauttia vielä kun voi. Tulevaisuudesta ei ole mitään tietoa, voi olla ettei mulla tule olemaan ollenkaan hevosta millä kisata,  varsinkaan tällä tasolla, niin nyt mennään vielä niin kauan kuin se on mahdollista. :)
Menemme vain sunnuntaina Inter I luokan. Lauantaina olisi myös ollut Va A, mutta en tykkää siitä ohjelmasta. Inter tai PSG on paljon kivempi!

Niin se aika rientää. Kuvassa verryttelemässä Ypäjällä tämän kauden ensimmäisissä kisoissa huhtikuulta. Nyt sitten kisataan jo kauden viimeiset kisat jälleen Ypäjällä. Toivottavasti Hertta ei olisi yhtä villi niinkuin keväällä. Ypäjällä on joku magic touch Hertalle ja se  on siellä aina 10 vuotta nuorempi.... :D

Ainiin! Varmistui tieto että ehdin vielä mukaan Emma Kanervan klinikkaan 6-7.11 perjantaina ja lauantaina! Emma tulee Englannista tänne Suomeen, ja pitää kaksipäiväiset valmennukset meidän kotitallilla Erkylässä. Ei perhana mua alkoi jännittämään! En ole pitkään aikaan käynyt vieraiden valmentajien silmien alla. Pitkään mietin että viitsinkö edes kysyä pääsenkö mukaan, jos vaikka valmennuksiin on joku tasovaatimus ja riittääkö mun rahat. Tässäkin kuitenkin mietin että helkkari, tilaisuus täytyy käyttää hyväksi kun sellainen tulee ja mieluummin kaikki rahat valmennuksiin ja jätän ostamatta kaikenmaailman tingelitangelit!