Vastauksia kysymyksiin osa 1

Aikamoinen määrä tuli kysymyksiä! Kiitos kaikille kysymyksien lähettäjille. Ajattelin julkaista nämä muutamassa osassa ettei tule liian pitkää postausta.
Pitemmittä puheitta mennään suoraan vastauksiin!

Oletko tippunut Hertan selästä?
- Olen kerran, sinä vuonna kun aloin sitä vuokraamaan ja hyppäsin ekan kerran. Eli vuonna 2007. Tämä on myös ylipäätänsä minun viimeisin tippumiseni, eli kohta tulee 10 v täyteen ilman tippumisia… Kopkop.  Hyppäsin Hertalla ja kun se ei silloin ymmärtänyt siitä hölkäsen pöläystä, niin se yritti hypätä innarin kerralla, päätyen tietty keskelle estettä… :D Nykyäänhän Hertta on oikea ässä esteillä kun se on ymmärtänyt niiden idean! 

Mikä on korkein hyppäämäsi este?
- Hertalla olen mennyt metriä, yhdellä suokilla hyppäsin 120 okserin nuorempana. En uskaltaisi enää! Kouluratsastajaksi olen yllättävän isoja hypännyt! :D

Joissain muissa blogeissa on ollut juttua suitsista viime aikoina. Mihin kiinnität itse huomiota suitsia valitessa? Onko hertalla useammat suitset ja miten vaihtelet niitä?
- Ensinnäkin suitsien täytyy olla laadukasta nahkaa, joka ei halkeile. Ei väliä merkillä, sillä itselläni on nivelsuitset ostettu Hööksistä,  ja ne ovat todella hyvät ja pehmeät suitset! Kunhan ne vain ovat hyvää ja laadukasta nahkaa.
Toisekseen tietenkin istuvuus. Suitset eivät saa puristaa tai vastaavasti roikkua mistään vaan ne täytyy istua hevoselle oikein.  Suosin itse nykyään näitä anatomisesti muotoiltuja suitsia, esim Hertalla on Dyonin anatomiset kanget.

Tästä päästäänkin toiseen kysymykseen, eli mitä Hertalla on suitsina. Ja vastausta jo sivusinkin, eli Hertalla on kahdet suitset, Hööksin nivelet, ja Dyonin kanget. Vaihtelen niitä normaaliin tapaan, eli riippuen mitä teen päivän ohjelmana niin se määrää mitä päähän laitetaan. Usein menen nivelillä, sitten kisoissa ja valmennuksissa kanget.

Hertan kanget ovat anatomisesti muotoillut, eli niissä on tosi vähän niskassa painetta (useinhan kangissa tulee hirveästi nahkarojua niskan päälle, mistä en tykkää). Ne ovat kevyet ja niskassa on tosiaan vain yksi ”remmi”, eikä muuta. Turparemmikin on matala ja leveä, joka tasaa painetta, sekä kuolainrenkaan kohdalla on ”kaarre” eli se tuo tilaa kuolainrenkaalle ettei vahingossakaan jää huuli nipistyksiin kuolaimen ja turpiksen väliin. Suosittelen näitä suitsia ehdottomasti!
Niitä saa myös nivelversiona, mutta onhan nämä aika kalliit, joten panostin sitten kankiin.  Ehkä joskus saisin itselleni nämä myös nivelsuitsiksi.

Nivelsuitsina siis Hööksin (en muista mallia) suitset, jotka ovat pyöristettyä ja pehmeää nahkaa. Niissäkin on leveä ja matala turpis, joka on mahdollisimman mukava hevoselle pehmusteineen. Itse menen Hertalla kyllä usein ilman turpista näillä tai turpis tosi löysällä. Hertta on niin kiva suinen, ettei se tarvitse turparemmiä lainkaan.

Jos saisit lähteä ulkomaille valmentautumaan ja vapaasti valita paikan ja valmentajan, kenen luo lähtisit? Miksi?
- Haluaisin Englantiin tai Saksaan. Englannissa tietenkin Kyran luokse olisi niin unelma päästä töihin/valmentautumaan.  Englannissa on myös Suomen maajoukkuevalmentaja Emile Faurie,  joka olisi myös ihan unelmapaikka.
Ja voi kuinka olisin pähkinöinä jos pääsisi edes seuraamaan sivusta Carl Hesterin ja Charlotte Dujardinin työskentelyä. Edes sivusta.

Saksaan jos pääsisi Isabell Werthin työtä seuraamaan. Hänen valmennusvideoitaan katson paljon Youtubesta!

Tykkään englantilaisten tyylistä harmonian ja keveyden suhteen, ja saksalaisilta tykkään siitä jämptistä työskentelystä perusasioita tinkimättä. Ei temputuksia, vaan aitoa työtä sekä sellaista tervettä ”kuria”.

Mikä rooli Hertan omistajalla on nyt teidän kuivioissa, kun Hertta on maneesitallilla?
- No siis ei se suuremmin muuttunut mihinkään. Olen aina saanut kutakuinkin vapaat kädet, eikä meillä ole mitään kränää ollut Hertan suhteen missään. Toki Hertta ei hänen tallissaan ole, joten hänen ei tarvitse hoitaa sitä enää. Vuokrasin Herttaa silloinkin hänen tallillaan, ja nyt sitten maksan ihan kaiken, eli Hertasta ei ole kulujakaan omistajalle ollenkaan. Kisoissa omistaja käy välillä mukana katsomassa jos ollaan jossain lähellä.


Onko (hevos-)suunnitelmia Hertan jälkeiselle ajalle?
-Ei oikeastaan mitään lukkoon lyötyä… Kaikkihan sitä kyselee ja ihmettelee että mullahan pitäisi olla joku nuori Hertan rinnalla laitossa, mutta fakta on että mulla on varaa elättää vain 1 hevosta kerrallaan ja se on Hertta niin kauan kuin pystyy. Sitten kun Hertta palautuu omistajalleen eläkkeelle niin enköhän mä sillä käy edelleen ratsastelemassa, mutta jonkun muun hevosen kanssa on tähtäin sitten kisoissa.
Mieluiten tahtoisin oman laadukkaan nuoren +-4vuotiaan hevosen jota lähden laittamaan kohti vaikeita luokkia. Tähänkin joudun ensin muutaman vuoden säästämään rahaa, joten todennäköisesti yritän etsiä erilaisia yhteistyökuvioita siksi aikaa, jos joku antaisi hevosena mulle ”ratsutukseen” ja kisattavaksi erilaisilla diileillä. Riippuen tapauksesta, esim niin että minä maksan kisat ja valmennukset ja omistaja hevosen kulut. Tällainen voisi poikia pitkälle. Toki jos kyseessä olisi joku tosi potentiaali hevonen, vaikka sinne GP:hen asti, niin olen valmis tulemaan myös rahallisesti kuluihin mukaan.
Eli ei mitään sen tarkempaa tietoa. Kunhan suunnittelen.

Mitä tapahtui Wellulle? (se tumma kaveri! oliko Wellu sen nimi..)
-Autoin Wellun kanssa sen junioriratsastajaa alkuun kun hän siirtyi poneista hevosiin! Eli läpiratsastin jne. Äkkiä junnu pääsi kyllä käsiksi hevoseen joten ei mua tarvita siihen väliin enää, eli menin muutaman kuukauden siihen alkuun Wellulla. Hyvin muuten pärjää nykyään junnuluokissa jos yhtään seuraatte!


Kertoisitko Hertan lihaskunnosta jonkin verran. Mihin Hertta tarvitsee voimaa vielä lisää GPtä ajatellen? Miten tasapainotat nyt kuntoilua ja lepoa kun Hertta - uskomotanta kyllä vasta tuon ikäisenä! - on nyt vähän rasittunut?

-Vaikka Hertan kunto riittää GP liikkeiden suorittamiseen, niin voimaa tarvitaan kestävyyteen vielä lisää, että se jaksaisi suorittaa koko GP radan läpi. GP on ihan hurjan rankka ohjelma! Vielä pitkän ja raskaan radan jälkeen pitäisi loppulinja jaksaa ratsastaa passage- piaffi- passage siirtymin.
Vähän sama asia, kuin että kykenisi kotona yksittäisinä hyppäämään 160cm esteitä, mutta on aivan eri asia suorittaa se täysmittaisena 160cm ratana kisoissa!

Hertta siis suorittaa hyvin perustasolla GP-liikkeet, mutta voimaa niiden esittämiseen pidempiaikaisemmin ja peräkkäin tulee lisätä. Kun voimaa ja tekniikkaa saadaan vielä enemmän hiottua, muuttuu suorittaminenkin kevyemmäksi ja enemmän ”arkipäiväksi”. Esim. tällä hetkellä Hertalle vaikeinta on passage. Siitä voisi saada tosi hyvän numeron, mutta vielä se helposti pienenkin jännityksen takia katoaa olemattomiin.

Varsinkin nyt kesän tullen olen siirtänyt treenejä vielä enemmän maastoon. Siellä on kiva kiipeillä ja varsinkin kun täällä on niin hienot maastot. Eli voimaa ja notkeutta sitä kautta! Se ei kuitenkaan rasita hevosta yhtä paljon, mutta on silti tehokasta liikuntaa lihaksille.
En ole ennenkään kovin rankasti Hertalla viikoittain mennyt, eli käytännössä vain kerran viikossa on valmennus, eli silloin on rankempaa ja tämän lisäksi yksi itsenäinen kunnon treeni.  Muutoin keskityn jumppaamiseen puomeilla ja sileällä. Eli jätän sen vaikeimman tekemisen valmentajan silmien alle.  En siis aio rasittaa näillä vaikeilla jutuilla Herttaa ilman valvovaa silmää, etten vaan tee väärin liikaa.

Mikä on helpoin GP liike teille tällä hetkellä, entä vaikein?
- Mua huvittaa tämä, sillä joskus sanoin että Hertalla on tosi helppo mennä passagea (hyvä kun tiesin silloin mikä passage edes on) ja että se ei tule ikinä oppimaan vaihtoja jokaisella askeleella.
Noh, nytkun on vähän tullu järkeä päähän, niin ehdottomasti vaikein on nimenomaan passage, mutta helpoin sarjavaíhdot jokaisella ja jokatoisella!
Jännä nähdä kuinka sitä luulee tietävänsä mitä tekee, mutta sitten totuus onkin juuri toisinpäin.