Valmennuksessa

Tänään oli jälleen maanantaiseen tapaan Riitan valmennus. Meni kyllä paljon paremmin kuin viimeksi! Hertallahan oli joku häikkä viimeksi jossain ja se ei vain toiminut, mutta nyt oli kyllä taas normaali oma itsensä.

Perjantaina kauniissa säässä loppukäynnit maastossa!

Aloitettiin heti tekemällä laukkatyöskentelyä Riitan ympärillä ympyrällä. Isommalla uralla normaalia ja "iloisempaa" laukkaa, sitten kokoamista ja pienennettiin ympyrää sulkutaivutuksen omaisesti. Pienellä ympyrällä todella koottua laukkaa. Tässä kaikista vaikeinta oli, että osaisin säilyttää Hertalla sen laukan, jossa se vielä jaksaa kantaa. Hertta tuppaa vähän töksähtämään heti piruettilaukkaan jossa se ei itse edes jaksa laukata, vaan jää keikkumaan ja nostaa kaulansa ylös. Se siis suoraan sanottuna poistuu muodosta, koska ei jaksa kantaa. Mun täytyy olla siis itse tarkkana, etten vie sitä "liian syvälle koottuun laukkaan", jotta se pääsee sieltä myös ponnistamaan vielä pois.
Tämä on hankalaa, sillä H itse tarjoaa tätä. Heti kun pyytää kokoamaan se ikäänkuin istuu ja toteaa "Kato kun mä osaan!" mutta ei kuitenkaan osaa, jolloin se on vaikeuksissa ja menettää tasapainoaan.
Onneksi tätä sai kyllä helposti korjattua, ja sieltä tuli tosi hienoja piruettilaukan askelia, kunhan mä itse autoin Herttaa tarpeeksi ja tein sille selväski, että ei saa pysähtyä liikaa.

Sunnuntai-illan näkymiä 

Ravissa tehtiin sitten avotaivutusta pitkillä sivuilla niin että keskelle pitkää sivua koottiin todella koottuun raviin samassa avossa mihin uralla lähdettiin. Tässä passagemaisessa ravissa käännettiin myös voltti pitkän sivun keskelle, ja ja voltista ulos tullessa jatkettiin edelleen todella kootussa ravissa ja samalla avotaivutuksessa. Kootun ravin jälkeen sitten vielä loppupitkä sivu ravissa eteen normaaliin raviin ja ennen kulmaa suoristus.
Oikein hyvä harjoite! Tässä tulee juuri tehtyä mun suosikkeja, eli avoja yhdistettynä siirtymiin!
Hertalla on varsinkin välillä tahtiongelmia avossa jos se rojahtaa lavoilleen, joten näiden siirtymien tekeminen avon sisällä auttaa todella paljon itse avon tahti ongelmaan! Hyvä treeni. Suosittelen. :)

Ongelmana tässä tehtävässä jossain vaiheessa oli (hevonenkin väsyi jo) että kun H lähti painumaan lavoille eikä jaksanut kantaa, mä palaan hetkittäin siihen mun vanhaan ongelmaan, eli lyhennän sitä liikaa edestä, jolloin se todellakin painuu lavoilleen. Hertta kyllä auttaa mua tässäkin asiassa, sillä se on itsekin vähän kuin "apua, en jaksa, ota mun niska syliin ja kannattele!".
Pitkään ollaan jo päästy tästä eroon, ja mielestäni aika hyvin jo osaan "työntää sen Hertan haisevan niskan pois mun sylistä" silloin kun treenaan normaalisti yksin.
Kuitenkin tälläisessä tilanteessa, jossa vähän joutuu treenaamaan itse kukin, niin helposti palaan sinne vanhaan ja tuttuun. Niin kyllä tekee Herttakin. Vielä emme siis kumpikaan osaa keskittyä tähän uuteen muotoon (eli isompaan kaulaan´) yhtäaikaa jonkin vaikeamman tehtävän seassa. Yksinään se onnistuu kun siihen keskittyy, mutta vaikean paikan tullen molemmat hypähdetään takaisin vanhalle rappuselle turvaan.
En kuulemma kuitenkaan (onneksi) tee tätä kovinkaan pahasti, vähän vain tuppaan ottamaan sen Hertan tarjoaman niskan syliin.
Uskon että tämä korjaantuu ajan myötä, niin hevosella kuin minullakin. Hertta ei työnnä enää niskaansa mun syliin, sitten kun sillä on oikeasti voimaa kantaa itseään läpi kropan. Tällöin kun hevonen kantaa, ei munkaan tarvitse "auttaa sitä" ottamalla sitä niskaa vastaan. Kumpikin vähän lietsotaan toisiamme, joten kummankin meistä täytyy nyt muuttua ja omaksua tämä uusi muoto. ;)

Juttelin vielä valmentajan kanssa kauden viimeisistä kisoista. Ypäjällähän olisi vielä viimeiset kilpaulut tälle kaudelle. Siellä on Hallimestaruudet, mutta meille olisi avoimista luokista PSG ja Inter I mahdollisia. Näillä näkymin mennään ainakin PSG vielä lauantaina, katsotaan josko sen Interinkin menisi treeninä ensikautta varten sunnuntaina (jos kehtaan).
Emme näe syytä miksi emme lähtisi vielä marraskuussa Ypäjälle, sillä hevonen on hyvässä kunnossa ja se ei näytä olevan mitenkään rasittunut, joten miksi pitäisi lopettaa kisaaminen tältä erää? Jokatapauksessa ensi kauteen on vielä kauan aikaa, ei nämä yhdet kisat rasitteeksi ole. :)

Tässä vielä pari kuvaa Ypäjältä elokuussa, meidän ensimmäiseltä kansalliselta Inter I radalta. Hertta vielä vähän laihemmassa kunnossa noissa kuvissa. Tähän päivään mennessä on alkanut matami saamaan massaa lisää.. ;) Tästä pitäisi kyllä saada tuoreempia ratsastuskuvia!