Hengissä selvittiin ja mukavaa oli!
Hampaankoloon toki jäi paljon asioita, mutta pääasia että jälleen Hertta todisti pystyvänsä vetämään hyvällä energialla tämänkin tason ohjelman läpi. Valitettavasti sekaan mahtui todella monta isoa rikettä, jotka maksoivat meille noin 5% menetyksen! Loppujenlopuksi jälleen yksimielisesti tuomarit antoivat meille reilu 60% tästä debyytistä näillä rikkeillä ja olen todella tyytyväinen!
Mulle henkilökohtaisesti on tärkeää että 60% raja ylitetään. Jos jää alle sen, pidän sitä meille huonona tuloksena ja silloin radassa on paljon vikaa. Tiedän, että nyt radassa oli paljon vikaa, mutta VIKOINEEN 60% ensimmäisestä virallisesta Intermediate II tason ohjelmasta ei ole ollenkaan huono itse koulutetulla hevosella ja vielä molempien ekana kertana!
Meillä siis meni kaikki laukanvaihtosarjat rikki, ja toinen piruetti rikki... Niistä tuli numeroita 2-4 välillä, eli todella ala-arvoisia, mutta niinhän se pitääkin. Piruetit on vieläpä x2 arvoisia kohtia, joten menetin paljon. Toiseen piruettiin tosin korjasin ekan piruetin mokan ja heti räpsähti 7 numeroiksi. Eli yhteensä 14 pistettä... Ja se kertaa 3... Eli 42 pistettä. Verrataanpa tätä rikki menneeseen piruettiin, josta sain parhaimmillaan numeron 2. Kaksi kertaa kaksi on neljä. Neljä kertaa kolme on 12.
12 vs 42 on aika paljon piste-eroa onnistuneen ja epäonnistuneen piruetin välillä, eli tämä on todella kallis virhe.
Sitten ne sarjat. Olen tasaisesti aina saanut sarjoista sitä 7 numerona. Nyt sain 3 tai 4 numeroksi.
Nämä rikkeet vaikuttavat tietenkin alakerran pisteisiin kohtaan kuuliaisuus, joka on myös x2 arvoinen piste.
Nyt siis sain 60,132%, ja paperille laskin prosentit jotka oletettavasti olisin saanut täysin ehjällä radalla. Tuloksena olisi ollut n. +- 65%!!
Tämähän ei olisi riittänyt edes palkinnoille, eikä se tässä kiinnostakkaan. Mua kiinnostaa se, että mulla on todellakin mahdollisuus ratsastaa jo nyt noinkin kivoja prosentteja jos saisin radan ehjänä! Olen todella helpottunut. Kyllä me pärjätään jos vaan hallitsen koko radan ja saan rutiinia.
Hertta oli oikein mukava verryttelyssä, mutta vähän turhan herkkä. Se oli tosi arka taas vieraita hevosia kohtaan ja pelkäsi niitä. Kaiken lisäksi ennen verkkaa huomasimme että olin opetellut "väärin" radan!! En siis oikeasti ollut, vaan olin opetellut suomenkielisestä lomakkeesta Inter II ohjelman, ja kauhukseni huomasin kisapaikalla että muut ratsastivat ohjelman piaffi-passage osuuden erilailla. Siinä sitten mä äkkiä haastattelen kanssakilpailijoita että miten he aikovat ratsastaa piaffi-passage linjan. Selvisi, että suomenkielisessä ohjelmassa on väärin merkattu pi-pa linjan sijainti! Englanninkielisessä ohjelmassa se on oikein, mutta suomenkielisessä minkä netistä löysin on väärät kirjaimet! Tähän säätämiseen meni sitten 10 min mun verkka-aikaa ja joudun "opettelemaan" rataa uudelleen 10 min ennen starttia...
Mulla sydän vaan hakkasi ja teki mieli ruveta itkemään että tähänkö tämä kaatuu, virheelliseen ohjelmaan! :D Olinhan mä puoli vuotta sitten rataharjoituksissa Keisarinmäessä ratsastanut tämän ohjelman oikein ja siitä se epäilys lähtikin liikkeelle, että miksi tässä Inter II pi-pa ratsastetaan erilailla kuin siinä Inter II ohjelmassa minkä menin Keisarinmäessä harjoituksena? Ratsastin siis silloin väärin ja tuomaritkaan ei huomannu?
Ei. Netistä vaan löytyy väärä ja virheellinen ohjelma oikean sijaan... Näiden kanssa saa olla tarkkana!
Noh, katsoin siinä verryttelyn lomassa sitten pari edeltävää suorittajaa ja ajattelin että ratsastan samanlailla kuin he, niin mullekaan ei vihelletä virhettä radalta. Verkka menikin sitten vähän pieleen, enkä ehtinyt kuin testailla Hertalla vähän piruetteja ja vaihtoja läpi, sekä vähän sitä piaffia ja passagea.
Rataa kiertäessä tunsin kuinka yliherkkänä H oli. Se oli omalla tavallaan mukava, ihanan kevyt, mutta häntä huiskasi liikaa. Hertta ei normaalisti huiski hännällänsä merkittävästi, mutta nyt se oli jatkuvaa. Hertalla oli kyllä maha aika sekaisin ja se taisi häiritä sitä. Alkutervehdyksessäkin se pysähtyi asioilleen, enkä saanut sitä hetkeen siitä liikkumaan. Tosin tuomarit oli armollisia, ja antoivat Hertan suorittaa vessasession rauhassa loppuun, eivätkä huomauttaneet papereihin siitä, etten heti lähtenyt liikkeelle tervehdyksestä... :D
Meillä on tallilla uusi esikuivattu aloitettu, joten H on näköjään reagoinut siihen. Se siirretään toistaiseksi kokonaan kuivaheinälle jotta nähdään rauhoittuuko maha.
Nämä kuvat on ottanut Taru Arola!
 |
| Alkutervehdykseen tulossa. Pikkusen Norppaa jännittää... ;) |
 |
| Ravilisäys |
 |
| Lisäykset onnistuivat ihan kivasti. Oli sellaista "vanhan ajan lisäystä" mikä on ollut meiltä vähän kadoksissa jonkun aikaan |
 |
| Tässä kohtaa olemme sulku siksakissa, juuri vaihtamassa suuntaa oikeasta sulusta vasempaan |
 |
 |
| Tässä passagessa juurikin menossa hapuilua. H on hypähtämässä liikaa eteen ja minä taas yritän ottaa takaisin. Tästä tulee meille se hapuilu ja keikkuminen passagessa vielä ajoittain! |
 |
| Piaffia |
 |
| Tässä kohtaa ohjelmaa taisi tulla paras passage! Eli viimeisen piaffin jälkeen uraa pitkin. Mä varmaan saan jotenkin urasta tukea niin passage on silloin tasaisempaa? Hertan etujalka on oikeaoppisessa passagessa, kunnon 90 asteen kulma! |
 |
| Passagea loppulinjalla. Katsokaan nyt kuinka Hertta yrittää lyhentää runkoaan niinkuin kouluhevoset konsanaan <3 |
 |
| Hetki ennen lopputervehdystä passagessa ponnistusvaiheessa |
Raviohjelma oli ihan ok, ja yllätyin kuinka "helposti" piaffi ja passage onnistui. Oletin meinaan että ne on ne vaikeimmat, mutta sain esitettyä niitä jopa 7 arvosta! Välillä saimme numeroksi 5, kun tahti ei säilynyt varsinkaan passagessa. H alkaa vaappumaan "mennään - ei mennä" ja mäkään en oikein osaa auttaa sitä vielä. No mutta varmuutta ja voimaa niin kyllä se siitä! Siirtymiset pi-pa välillä oli aika ok!
Laukassa H sitten oli mun niskan päällä. Se ei ollut vahva, mutta se oli sen verran tyytymätön etten päässyt vaikuttamaan siihen. Tosiaan ykkösissä H teki kakkosia väliin ja kakkosissa se teki ykkösiä väliin. Hertta ei kuunnellut mua ollenkaan näissä, mutta annetaan se anteeksi. Treeneissä me ollaan niin paljon ronkittu nyt niitä sarjoja, että ne on muuttunut hetkellisesti vähän epävarmoiksi. Kyllä ne taas löytävän uomillensa hetken päästä kun annetaan aikaa Hertalle!
Ensimmäinen piruetti oli vähän yllätys. Valmistelin ehkä hitusen huonosti ja "unohdin" että piruetti tulee sulun jälkeen niin nopeaan. H jäi pohkeen taa, ja viimeisellä ponnistusaskeleella ulos se vaihtoi vastalaukalle. En vain saanut pidettyä sitä pohkeen edessä. Toiseen piruettiin sitten skarppasin ja sain ratsastettua hyvän piruetin joka heti palkittiin numerolla 7! Tosin sekin olisi saanut olla pehmeämpi, mutta kuitenkin.
Positiivista oli että H ei tuntunut väsähtävän edes viimeisessä loppulinjan passagessa! Se tuntui kevyeltä, mutta lopussa oli havaittavissa lisää sitä vaappumista passagessa. En vain osaa tukea sitä tarpeeksi kun en oikein itsekään tiedä vielä mitä passagea haluan esittää. Välillä tuntui että mun piti koota enemmän paikalleen, ja sitten huomaankin että "KÄÄK se menee liian paikallaan, mene eteenpäin". No sitten mennään taas liikaa eteenpäin ja otan kiinni. Eli vähän vielä pitää hakea, mutta hyviä passagea askelia kyllä tulee.
Jos kuvailen tunnetta koko radasta ylipäätään, niin voisin sanoa että tuntui kivalta ja kevyeltä, mutta en oikein osannut hallita sitä voimaa mitä Hertalla oli. Ravissa pääsen siihen paremmin käsiksi ja ravi on aina ollut Hertalle helppoa, mutta passagessa en sitä hallitse vielä.
Tuomarit yksimielisesti kommentoivat about näin;
"Hyviä pätkiä, vaatii vielä voimaa taakse. Rohkeasti yritetty, tsemppiä seuraavaan kertaan! Sarjat vaatii treeniä."
Harmittaa, kun sarjat on juuri ne mitä on treenattu, ja ne oli nyt ne jotka meni huonoiten... Nyt vaan pidetään pieni breikki niissä että Hertalla on aikaa sisäistää ne ja ottaa vähän etäisyyttä niihin.
Tyytyväinen olen ja tuntuu kyllä ihan meidän tasolta tämä. Ei tosiaan ole liian vaikeaa, meillä on vain vähän hapuilua vielä ja tunnustellaan. Me ollaan molemmat niin vihreitä tällä tasolla. Ei oikein ole sitä rutiinia tämän tason ratoihin. Mutta se rutiini tulee vaan kisaamalla... :)
Hieno Hertta!
Näistä kuvista kiitos Polina Nevaeva!
 |
| Lisäys ravissa |
 |
| Ensimmäinen piaffi oli vähän huonompi kuin sitten jälkimmäinen. |
 |
| Nakkipötkylä lisäyksessä laukassa! :D <3 |
 |
| Loppulinjan passage onnistui ihan ok paikoitellen, silloin kun sain hyvän tahdin päälle! Ei näytä etupainoiselta tässä |
Meidän hoitajakin sanoi, että tällä tasolla tuo Hertan "tavallisuus" tulee niin paljon esiin kun kilpakumppaneina on niitä paljon hienompia ja modernimpia hevosia. Kuulemma verkassa Hertta näytti GP hevosten seassa niin pieneltä, että hoitajan olisi tehnyt mieli sanoa "Voi Hertta, tuu tänne niin mä halaan sua!" :D Hyvin Mummeli kuitenkin pötkii siellä seassa, ja kompensoi rakennepuutteensa tuolla sen maailman parhaalla luonteella! Se tekee rehellisesti töitä, kun samaan aikaan joku toinen hevonen muilla paremmilla ominaisuuksilla varustettuna sanoo, että "en tee!" . <3
Nyt Hertalla oli sunnuntai vapaa jolloin kävin vain juoksuttamassa sen. Tänään maanantaina käyn kohta puoliin ratsastamassa sen hyvin kevyesti läpi, sillä tiistaina ja keskiviikkona lähdemme taas Top Dressage Finlandin treeneihin Jannen silmien alle!
Mulla on sopivasti nyt pieni 3 päivän kesäloma, joten hyvää aikaa heppailla kaiket päivät kun ei tartte töihin mennä! ;)
 |
| "But I want this pony!" :'D Kuva eiliseltä sunnuntai-illalta kun kävin juoksuttaa Herttaa. ;) Entiedä mistä mä näitä ilmeitä kuviin revin... |
Kiitos myös teille lukijoille tsemppiviesteistä! Kyllä se vaan luo uskoa itseensä kun niin tutut kuin tuntemattomat tulevat tsemppaamaan!