Sovittiin parin talli-ihmisen kanssa maastopäiväksi lauantai ja lähdettiin heti 10 aikaan aamulla matkaan. Herttaa vähän jännitti kun noustiin pihalla selkään ja suunnattiin tallin pihalta pois. Askel lyheni, selkä kiristyi ja painui notkolle ja se tutisi... :D On pienellä hevosella jännä elämä kun maisemat vaihtuvat uusiksi. Miten niin tapojensa orja?
Ekat puoli kilometriä Hertta tikittää pientä kireetä ravia muiden hevosten perässä. Se ei pystynyt kävelemään muiden mukana kun askel oli niin lyhyttä ja kireää, että sen oli pakko ravata. En puuttunut asiaan mitenkään, sillä ajattelin että kyllä se kohta tottuu. Ja niin tottuikin! Kun Hertta ymmärsi ettei hän kuole vaikka maisemat vaihtuukin, niin loppumatka meni hyvi! Ei se edes kertaakaan pelästynyt varsinaisesti mitään. Kerran kuuli jonkun rasahduksen hiekkatiellä ja ponkasi eteenpäin, mutta ei mun edes tarvinnut ohjia kerätä käteen. Koko matka mentiin vapain ohjin hyvää matkaavoittavaa käyntiä! Välillä piti höristä tummalle ruunalle seurueessa, ilmeisesti oli niin komea mies! :D
Hertta uskaltaa jo nököttää hoitopaikalla. Aluksi se ei uskaltanut astua tuohon, sillä alusta oli eriväristä kuin tallin käytävä... ;) Kaikkea uutta tuo kyllä vierastaa! |
Siistiä! Tekee varmana tosi hyvää Hertalle. Pitää jo suunnitella seuraavaa maastoreissua porukalla, josko menisi laukkailemaan/ravailemaan jonnekkin.
Heh, täytyy kertoa vielä mitä tallityöntekijä tänään raportoi mulle Hertasta. :D
Normaalisti Hertta saa kolme kertaa päivässä väkirehut, aamulla, päivällä ja illalla. Aamulla se saa mun laittamat ruuat, jotka on ämpärissä, muut ruuat antaa tallityöntekijä. Olen antanut aamuämpärissä kivennäiset ja puoli litraa peacemakeria ja vähän leipää, eli "kuivaämpäri". Eilen kuitenkin unohdin antaa elektrolyyttiä Hertalle hikoilun jälkeen, jote ajattelin että teen aamuämpäristä "märkä-ämpärin" jotta voin sekoittaa elektrolyytin sekaan.
Noh, aamutallin tekijä antoi sitten tämän märkä-ämpärin ja Hertta mussutti tyytyväisenä mössöt, mutta kun Rouva oli syönyt ne, ja tallityöntekijä lakaisi käytävää, alkoi Rouva huutamaan ja hörisemään hulluna. Ikäänkuin jotain olisi nyt pielessä! Aamutallintekijä ihmetteli että mikä siltä nyt puuttuu kun heinää on ja mössötkin sai. Hertta ei rauhoittunut vaan jatkoi aamutallintekijälle hörisemistä, kunnes tämä tajusi kokeilla antaa kourallisen kuivana Peacemakeria. Sitten Hertta rauhoittui. Onko se jo noin tapojensa orja, että sitä häiritsi kun jokin asia meni erilailla kuin normaalisti? :D
Tamma komentaa ja komentaa "Mihin sinä olet unohtanut mun aamunappulat?!" eikä kukaan ymmärrä. :D Ilmeisesti neidin mielestä tämä "joku ylimääräinen mössö" oli ihan kiva bonus, mutta jotain unohtui. Tästä lähin taidan sitten vain suosiolla antaa aamuämpärin Hertalle kuivana, jottei neidin mielestä mikään poikkea normaalista. ;)
Pesupaikallakin neiti uskaltaa jo olla. Aluksi pelotti katossa roikkuva solarium. Ehkä me myöhemmin tutustutaan myös siihen. |
Oho,
VastaaPoistaOletpa rohkea!! Ehkä viiden vuoden päästä uskallat yksin maastoilla
No yhyy. On sitä ennenkin käyty yksin, eipä siitä vaan raukkaparalle ole mitään hyötyä kun sydän hakkaa ja kääntyilee kotiin päin, mutta who cares... ;)
Poista