Hans on taas liekeissä

Heh, aina kun postaan Hansista, se on pelkkää hypetystä! :D
On Hansinkin kanssa välillä harmaita hiuksia, kenellä ei olisi? Mutta kyllä se jaksaa silti aina yllättää kuinka nopeasti ja suhteellisen helposti se kehittyy. Se hiffaa kaikki niin äärettömän nopeaa. Eniten toki orin kanssa ongelmia voi muodostua keskittymiskyvyn kanssa. Varsinkin nyt näin kevään korvilla, olemme huomanneet Hansussa keskittymättömyyttä ja muut hevoset ovat alkaneet kiinnostaa normaalia enemmän. Hans ei ole syönyt munkinpippuria nyt talven yli, koska totesimme että sitä tuskin tarvitaan talvella. Ja hyvin on pärjättykin ilman, kunnes viime aikoina keskittymättömyys ja muille hevosille hörhöttely on lisääntynyt. Aloitimme munkinpippurin uudestaan n.2 viikkoa sitten ja nyt tuntuu että keskittymiskyky on taas takaisin! Tehokas yrtti, ei voi muuta sanoa.

Pusupoika!

Tässä on nyt tehty hirveästi töitä etuosan nostamisen kanssa. Hansilla on tosi vikkelät ja kyykkäävät takajalat, mutta etuosan nostaminen ylös on ollut haasteellisempaa. Hans on ikäänkuin "solmussa" etujalkojensa kanssa. Takajalat tikittää viimeistä päivää mutta etuosa ei tajua nousta aina edestä pois. Toki se on kokoajan parantunut tässä kesästä asti, mutta nyt viime aikoina on tullut raviin sitä kaivattua svungia ja kokoamista! Käynti on ollut tosi hienoa aina, ja laukkakin suht helppoa, toki siinäkin sama juttu, eli etuosaa vielä ylös. Ravi on helposti ollut pientä ja varsinkin jos Hans jännittyy yhtään, se menee kippuraan eikä takaosan työntö tule selän läpi. Yhtään et voi patistaa, sillä se vaan kiihdyttää tahtia ja lisää jännittyneisyyttä. Siirtymien kanssa ollaan saatu sitä ilmaa ja "odottamista" raviin. Hans osaa nyt viipyä takaosan päällä ihan erilailla kuin aiemmin! Olenko mä joskus aiemminkin hehkuttanut siirtymisiä...? Olenko..? ;)
Tekstiä koristamaan laadukkaat kännykkäkuvat! Enjoy.

Miksei hovikuvaajaa ollut juuri silloin kun kaikki tähtien asennot olivat kohdallaan? :D

Tälle tulee olemaan passaget ja piaffit niiiiiin helppoja. Suorastaan leikkiä! Hans tapailee jo nyt babyaskelia, onhan se toki näille luontaista.

Perusraviinkin on tullut uutta ulottuvuutta, voi alkaa jo puhumaan kootusta ravista. 

En pidä hidastamista ratkaisuna etuosan nostoon, mutta Hans on nyt hiffanut nyt ihan viime aikoina Bastoksen kurssien ansiosta "hidastaa" etujalan askellusta ja "odottaa" ilmassa. Siirtymisissä tulee tehtyä hidastamista ja nopeuttamista. Hevosen saa ikäänkuin "blokattua" siihen kultaiseen keskitiehen. Ei siis hidastella ja hidastella hidastamiseen perään niin että lopputuloksena on mummoravi, eikä myöskään ajeta hevosta eteeneteeneteen urku auki. Vaan "molempia" vuoronperään. Eikä nyt ihan "urku auki", mutta ymmärsitte varmaan.
 Heti kun rentouden saa pysymään mutta SAMALLA pääsee pyytämään vielä lisää liikettä, niin naps, etuosa nousee ja takajalat ottaa enemmän painoa. Varsinkin kun kokoaa ensin laukkaa, hidastaa piruettimaiseen laukkaan ja ratsastaa siihen siirtymän raviin, niin ne ensimmäiset askeleet ravissa ovat tosi vau!
Vihdoinkin raviin on saatu ihan uutta tahtia ja rentoutta. Aiemmin tahti on ollut niin kiivas ja on tuntunut ettei siihen ole päässyt käsiksi. Hansun omistaja on saanut Bastoksen valmennuksissa tosi paljon hyviä tärppejä, itsekin niitä sitten kotona harjoittelen.

Harmillisesti mulla ei ollut hovikuvaajaa tänään mukana, mutta pakko laittaa pari kännykkäkuvaa ja videonpätkää mitä sain kun nappasin ohikulkijan kuvaamaan! Oli pakko pyytää joku kuvaamaan mun kännykällä, koska Hansu kulki niin kivasti ja väläytteli hienoja pätkiä!
Katsokaapas muuten tuota käyntiä mikä Hansilla on! Mieletön.

Nice walk 😍 #6yo #coudelariaresinaantunes #lusitanostallion #lusitano #gladiadordopenedo #futurestar

Henkilön Noora Peltola (@noorapel) jakama julkaisu 28. 02ta 2017 klo 8.01 PST

Pakko ihan laittaa tähän nyt videota vähän enemmänkin. Yllä oleva video on kuvattu kesällä kun Hans oli uusi tuttavuus, ja alla tämän päiväistä menoa. Juuri tämän takia joskus ylemmän videon kuvasinkin, vaikkei meno ihmeellistä ollutkaan. Näkeepähän eron nyt puolen vuoden jälkeen!
Pahoittelen alemman videon laatua, ei tosiaan ole kuvattu oikealla kameralla ja on juostenkusten tehty. Enpä osannut varautua kuvaamiseen!

Vielä lisää voimaa voimaa ja voimaa. Nyt kuitenkin vihdoin alkaa olla perustahti kondiksessa ja ravin muokkausta jatketaan. Välillä näkee ja tuntee kuinka Hansu menettää tahdin, sillä onhan tämä "uusi ravi" sille vielä vierasta. Sitten kun se tulee selkäytimeen, niin pystyy alkaa "työntämään" ravia vielä lisää eteenpäin, kuitenkin niin ettei tahti häviä. Tämä on varsinaista palapeliä välillä, mutta juuri tämä on se mikä mun mielestä on kouluratsastuksessa niin siistiä. Ratsastamalla voit muokata "kokonaan" uudet askellajit hevoselle. Toki perusteet tulevat hevoselta luonnostaan, mutta kuten Hansu, sen ravi ei ole ollut mikään maailman helpon, niin nyt se on jo ihan eri tasolla kuin aiemmin! Ei se Totilaskaan nuorena liikkunut kuin myöhemmin GP-radoilla. Kyllä se koulutus tuo askellajien numeroihin lisää pisteitä!
Eikä muuten Super-Mummo Herttakaan ole mikään ihme liikkuja ollut ikinä! Ratsastamalla sille on liikkeet tuotu. Pohja on ollut Hertalla hyvä, sillä on taas luonnostaan ollut ravissa mieletön tahti. Sitä on vaikea rikkoa, mutta ei se mikään liikkuja ole ollut koskaan sillä rakenteella. Edelleen sekin liinassa näyttää enemmänkin kamelilta, mutta ratsastaessa siihen tulee hintalappua persuksiin paljon isommalla summalla.

Pääsen muuten itsekin Hansulla pitkästä aikaa valmennukseen! Paulo Bastoksen valmennuksessa olin kesällä Hertan kanssa (ohessa linkki postaukseen, hrrr, vieläkin tulee kylmiä väreitä kun katson Hertan liikkumista silloin <3 ) ja silloin sain Hertasta ensimmäistä kertaa eläissäni irti aivan mieletöntä passagea! Innolla odotan mitä saadaan hänen ohjeillaan irti Hansusta. Hansu on hänen valmennuksissaan kulkenut omistajansa kanssa monet kerrat, joten hevonen on kyllä tuttu valmentajalle.

Mistä motivaatiota?

Itselläni aina suurin motivaatiopläjäys tulee kun katsoo huippukouluratsastusta kilpailuissa tai vaikka erilaisissa klinikoissa. Pienenä muistin kuinka Horse Show:n jälkeen oltiin kaikki tallitytöt ihan pähkinöinä ja odoteltiin seuraavaa estetuntia. Ainahan sitä mielessään oli sitten vähintään World Cup radalla! 

Nykyään, kun en itse enää hyppää paljoa, esteratsastus ei niin saa aikaan itsessäni mitään suuria tunteita, vaikkakin tykkään kisoissa sitä katsella. En kuitenkaan seuraa esteratsastusta niin tarkkaan enää, mutta myönnän että onhan se yleisöystävällisempi laji... ;)

Ymmärrän hyvin kun monet sanovat etteivät jaksa seurata koulukisoja ja että yksi GP ohjelma on niin tuhottoman pitkä. Ymmärrän täysin. Itse olen vain entistä enemmän koukussa siihen, ja nykyään jaksan katsoa GP-rataa toisensa jälkeen. Varsinkin kun haave omasta GP ratsastuksesta on konkretisoitunut, niin muiden ja itseään paljon paljon parempien ratsastajien ratojen seuraamisesta saa ihan hirveän paljon irti oppimismielessä. Arvostelen mielessäni rataa, tai oikeastaan mietin että miten tuo ja tuo tehdään ja miltä sen pitää tuntua.
Ja nykyään pystyn jopa sympatiseeraamaan ratsastajia siellä radalla!
Aiemmin muistan kuinka oli helppoa huudella kentän laidalta, että "kuinka huono piaffi, tai aijai kun näyttää raskaalta, nyt sammuu... ". Voi että, eipä ollut pienintäkään hajua silloin kuinka vaikeaa voi GP liikkeiden tekeminen radalla olla! Nyt kun olen itse päässyt menemään aina sinne Inter II tasolle asti, niin on kyllä tullut kylmää vettä niskaan. Ei se todellakaan mene niinkuin siellä kentän laidalla voi huudella. Nykyään voin todeta ratsukon radan aikana tiukan paikan tullen että "I feel you". Tottakai faktoja voi aina radasta sanoa, mutta kyllä mun hymy ainakin on hyytynyt monet kerrat, kun kaikki ei radalla menekään kuin oppikirjoissa. 

Nyt on käynnissä Göteborg Horse Show ja juuri päättyi World Cup luokka kouluratsastuksessa. Katsoin netistä suorana lähetystä, sillä mulla oli tänään vapaapäivä töistä. Ah, vuorotyön etuja!

Voiton vei tietenkin Isabell Werth, mutta oli siellä monia muitakin mielenkiintoisia ratsukoita joiden menosta voin vain haaveilla. Mulle käy kuitenkin joka kerta sama! Aina kun katson näitä World Cup kisoja, mulle tulee ihan kaamea hinku päästä treenaamaan. Tai vaikka pukemaan edes valkoiset pintelit! 

Se sama tunne kun pikkulikkana katsoi HIHS:ssä esteitä (niistä mitään ymmärtäen), herää aina uudelleen kun katson korkean tason koulukisoja. Pakko päästä tallille. Pakko päästä harjoittelemaan. 

Sitä aina kuvittelee satulassa näyttävänsä vaikka ratsukolta Charlotte ja Valegro, mutta toisaalta mitä väliä vaikka totuus on toinen. Mulla on aina mennyt tällaisten kertojen jälkeen treenit todella hyvin, koska jotenkin se hyvä mieli välittyy koko treeniin. 

Okei, suosittelen olla katsomatta peiliin, ettei tämä hyvä mieli romutu... ;)

Ajatus kuitenkin tärkein!

Toisaalta, kun katson maailman huippujen menoa, iskee samalla masennus. Varsinkin kun katsookin itseään sieltä maneesin peilistä ja miettii että eihän tämä näytä lähellekkään samalta! Mutta ehkä se suurin kilpailu ja haaste onkin se mikä katsoo sieltä peilistä...

Kyran klinikka on tulossa keväällä Ypäjälle ja tahtoisin kovasti päästä katsomaan. Ei sen tarvitse edes olla WC-osakilpailu, vaan ihan Ypäjän hallissa Kyran viisauksien kuunteleminen saa jo aikaan saman motivaatiopläjäyksen ja hingun päästä tekemään ja kokeilemaan hänen ohjeitaan. Mä olen ollut niin nuori kersa silloin kun Kyra on käynyt ahkerasti Suomessa valmentamassa, että ihan jälkikäteen harmittaa kun ei ole tullut ikinä mentyä. Toisaalta eipä lapsena niistä olisi mitään tajunnutkaan. Ihmettelen suuresti miksi suomalaiset eivät hyödynnä meidän kansallisaaretta enemmän. Ruotsalaiset kyllä osaa käyttää meidän Kyraa, mutta me ei! ;)

Jessica von Bredow-Werndl ja Unee BB sijoittuivat kolmanneksi tänään.
Kuva lainattu täältä

Mikä sua motivoi? Mistä itse saat sen "tekemisen meiningin" ja haluat heti vetää saappaat jalkaan ja lähteä tallille? 

Varsinkin näin ankean ja kamalan talven keskellä... 

Uusi ulkoasu!

Nyt on ulkoasu päivitetty! Kyselyjä tulikin että mitä blogille on tapahtunut kun se meni kiinni, mutta tosiaan vain muutoksen ajaksi. Enpä tästä tajunnut tiedottaa etukäteen, ei tullut mieleenkään että lukijoista osa "huolestui" että olenko lopettanut blogin! :D Heh, kiva tietää että kaivataan ;)

Kiitos Graphics LF todella ihanasta ulkoasusta! Sain itse osallistua suunnitteluun ja toteutukseen, ja valitsin itse kuvat mitä haluan käyttää.

Suosittelen!

GRAPHICS LF

Ensi viikolla kunnon treeniviikko

Hertta ei ole ollut nyt niin mahtava ratsastaa mitä se tuossa ennen "pakollista" lomaa oli. Tosiaan vajaa 2 viikkoa sitten se sai kiropraktikon käsittelyä heti Ypäjän kisojen jälkeen, ja siitä seurasi lepoilua. Nyt kun olemme taas palailleet treeniin, niin H ei ole mielestäni niin mukava ja elastisen pehmeä mitä se normaalisti on. En tiedä johtuuko käsittelystä vaiko lomasta, mutta eihän se 19 vuotiaalle hevoselle tee hyvää vaan löntystellä. H tuntuu jotenkin jäykältä nyt, joten olen kotona yrittänyt tehdä vain perusjumppaa, enkä ole ollenkaan hinkannut koulua. Perjantaina laitoin kavaletin eteen Hertan ja siinä se hyppäsi sitä kyllä oikein kivasti, rauhassa ja mielissään. Tänään kokeilin vähän piaffia, sekä vaihtoja, ja piruetteja sekä sulkuja. Kaikki se kyllä suorittaa, mutta tuntuu vähän hitaalta.
Onneksi nyt on tulossa tiistaina ja keskiviikkona taas Jannen TDF-valmennukset, josko häneltä saisin apuja ja päästäisiin taas siihen huippuvireeseen. Jannella ja kotivalmentaja Riitalla on kyllä uskomaton psykologinen ote myös ratsastajaan. Melkein aina vaikka kuinka valittaisin kuinka vaikeaa on ollut, tunnilla ei sitten olekaan vaikeaa. Joku maaginen touch niillä valmentajilla on pääkoppaan ja sitäkautta koko kroppaan ja hevoseen.
 Pitää nyt kuitenkin vain mennä hissukseen ja tunnustellen Hertan kanssa. Eiköhän se siitä. En tahtoisi nyt aiheuttaa sille turhaa painetta tai hankaloittaa sen treenejä. Nämä asiat ovat niin vaikeita, että pitää pystyä säilyttämään se hevosen into näihin asioihin. En saa rikkoa nyt Hertan luottamusta vaikeiden asioiden äärellä, ettei se "mene itseensä". Aion sitä nyt sitten hieroa enemmän ja koitan tehdä puomijumppaa ja kavaletteja lisääkin, koska niistä H tykkää ja menee oikein helposti.

Toivon että ti ja ke Keisarinmäessä voitaisiin tehdä asioita, missä saisin Hertan taas kunnolla läpi ja kantamaan rehellisesti. Yleensä Jannen kanssa ollaan hiottu GP liikkeitä läpi, mutta jos vaikka tiistaina tehtäisiin alle perustyötä ja sitten ke katsottaisiin taas liikkeisiin ryhtiä.
Uskoisin myös, että olisi taas Hertan hammashuollon aika. Se on tuntunut nyt liian herkältä suustansa. Kangilla se on tasaisempi, mutta nivelen kanssa se ei ole niin tasainen. Välillä tukeutuu liikaa, ja välillä taas on liian tyhjä. Tämä ei ole Hertalle normaalia, joten täytyy kyllä kurkata sinne suuhun. Samalla kertaa voisi rokottaakin sen niin olisi sitten rokotukset taas kunnossa hyvissä ajoin ennen kuin kausi alkaa. :)

Hansun kanssa on ollut myös vähän vaihtelevaa. Hans on pääsääntöisesti ollut todella kiva ratsastaa, ja kuten sanoin aiemmassa postauksessa, se on oppinut ja babypiaffen alkeita ja vähän babypassagemaisia askelia. Se alkaa löytää kinttunsa, ja se on oppinut sitä kautta nostamaan etuosaansa lisää, toki edelleen jatketaan etuosan noston kanssa. Ei siis niskan, vaan lapa ja säkäalueen noston kanssa. ;)
Nyt kun oli kovat pakkaset niin tänään ainakin Hans oli todella pörheänä ja aluksi ei meinannut työskentelystä tulla yhtään mitään! Se ei kyttäillyt seiniä, mutta se yritti jokaisesta suoristuksesta ottaa menolipun ja lähteä kipittämään eteenpäin. Jos sen olisi antanut vain mennä, olisi kierrokset kasvaneet aika koviksi ja veikkaanpa että olisi maneesia pitkin menty vähän turhan lujaa! :D
Hansu otti vähän hernettä nenään kun ei sitten saanutkaan lähteä miten huvittaa, mutta kyllä se siitä asettui ja rauhottui työntekoonkin. Hansille löytyi vihdoin uusi satula, Prestigen D1, joka on nyt tosi hyvän tuntuinen! Toivottavasti tämä satula pysyy jonkun aikaa, tuppaa nuo nuoret muuttumaan niin kovaa vauhtia.
Hansunkin kanssa olisi ehkä tiedossa pitkästä aikaa valmennusta. Hansun omistaja käy Paulo Bastoksen valmennuksissa (itse kävin kanssa Hertan kanssa viime kesänä kerran ja tykkäsin tosi paljon! ). Nyt ehkä minäkin pääsen Hansun kanssa Paulon valmennukseen maaliskuussa, mutta katsotaan sitä lähempänä miten käytännönjärjestelyt menee.

Toivottavasti H menee yhtä hienosti kuin viimeksi Keisarinmäessä. Se on paikoitellen niin hieno kun päästään samalle viivalle molemmat <3
Kuva Taru Arola

Niin hieno kisatykki!