Villiponi vai tätiratsu?

No VILLIPONI!
Siis herranenaika! Hertta on ollut perjantain ja lauantain vapaalla, koska multa leikattiin ja revittiin oikealta puolelta viisaudenhampaat ylhäältä ja alhaalta, joten luonnollisesti ei hevosen selkään ole ollut asiaa. Ainakin tuo leikatun hampaan haava vuotaa melkein koko ajan. Yksi tikki suussa ja leuka turvonneena kuin Kippari Kallella ei houkuttele menemään selkään kun kävelykin sattuu.
Tänään kuitenkin oli vika päivä liikuntakieltoa, joten ajattelin että menen vähän höntsäilemään ja harrastamaan terapiaratsastusta Hertan kanssa, sillä turvotus leuassakin laski aika paljon. Kenttäkin oli täysin sula (JEEEEEEEEEE <3) joten pystyi menemään ihan normaalisti eikä pohjaa tarvinnut varoa.

Noh, aluksi Hertta oli ihan jees. Menin kevyttä ravia ja vähän avoja samalla. Jokainen askel ja tömähdys kuitenkin kolottaa oikealla puolella leukaa joten päätin ottaa vähän laukkaa koska se on tasaisempaa. Vielä tähänkin mennessä H oli rento ja letkeä, kuitenkin reipas ja kevyt. Menin aika matalassa muodossa jotta selkä pysyy ylhäällä.

Sitten otin vähän laukkaa pitkällä sivulla eteenpäin jonka jälkeen halusin laukkaa vähän takaisin. Kokosin, mutta tässä vaiheessa Hertta tekee klassiset, eli vaihtaa laukan takaa ristille helpottaakseen tehtävää. Helpompaa vaihdella laukkoja kuin istua takaosalle. No minä sitten korjasin kevyesti raipalla että takaosa alle eikä minne sattuu. No se perhanan mamma pukkas niin isosti että rojahdin kaulalle koska en osannut yhtään varautua! Sitten se läks! :D
Sain sen kuitenkin pysähtymään aitaa päin vaikka oma tasapaino oli jossain. Isot mutsin talvisaappaat jalassa, joten mun jalat karkas jalustimista vaikka kenkä jäi siihen vielä. :D

Söpö ja kiltti ulkonäkö pettää

Siis toi hevonen ei IKINÄ oikeastaan pukittele! Oon sillä menny 6 vuotta ja se on kerran aiemmin pukittanut, ja nyt sitten juuri tänään, kun minä olen köntyksenä selässä ja vingun muutenkin joka askeleella "au au au". No Hertalla ainakin oli kivaa...
Sen jälkeen se kuumenikin sitten sen verran että ei kevyestä hyvän mielen keventelystä tullut mitään. Sitten otinkin laukkaa ja aloin tekemään kokoamisia ja vaihtoja ja väistöjä... Kaikkea maan ja taivaan väliltä mutta niin että H joutuu hommiin. Vähän väliä takajalat viuhui sivulle lehmänpotkuina. Tosi kipakka tamma oli tänään! Naapurin suomenhevosenkin ratsastaja sanoi että H yritti aidan takaa potkia suokkia kun se kentällä meni ohi edellisenä päivänä. Perhana se on päässyt liikaa vapaan makuun!

Hertta the Hulk. Verisuonet aina reenin jälkee pinnassa.

On siinäkin eläkeläisterapiahevonen... Yllättää silloin kun sitä vähiten odottaa. Hertan pitäisi kohta olla jo raihinainen ikäloppu mutta ei! Kaikki aina ihmettelee Hertan ikää kun kuulevat että se täytttää 16 seuraavaksi. "Mä luulin että se on alle 10!". Juu ei! Pahin on, kun sitä viime kesänä luultiin 5 vuotiaaksi pelkkien alkukäyntien perusteella. "Nokun se kävelee tollai pirteenä ja tuijottaa joka suuntaan". :D

Hertta ei taida vanheta ikinä, ainakaan korvien välistään...
Noh, hyvä juttu on että tikit ei auennu rytäkässä. Mentiin kuitenkin kirjaimellisesti veren maku suussa!

2. Avo-, sulku-, ja vastataivutus

Yksi lukijoiden toive oli tehdä treenivinkkipostaus avotaivutuksesta. Päätin kuitenkin että teen "kaikista" kokoavista sivuttaisliikkeistä postauksen yhdessä! Tämä helpottaa niiden vinkkien kertomista, mitä itse harjoittelen, sillä käytän oikeastaan noita kaikkia sekaisin ja yleensä samalla ratsastuskerralla. Nämä liikkeet muistuttavat toisiaan paljon.

Avotaivutus

Nimensä mukaisesti avotaivutuksessa on kyse hevosen taivuttamisesta. Tämä liike on kuitenkin kokoava liike ja se on hyvää voimistamista hevosen takaosalle. Avotaivutuksella saadaan myös lapoihin irtonaisuutta ja etuosaan keveyttä.
Liian usein näkee avotaivutuksia tehdessä, että ratsastajat ajattelevat vain hevosen etuosaa, eli toisinsanoen, taivuttavat pelkästään kaulaa ja "vetävät" hevosen etuosan sisälle, jolloin takaosa pullahtaa ulos. Tällä ei ole mitään tekemistä avotaivutuksen kanssa, sillä se ei tuo takajaloille yhtään sen enempää painoa, eikä lavat voi olla irtonaisia jos kiskotaan ohjista ja vedetään kaula linkkuun (kuten viime treenivinkki postauksessa painotin, että sisäohjasta ei saa vetää ja linkuttaa hevosen kaulaa lukkoon!).

Eli avotaivutuksessa hevonen taivutetaan tasaisesti rungostaan ja kaulastaan liikkeen suunnasta pois päin. Vasemassa kierroksessa taivutetaan vasemmalle ja oikealla oikelle. Hevonen liikkuu etuosa uran sisäpuolella ja takaosa uralla. Tätä voi siis tehdä myös "ei-uralla", mutta tarkoitan, että takaosa on "alkuperäisellä uralla tai linjalla" ja etuosaa ratsastetaan uran sisäpuolelle EIKÄ niin, että työnnetään takaosa ulos, jolloin etuosa on "uralla". Tässä liikkeessä ratsastetaan hevosen etuosaa ja vaihdellaan sen paikkaa!
Hevonen siis liikkuu kolmella uralla: Ulkotakajalka uralla, sisätakajalka ja ulkoetujalka samalla uralla, ja vielä kolmannella uralla sisäetujalka.
Itseäni helpotti aluksi tosi paljon se muistisääntö, että avotaivutus on kuin lähtisi ratsastamaan voltille, mutta jatkaakin suoraan. Sulkutaivutus taas sitä, että palaa voltilta uralle, mutta jatkaakin voltin asetuksella ja taivutuksella suoraan.

Avotaivutus suoralla uralla ravissa.

Ratsastajan avut on siis samat kuin lähtisi kääntämään volttia! Eli sisäohja kääntää ja johtaa hevosen etuosaa uran sisäpuolelle. Eli asetus ja taivutus! Ulko-ohja puolestaan säätelee sitä asetusta ja hevosen täytyy olla ulko-ohjan tuella. Sisäpohje pitää hevosen uralla, ettei se lähde kääntymään vaikka annatkin kääntäviä apuja ohjista. Itse laitan ulkopohjetta hieman taaksepäin, jotta "turvaan" hevosen takaosan. Näin ollen se takaosa ei lähde punkemaan ja valumaan ulos, vaan pidän sen ulkopohkeella kontrollissa. Ulkopohkeella siis pidän takaosaa vastaan. Jos takaosa valuu ulos, myös paino takajaloilta katoaa.

Sitten itse avotaivutuksen harjoitteluun.
Helpointa on siis tehdä avotaivutusta uralla. Varsinkin jos aloittelee joko itselleen tai hevoselle avotaivutusta, kannattaa mennä ihan pitkälle sivulla ja ratsastaa oikeasti uralla. Näin ollen saat apua seinästä tai aidasta, jotta hevosen takaosa ei pääse valumaan ulos, niin että paino takajaloilta katoaa. Pääset myös harjoittelemaan avoa "turvallisemmin", sillä voit aluksi keskittyä enemmän oikeaan asetukseen ja taivutukseen, kun takaosa ei lähde valumaan seinän ansiosta. Myöhemmin toki kannattaa siirtyä aidalta pois ja opetella myös takaosan hallinta ulkopohkeella.

Avotaivutus suoralla hevosella, asetus saisi olla enemmän liikkeestä poispäin, eli hieman hevosen etuosaa sisälle enemmän ja nenää sisälle!

1. Helpointa on lyhyen sivun jälkeen lähteä ratsastamaan avoa käynnissä. Eli ensin asetat ja taivutat kulman läpi hyvin, käytä kulmaa apuna taivutukseen. Voit myös tehdä kulmaan vaikka voltin, jos taivutuksen kanssa on hankalaa. Kun saavut pitkän sivun alkuun kulman jälkeen, jatkat samalla asetuksella ja taivutuksella kulman jäljiltä koko pitkää sivua pitkin, kuin olisit kääntämässä voltille. Älä suorista hevosta kulman taivutuksen jälkeen! Muista ulkopohje ja ulko-ohjan tuki. Hevonen taipuu rungostaan, ei pelkästä kaulasta. Hevonen kulkee kolmella uralla.

2. Kun avotaivutus uralla onnistuu, voidaan tehdä vaikka pituushalkaisijalla ihan samalla idealla avoa. Tällöin vain joudut itse olemaan ulkopohkeen kanssa tarkka, sillä seinä ei auta sinua tukemaan hevosen takaosaa, vaan sinun täytyy itse tehdä se. Samalla lailla muista ratsastaa ja taivuttaa hyvin kulman läpi kun käännät pituushalkaisijalle. Sen jälkeen ei suoristusta, vaan jatkat samalla asetuksella ja taivutuksella avoa. Muista huolehtia takaosasta, ettei se valu ulos.

3. Kun suoralla uralla avon ratsastaminen onnistuu, voidaan avoa tehdä myös ympyrällä. Tällöin on vain oltava todella tarkka, että ympyrän ura säilyy. On vaikeampaa hahmottaa avossa ympyrällä mitä uraa ratsastetaan kuin suoralla.

Myöhemmin treenin myötä, avoa voi ratsastaa näillä kaikilla kolmella tavalla myös ravissa ja laukassa!

HOX! On tosi tärkeää ymmärtää, että avossa ratsatetaan etuosaa uran sisäpuolelle, eikä takaosaa ulos!
Itselläni ainakin aluksi oli muistisääntö että "avossa takaosa ulos" ja työnsin sen sisäpohkeella uralle. EI EI EI! Tällöin juuri menetetään paino takaosalta ja etuosan hallinta. Silloin kyseessä on enemmänkin pohkeenväistö, ja sehän on irrottava liike, ei kokoava.

Sulkutaivutus

Sulku on myös kokoava liike ja sillä treenataan samoja asioita kuin avossa.Avossa mennään liikkeestä pois päin, sulussa asetetaan ja taivutetaan liikkeen suuntaan.

Sulkutaivutuksessa etuosa liikkuu uralla ja takaosa uran sisäpuolella. Hevonen liikkuu neljällä uralla, toisinkuin avossa mennään kolmella uralla.
Itse käytän sulkutaivutusta puhuttaessa, kun kyseessä on taivutus suoraa uraa pitkin, ja sulkuväistöä käytän, kun puhun sulkutaivutuksesta, jossa liikutaan lävistäjää pitkin ja "väistetään" samalla.
Englanniksi näille on paremmat nimet. Suoralla uralla sulku on travers, lävistäjällä half-pass.

Ratsastajalta vaaditaan taas sisäohjasta asettamista ja taivuttamista liikkeen suuntaan, ulko-ohjan tuki, jotta voit säädellä asetusta ja taivutusta. Tässäkin laitan hieman ulkopohjetta taaksepäin, jotta varmistan että takaosa liikkuu sivulle ja väistää sisälle. Sisäpohje pitää myös vastaan, jottei hevonen lähde kaatumaan sisäpohjetta päin. Ratsasta takajalkoja alle ja aktiivikseksi.

Sulkuväistö, eli half-pass, eli sulkutaivutus lävistäjällä liikkeen suuntaan.
Sisäohja asettaa ja taivuttaa, ulkopohje on vähän takana, jolla varmistan että takaosa seuraa mukana ja väistää.  Liian taakse ulkopohjetta ei saa laittaa.

1. Myös sulkutaivutus on hyvä aloittaa uralla pitkällä sivulla. Hevosen nenä osoittaa suoraan menosuuntaan päin, etuosa uralla, takajalat uran sisäpuolella. Ulkopohje siirtää takaosaa uran sisäpuolelle, sisäohja asettaa ja taivuttaa, ulko-ohja tukee ja säätelee taivutuksen asteita. Tässäkin on syytä muistaa, ettei sisäohjalla saa taivuttaa liikaa kaulaa! Silloin hevonen ei pysty tuomaan takaosaansa uran sisäpuolelle koska mitä tekee sisään taivutettu kaula? (pssst. niinkuin laukannosto postauksessa, se lukitsee sisälavan! )
Muista taas ratsastaa kulma hyvin, tai tee vaikka taas voltti kulmaan. Kun teet voltin, muista asetus ja taivutus jo voltilla. Kun palaat voltilta uralle, jää pitämään "voltin asetukset" suoralla! Saat voltin jäljiltä ikäänkuin raamit sulkutaivutukseen jo valmiiksi.

2. Kun pitkällä sivulla onnistuu sulku, siirrytään myös tekemään sitä vapaalla uralla, esim pituushalkaisijalla, niinkuin avossa. Tällöin seinä ei tue etuosaa, joten joudut taas itse keskittymään siihen.

4. Myös avon ja sulun vaihteleminen suoralla uralla on hyvää treeniä. Vahvistaa takaosaa ja opit hallitsemaan hevosen etuosaa. Eli tulet pituushalkaisijalle esimerkiksi vasemmassa kierroksessa. Käännät heti alkuun voltille, ja voltin jälkeen jatkat pitkin pituushalkaisijaa avotaivutuksessa. Noin puolessa välissä suoristat ja käännät uudestaan voltin vasemmalle, mutta kun palaat voltilta takaisin pituushalkaisijalle, jatkatkin suoralla uralla sulkutaivutuksessa.
Eli ensin voltti, jonka jälkeen suoraan avossa (etuosa uran sisäpuolella, takaosa uralla, kolmella uralla). Suoristus välissä.
Sen jälkeen uudestaan voltti, jonka jälkeen jatkat sulkutaivutuksessa (etuosa uralla, takaosa uran sisäpuolella, neljä uraa).
Ja myös tämä onnistuu käynnissä, ravissa ja laukassa.

Sulkuväistö, eli half-pass, eli sulkutaivutus lävistäjällä mutta laukassa. Hertta saisi asettua rehellisemmin oikealle. Vaikka asetus on oikealle, Hertan nenä osoittaa enemmänkin vasemmalle! Eli mun pitäisi uskaltaa päästää enemmän ulko-ohjasta ja antaa hevosen asettua liikkeen suuntaan.

Vastataivutus

Melkein sama kuin sulkutaivutus, mutta päinvastoin. Takajalat ovat uralla ja etuosa uran sisäpuolella. 

Harjoituksena yksi suosikkini on ympyrällä asetuksen vaihtaminen sulkutaivutuksesta vastataivutukseen ja takaisin. Eli pääty-ympyrä, ja aloitan sulkutaivutukella vasemmassa kierroksessa. Takaosa on uran sisäpuolella ja etuosa uralla, asetus vasemmalle. Hevosen pää osoittaa liikkeen suuntaan. Sitten vaihdan lennosta taivutuksen vastataivutukseen, eli pää osoittaa edelleen suoraan, mutta nyt etuosa on uralla ja takaosa "uran ulkopuolella". Eli käytännössä vaihtelen asetusta ja taivutusta vasemmalta oikealle ja takaisin. Toisin sanoen, vastataivutus on sulkutaivutusta eri suuntaan. Voin siis tehdä ympyrällä sulkutaivutuksia sekä vasemmalle että oikealle, vaikken vaihda suuntaa. 

Takaosa sisään, takaosa ulos, takaosa sisään, takaosa ulos... Pää pysyy suorana, runko taipuu vasen, oikea, vasen, oikea...

Näitä on välillä tosi vaikea selittää ilman kuvia tai videota. Piirsin nyt kuitenkin kauniisti vapaalla kädellä karkean piirroksen sulku ja vastataivutuksen eroista! :D

Taiteilijan näkemys sulku- ja vastataivutuksesta! :D 

Huhhuh. Stoorista tuli aika pitkä, ja tuntuu että vielä olisi kaikenlaisia juttuja sanottavana, mutta yritetään pitää mielenkiintoa yllä ja pitää "mahdollisimman lyhyenä". Olen välillä tosi huono selittämään, varsinkin jos innostun jostain asiasta. Saa sanoa ihan suoraan jos ei ymmärrä niin yritän korjailla.

  Lisää ehdotuksia saa laittaa!