Kootussa Ravissa

25. tammikuuta 2019

Treenit videolle Pixiolla

Pakko sanoa heti alkuun, että tämä EI OLE mainos! :D
Blogipoliisien ei tartte huolestua että olisin saanut ilmaiseksi kameran käyttöön...

Eli ostimme talliporukan kesken Pixio jalustan videoiden kuvaamiseen. Jos et ole kuullut Pixiosta niin Google auttaa. Pixio ei siis ole itsessään robottikamera, vaan jalusta, tai oikeastaan erillinen laitteisto johon voit kiinnittää minkä vain videokameran tai jopa kännykän. Jalusta pyörittää kameraa sinua seuraten ja hoitaa zoomauksetkin.
Meillä on siis tavallinen jalusta, johon ostettiin Sonyn käsikamera. Ratsastajalla on ranneke ranteessaan niin robotti tietää seurata just sua. Ratsastuskentän jokaiseen kolmeen muuhun nurkkaan (pois lukien siis nurkka jossa kamera on) on sijoitettu pienet "majakat" jotka luovat kameralle sen alueen minkä sisällä kamera ratsastajaa kuvaa. Näppärää!

Hinta?
En tiedä siis mikä tämä meidän malli on, mutta se on aika perus. Ei esim voi mitään etäyhteyttä valmentajan kanssa pitää tms. Meitä oli 11 henkeä jotka sen keskenään osti ja hintaa tuli n. 100e per naama. Ostimme tosin myös sen kameran yhteiseksi niin ei tartte kenenkään alkaa kiinnittää aina erikseen omaa kameraa, vaan kamera on aina kytkettynä maneesissa. Siitä tuli tietty lisähintaa, eli itse Pixion hinta jäi n .1000 euroon, ellei jopa vähän alle.

Me ollaan viritetty Pixio kiinteesti maneesiin. Eli majakat ja robottijalusta on ruuvattu seinään kiinni. Ne ovat myös aina päällä/sähköissä jotta kohdennukset ja asetukset eivät nollaudu. Näinollen kamera on aina valmiina kuvaamaan. Senkun napsautat päälle.
Jos nämä ei olisi kiinteesti kiinni maneesissa niin joka kerta pitäisi mennä sijoittamaan majakat ja säätää robotti etc... Se olisi työläämpää.
Meillä on lämmitetty maneesi, joten menee kesät talvet hyvin. En tiedä miten pärjäisi pakkasessa tuo järjestelmä? Ei varmaan tykkäisi hyvää.

Ennen selkään nousua pitäisi tsekata kohdennukset ja säädöt, että ratsukko olisi keskellä kameraa ja zoomi pelaa.
Menin selkään katsomatta kameraa, joten siinä oli zoomi vähän jossain... Kun oltiin tässä kohtaa maneesia, mahduttiin kameraan mutta joka kohdassa ei ihan oltu keskellä kameraa, ja Hansulla jäi monesti kaviot pois kuvasta. Joskus on jäänyt pois ratsastajan pää toisessa päädyssä maneesia, eli silloinkin oli säädöt pielessä. Tämä pitäisi muistaa tsekata aina ennen selkään menoa siis

En kaiva nenää jos sitä mietitte :D
Menin kameran eteen ja katson näymmekö kamerassa. Toki en ihan niin kauas nähnyt että olisin nähnyt kameran, mutta olin näkevinäni meidät keskellä. Aika keskellähän ollaankin, mutta tässä jo näkyy että Hansun jalat on vähän turhan alareunassa.


No mutta mitä tykkään?
Tykkään!
Kameran laatu riippuu täysin kamerasta, ja meillä on aika perus Sonyn joku handycam. Meillä on aika hämyisä maneesi joten videoiden laatu iltaisin on aika suttua, mutta itselleni riittää että näen oman istuntani ja erotan selvästi ratsukon ja kyllä siitä erottaa. Päivisin paremmassa valossa saa tietty parempaa kuvaa.

Tässä on tämän päivän reeneistä lyhyt videokooste. Tässä on pakko  sanoa että jostain syystä astetukset on vähän pielessä, eli välillä jää hevosen kaviot pois niin ettei ne mahdu kuvaan. Tämä on sitten taas "säätäjän" vika, ei kameran... :) En säätänyt kameraa ennen kuin menin selkään joten vähän oma moka... Kamera myös välillä menetti meidät eli tarkennus hapuili. Mun olsii pitänyt tehdä kohdennukset ja säädöt uusiksi ennen selkään nousua mutta kyllä tästäkin nyt ihan kivasti näkee meidän menoa. :)

Videolla voitte huomata vihreän valon mun vasemmassa ranteessa. Se on se ranneke ja aina kun kuvaus on päällä, valo palaa kokoajan vihreänä. Kun kuvaus on tauolla, niin valo vilkkuu.
Ratsastaja voi siis itse kytkeä kuvauksen päälle ja pois aina halutessaan. Rannekkeessa on vain yksi nappi, "kuvaus päälle" ja "kuvaus pois"

Näppärä vehje. En ikinä aiemmin oikeen saanut videota kun ei mulla ole mukana koskaan ketään kuvaamassa, niin nyt kameramies odottaa mua aina maneesissa yöt päivät! :)




Se siitä kameramiehestä, siirrytäänkö tohon pieneen hevosmieheen?
Se liikkui tänään todella hyvin!
Laukassakin tuli tosi kivaa ja rentoa laukkaa, pari laukanvaihtoa ehkä vähän oli turhan paljon "pois avuilta" mutta vaihdot itsessään oli puhtaita joten menkööt. :D

Hansun ravi sen sijaan tuntuu olevan aina hyvää nykyään. Toki jännitys sitten verottaa pisteitä, mutta "ihanaa" huomata että vaikka se olisi jännittyneempi, niin se kykenee silti säilyttämään ravissa tahdin ja liitovaiheen. Jos se jännittyy niin takapuoli tulee vähän turhan "ylös", voisi sanoa että kulkee ristiselkä pystyssä, ja se ei tietenkään ole se mitä haluan, mutta pointtini tässä on, että se on ainut mitä tapahtuu ainakin näin kotioloissa. Kisoissa en sitten tiedä miten mennään sinne säätämään jos Hansu jostain järkyttyy.. ;)

No mutta turhaa maalailla piruja seinille kun ainakin tänään se meni hyvin!
Se on saanut niin paljon voimaa ja jaksaa yhtäaikaa työntää ja istua. Vuosi takaperin niin en voinut pitkiä aikoja istua harjoitusravissa koska sen selkä väsyi ja ei siellä voinut enää istua. Ravi katosi ja muuttui tökkiväksi joten oli pakko keventää jotta Hansu psytyisi ravaamaan paremmin selän läpi.
Tämä on muuten se mitä allekirjoitan edelleen, ettei nuorella hevosella istuttaisi harjoitusraviin alas turhan aikaisin. Eri asia on treenata sitä, mutta että järjestään ei pidettäisi persusta penkissä. Vasta sitten istuttaisiin alas kun selkä on tarpeeksi vahva ja hevonen jaksaa kantaa ratsastajan harjoitusravissa. Jos hevonen menettää ravinsa kun istuu harjoitusraviin, se ei ole tarpeeksi vahva vielä eikä yhteys takajaloista kuolaimeen säily. Hevosen ravin laadun kannalta on siis parempi keventää niin kauan kun se ravi alkaa muodostua sieltä. Sitten kun hevonen on vahva ja rakennettu ratsasin, ei alas istuminen ole ihmeellistä.
Hansun ravi on todella miellyttävä istua silloin kun se "svengaa" näin, mutta jos se jännittyy ja iskee selän lukkoon niin voin sanoa että pompin aika korkealle sieltä... :D Koitan kuitenkin vain liimata itseni penkkiin ja koittaa jatkaa ja hymyillä kuin mitään ei olisi tapahtunut! Heh.

Kesällä vielä haaveilin Hansun raviin enemmän työntöä. Siinä alkoi olla aika kiva tahti ja kanto, mutta se vähän jarrutti. Se olisi mielellään vähän jäänyt hitaampaan raviin / passageen, ja siinä vaiheessa ei auta eteenpäin patistaminen. Se ei johdu siitä ettei se menisi eteenpäin, vaan siitä ettei se kanna. Hansulla oli oma ravi missä se jakso kantaa, sen yli kun mentiin niin se ei enää jaksanut kantaa ja tuli tunne ettei se enää mene eteen. Nyt kyllä nykyään tuntuu että se menee eteenpäin, oikeastaan jopa imee eteen! Mutta siinäkin edelleen täytyy olla varovainen ettei mene liikaa, jos se lähtee liikaa "viemään" mua eteenpäin ikäänkuin lisäykseen lähtemässä, se helposti "kaatuu nenilleen" ja alkaa nyökkimään. Siinä on vielä sen raja missä se ei jaksa. Tämä täytyy ratsastajan kuunnella herkästi ja päästää hevosta lisäykseen/eteenpäin ravissa vain sen verran missä se hevonen pysyy tasapainossa ja kantaa. On hienoa, että hevonen haluaa edetä, mutta sille voisi sanoa että ei makeaa mahan täydeltä. Eli vain sen verran mitä nyt pystytään, ei enempää ;)

Miten sitten lusitanon saa ravaamaan isosti eteen, kun ne tykkää mennä pienesti ja paikallaan?
Ei ainakaan potkimalla eteen, siinä vain sekoaa tahti ja lopulta se kuuma sähläävä hevonen!
Mä olen jankanut Hansun kanssa niitä siirtymiä loputtomiin. Toki käytän jalkaa, ja sanon että molemmat pohkeet tarkoittaa eteen, mutten ala "ajamaan sitä".
Teen paljon eteen - kiinni- tyyppisiä harjotteita ja haluan tehdä Hansulle selväksi että "go go on kiva asia". Ne ponnistusvaiheet eteenpäin kiinniottavan avun jälkeen on niitä parhaita askelia selkäänkin (esim. passagesta ulos raviin tai kootusta ravisa keskiraviin ja takaisin) ja pääsen kehumaan. Hansu alkaa tarjoamaan ja oikeastaan odottamaan koska saisi taas "vähän mennä". Sitten huomaankin että hei, mähän saankin enemmänkin pidellä tätä ja odotuttaa kuin "ajaa eteen".

Toinen missä Hansu oppi että eteenpäin lätkiminen on kivaa ja toivottavaa, oli keskiravit. Pari kertaa kun sitä vähän hoputti keskiraviin aina samalla uralla, eli diagonaalilla, se alkoi odottaa sitä että kohta lähdetään. Ajan myötä se oppi paremmin lisätä/pidentää ja koitin aina sitten metri metriltä jatkaa sitä pidennystä diagonaalin jälkeenkin. Yksi kehitysvaihe oli, että Hansu kyllä lähti keskiraviin diagonaalilla mutta kulmaan tultaessa tuli vähän jarru. Tätä jarrutusmatkaa aloin siirtämään. Kertomaan sille että se lisäys mikä lähtee kulmasta, ei aina päätykään kulmaan. Vaikeinta on mennä keskiravissa kulman läpi, mutta mä vähän helpotin oikaisemalla. Äkkiä Hansu alkoi pysymään pystyssä myös sen kulman läpi ja eipä aikaakaan kun se tajusi että "eteen" voi mennä aina ja missä vaan.

Ja nyt se ravaa jo mielellään harjoitusravissa ympäri maneesia molempiin kierroksiin :)

Yksi asia myös mitä tykkään tältä videolta katsoa, on Hansun olemus.
Se ei huiski häntää ja sillä on iloinen ilme. Se on jotenkin niin tosissaan näissä! Sitten kun tulee vähän hankalaa (passagen harjoittelu videolla) niin se vähän pistää korvia mua päin ja keskittyy täysillä, mutta ei tule sellaista "tyytymätöntä" fiilistä. Näin alkuvaiheessa passagenopettelua, se vaatii vähän vielä Hansulta paljon, mutta uskon että tulevaisuudessa passagesta ja piaffesta tulee sille yhtä iloinen asia kuin ravista.



24 kommenttia

  1. Siis Hansuhan on alkanut löytää jalkansa ihan tosissaan, vautsi! Ihannoin sun tapaa ratsastaa ja vaikuttaa hevoseen, niin tyyntä mutta samaan aikaan tehokasta. Näistä saa aina ideaa omiin heppailuihin ihan huomaamatta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista :)

      Kyllä! Pikkuhiljaa! Välillä edelleen tulee tunne että se on hämähäkki rullaluistimilla, mutta nyt kun se vähän jo hahmottaa missä ne jalat sutii iin on paljon helpompi hallitakin :)

      Poista
  2. Hei!

    Onnittelut kamerasta ja alustasta, uskon että oli TODELLA viisas ja kannattava satsaus! 😊 Kiitos kun jaoit tämän, ehkä muutama muukin rohkaistuu esimerkinne avulla tekemään saman ratkaisun.

    Teitä on kyllä ilo seurata! 😊 Hansu on kasvanut niin paljon, ja uskallan sanoa ruudun tältäkin puolelta ettei pelkästään ulkoisesti vaan myös sisäisesti, henkisesti. Alusta lähtien Hansu on vaikuttanut hurjan kiltiltä ja omannut oikean asenteen työntekoon. Ja olet onnistunut säilyttämään tuon asenteen, jopa vahvistamaan sitä. Varmaan koska olet malttanut edetä nuoren hevosen kanssa hevoselle sopivalla tahdilla, tarjonnut vaihtelevaa tekemistä ja myös lepoa. Tyytyväisenä töitä tekevä hevonen on paras palkinto ratsastajalle. Silloin on onnistuttu ja ratsukon kommunikointi pelaa. Ja olen ihan samaa mieltä, Hansu on jotenkin niin tosissaan - tyyliin "mä näytän taas kuinka taitava olen". Ihana! ❤️

    On mahtavaa ja inspiroivaa lukea postauksiasi. Innostuksesi tarttuu, ja osaat selittää asiat niin hyvin, että näistä saa aina ajateltavaa ja vinkkejä omaankin tekemiseen (jopa tällainen pari kertaa viikossa satulaan kapuava tätiratsastaja 😋).

    Taito ja ennen kaikkea halu kuunnella hevosta ovat mielestäni yksi ratsastajan (tai ylipäätään hevosen kanssa tekemisissä olevan henkilön) tärkeimmistä ominaisuuksista. Tavallinen tuntiratsastajakin voi tehdä omia ratkaisuja odottamatta opettajan kommenttia, esim. keventää ravissa mikäli tuntee hevosen selän jännittyvän. Harjoitusravissa "väkisin" istuminen johtaa ikävään pomppimiseen joka on niin hevoselle kuin ratsastajalle epämiellyttävää. Kun pääsee istumaan ravissa, hevosen mukana, liikkeessä eikä vaan hevosen päällä ja/tai liikettä vastaan, tulee väkisinkin hymy huulille. Onnistumisten kautta syntyy ahaa-elämyksiä. Ratsastuksessa ne parikin oikeaa askelta palkitsevat: kun tietää, miltä oikea, onnistunut tekeminen tuntuu, on sitä helpompi tavoitella.

    Tässäkin videossa minua ilahdutti se, miten usein kiität Hansua. Niin tärkeää - ja unohtuu silti valitettavan usein. Itse olen huomannut varsinkin tammojen olevan hyvin persoja kehuille. Parhaimmillaan kehumista seuraa vielä parempaa työskentelyä, pääsee kehumaan uudestaan, hevonen parantaa edelleen ja niin onkin positiivinen kehä pyörimässä. Sitten on vielä osattava lopettaa ajoissa - kokeneempikin hevonen väsyy, jos ei fyysisesti niin henkisesti. Tauot ovat tärkeitä.

    Miellyttäviä treenejä ja rentouttavaa viikonloppua!

    Maarit L. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho kiitos pitkästä viestistä! Paljon asiaa :D

      Hansu on todella kiltti. En ole ikinä edes nähnyt sitä korvat luimussa. Se ei ikinä vastustele tahallaan, vaan kyllä se on enemmänkin ahdistustila. Hermostuu todella herkästi muttei ikinä pyri ratsastajasta eroon. Yrittää ehkä vähän liikaakiin. Se yrittää kaikkea yhtäaikaa ja sitten pelästyy vaikkei virhettä olisi tapahtunut. Saa tosiaan olla aika paljon tsemppaamassa sitä mutta samalla "jämpti" ja olla niin vakaa ja tyyni selässä ettei anna periksi. Tarkoitan vaikka jos ahdistus tulee jostain, vaikka nyt sisäpohkeen käytöstä, niin mun täytyy olla tosi musta valkoinen ja oikeasti vaatia se sisäpohje vaikka se tarjoaisi samalla mitä tahansa muuta. Ja sitten kun se hyväksyy sisäpohkeen, heti tietty paineen poisto. Yleensä asia onkin sillä selvä ja hansu ikäänkuin toteaa "aijaa, ei se ollutkaan niin kamalaa, luulin että mun pitäisi tehdä levade/piaffi/piruetti ja laukanvaihdot yhtäaikaa"... :D

      Eli vähempikin todellakin riittäisi Hansun reaktioissa mutta kyllähän se tasottuu kokoajan eikä enää huvita ihan jokaiseen karvan hipaisuus esittää jotain tehtävää ;)

      Hertan kanssa opin tuon kiittämisen. Se oli sille niin perso. Samalla siinä tulee tsekattua että hevonen oikeaati kantaa kun päästät ohjasta. Eli vaikka se on kehu niin siihen on naamioitu myös tsekki: päästä ohjasta, mitä käy.

      Mä haluan että hevonen olisi koko ajan kärppänä että "kohta tulee kehu, voi että tää on kivaa". Ratsastan kehusta kehuun. Siinä välissä tietty myös pyydän jotain. Mutta että hevonen oppisi että aina pyynnöstä seuraa kehu. Ja siinä välissä tietty se pyyntö pitää innokkaasti toteuttaa :)

      Poista
  3. Aivan ihanan näköistä menoa ja mahtavasti Hansu liikkuu!! :) Itellä ehkä vähän pistää silmään semmonen heiluminen ja hätäisyys joka suuntaan, en tiedä miten sen osais näin kertoa... Mut ehkä semmosta vakautta kaipais niin ratsastajalta kuin hevoselta. Mut siis upeen näköstä ja ymmärrän et se vakauskin tulee sieltä kun heppa vanhenee ja voimistui jne... :) Taitavasti ratsastat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo oot täysin oikeessa. Hansun heikkous on se heikkous :D eli tarvitsee ihan simona voimaa lisää. On se sitä jo saanutnin mutta voi että millainrn huojuheikki se oli nuorena. Se mitä kaipaan puoliverisistä on se voimakkuus. Ne menee kuin juna. Lusot oikeesti huojuu jos ei ole voimaa. Ja vaikka on voimaa tarvitaan vielä enemmän ratsastajalta vakautta ettei heiluta niitä lisää. Nämä kävelevätkin kuin kännikalat jos vähän itse huojut selässä. :D

      Ja tällaiseen raviin tarvitaan aika paljon paukkuja hansulta. Mitä enemmän isompi liike, sitä enemmän tietty huojuu. Tavallinen ravi toki on "mukavaa" tällä hetkellä, muttei sekään aina ollut 😅

      Tulee näiden kanssa just se tunne että "missä vakaus". Pv:n selässä tuntuu että voi vain istua ja se vie vakaasti eteenpäin. Se on yksi puoli mikä tuntuu niiden kanssa tosi helpolta, mutta puolensa ja puolensa tietty :)

      Poista
  4. Ihan uskomattoman nätisti ratsastat! Hansu on sun alla niin tyytyväisen ja rennon näköinen, ettei tosikaan - takajalkatyöskentelykin ihan omaa luokkaansa. Sun tyyli ratsastaa on ihanan hevosystävällinen, mutta kuitenkin rajat asettava ja tehokas - ihailen suuresti ja saan sun ratsastuksesta paljon motivaatiota omaankin tekemiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hansulla on kyllä kivat takajalat! Mutta voin sanoa että hiton vaikee ratsastaa niitö "vähän" :D noi välipotkut mitä se välillä tekee johtuu ihan vaan siitä että hipasen pohkeella... mun täytyy tosi tarkkaan miettiä miten ja missä kosken jalalla siihen, pitää enemmänkin just "koskea" jalalla, ei napauttaa tai hipaista, vaan KOSKEA tyynesti:D se on niin säpäkkä takajaloista.

      Nykyään se alkaa saamaan etujalkojakin mukaan. Etujalat ei oo ollu ihan samalla tasolla takasten kanssa, mutta pikku hämähäkki koipi alkaa löytämään jalkansa :)

      Kiitos istuntakommenteistakin :) mä ihannoin niin Charlotte Dujardinin istuntaa ja tapaa ratsastaa. Eleetön, hiljaa mutta äärettömän tehokas. Siihen pyrin mutta paljon saan treenata että "rauhotun" yhtä vakaaksi ;)
      Samaten ihannoin niitä portugalin äijiä... siis niillä iberian ihmeillä ei istunta hievahdakkaan... ne vaan istuu niin eleettömästi mutta vaikuttaa hevoseen 100 prosenttisesti. Ei ihme sillä portugalissa on hevoskulttuuri niin iso, että ne syntyy satulaan... mutta valmennuksissakin valkku aina sanoo "kuvittele nyt mitä se iberian ihme tekisi ja miten se istuisi siellä selässä: HIlJAA!" :D

      Poista
  5. Ompa kätsy viritelmä! Meette aivan uskomattoman kauniisti, ei voi kun ihailla!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on kyl näppärä! Varsinkin näin kun se on kokoajan kiinni maneesissa ja virrassa :)

      Poista
  6. Vaikka heppa on nuori ja vielä on huojuntaa, niin onpas hauska nähdä kuinka siinä on juurikin se parjattu pikkupullalusitano joka liikkuu enemmän ja paremmin kuin suomessa yksikään puoliverinen... :D
    Hyvää työtä! Toivon totisesti että menestyisitte kisoissa tulevaiduussa, niin voisi ähweebee-peevee ihmiset pitää suunsa kiinni ja lopettaa arvostelun. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei saa mollata pv:täkään :D hyvin liikkuvia niitäkin on kyllä Suomessakin! Ymmärrän kyllä ihmisten asenteen lusoja kohtaan, ei täällä ole näkyvillä niitä hienoimpia! Siis jos perehtyy portugalin suuntaan niihin älyttömän kalliisiin lusoihin (puhun miljoonista) niin kyllä muuten on näköä ja kokoa ja liikettä. Kestää vaan vielä hetki ennenkuin tulee maailman tietoisuuteen mutta on jo alkanut pikkuhiljaa tulla :) hekin ovat alkaneet muuttaa jalostusta. Toki edelleen on vanhoja linjoja.

      Ehkä me pääästään radoille mutta vaatii paljon vielä itsehillintää ja malttia tältä nuorelta pojulta. Kiltti on mutta kovinkovi energinen saippuapala.. :D

      Poista
  7. Wau tuota teidän kehitystä 😍 onko sulla vinkkejä miten saada lavat ylös ja kaulaan voimaan? Mun hevosella on Hertan tyyppinen kroppa ja se tarvii etuosaan voimaa.Sun treenivinkit on parhaita 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon ehkä vähän tylsä, mutta lavat ja kaula vahvistuu kun hevonen kantaa, itse Hertan kanssa sen liikkuminen sit taas parani siirtymisillä. :) tai siis niillä itse pääsin parhaiten käsiksi siihen.

      Eteen-kiinni tyyppisiä siirtymisiä, ja sitten myöa suoraksi saaminen saa lavat ylös. Hertalla niihin auttoi vastataivutukset yms. Ja tämä siis auttoi siihen että saan ulkoavut läpi ja "työnnettyä"ulkolavan mukaan uralle :)

      Sen kyllä tuntee kun saa ulkolavan hallintaan, hevosella on ikäänkuin kaikki 4 jalkaa sitten taas yhtäkkiä käytössä ja se oikein kasvaa edestä :)

      Poista
  8. Moikka. Miten treenaisit hitaasti pohkeeseen reagoivaan hevoseen? Olen kokeillut monen moista mutta on edelleen super hidas. Ja toinen kysymys missä vaiheessa istut ravissa alas ja miten se vaikuttaa ratsastukseen/hevoseen?:) Hyvää talven jatkoa!

    VastaaPoista
  9. Onko hansulle tapahtunut jotain kun et enää päivitä?

    VastaaPoista
  10. Voi ei Noora, toivottavasti ei mitään vakavaa! Kovasti tsemppiä mitä ikinä onkaan ❤️ terv. Huolestunut lukija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanotaanko näin ettei kukaan ainakaan kuolemassa ole. :)

      Poista
  11. Hei tsemppiä sulle mitä ikinä onkaan tapahtunut. Seuraan sinua myös instagram osaa, ja huomasin että hansu muuttaa. Oletko lopettamassa bloggaamisen ja hansulla ratsastamisen. Toivottavasti et on ollut ilo seurata sun ja hansun kehitystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ainakaan toistaiseksi ole kuitenkaan lopettamassa bloggaamista, ja toistaiseksi Hansu on edelleen mulla vaikka muuttaakin. :)

      Hansu muuttaa Järvenpäähän, eli jatkossa voin vaikka juosta tai kävellä tallille entisen yli puolen tunnin ajomatkan takia. :)

      Mutta katsotaan päivä kerrallaan.

      Poista
  12. Hei Noora

    Päivä kerrallaan on hyvä edetä.
    Tsemppiä - olet vahva ja fiksu. Elämä kantaa, niiden vaikeampienkin päivien läpi.

    Hansun muutto lähemmäksi sinua on hyvä asia ainakin tallimatkoihin kuluvan ajan kannalta. Hienoa, että yhteinen matkanne jatkuu.

    Aurinkoisia kevätpäiviä!
    Maarit L. 😊

    VastaaPoista

Jätäthän kommenttisi!

En julkaise asiattomia/provosoivia kommentteja. Risut ja ruusut ovat tervetulleita, kunhan kommentointi pidetään asiallisena!