Kootussa Ravissa

23. helmikuuta 2017

Mistä motivaatiota?

Itselläni aina suurin motivaatiopläjäys tulee kun katsoo huippukouluratsastusta kilpailuissa tai vaikka erilaisissa klinikoissa. Pienenä muistin kuinka Horse Show:n jälkeen oltiin kaikki tallitytöt ihan pähkinöinä ja odoteltiin seuraavaa estetuntia. Ainahan sitä mielessään oli sitten vähintään World Cup radalla! 

Nykyään, kun en itse enää hyppää paljoa, esteratsastus ei niin saa aikaan itsessäni mitään suuria tunteita, vaikkakin tykkään kisoissa sitä katsella. En kuitenkaan seuraa esteratsastusta niin tarkkaan enää, mutta myönnän että onhan se yleisöystävällisempi laji... ;)
Ymmärrän hyvin kun monet sanovat etteivät jaksa seurata koulukisoja ja että yksi GP ohjelma on niin tuhottoman pitkä. Ymmärrän täysin. Itse olen vain entistä enemmän koukussa siihen, ja nykyään jaksan katsoa GP-rataa toisensa jälkeen. Varsinkin kun haave omasta GP ratsastuksesta on konkretisoitunut, niin muiden ja itseään paljon paljon parempien ratsastajien ratojen seuraamisesta saa ihan hirveän paljon irti oppimismielessä. Arvostelen mielessäni rataa, tai oikeastaan mietin että miten tuo ja tuo tehdään ja miltä sen pitää tuntua.
Ja nykyään pystyn jopa sympatiseeraamaan ratsastajia siellä radalla!
Aiemmin muistan kuinka oli helppoa huudella kentän laidalta, että "kuinka huono piaffi, tai aijai kun näyttää raskaalta, nyt sammuu... ". Voi että, eipä ollut pienintäkään hajua silloin kuinka vaikeaa voi GP liikkeiden tekeminen radalla olla! Nyt kun olen itse päässyt menemään aina sinne Inter II tasolle asti, niin on kyllä tullut kylmää vettä niskaan. Ei se todellakaan mene niinkuin siellä kentän laidalla voi huudella. Nykyään voin todeta ratsukon radan aikana tiukan paikan tullen että "I feel you". Tottakai faktoja voi aina radasta sanoa, mutta kyllä mun hymy ainakin on hyytynyt monet kerrat, kun kaikki ei radalla menekään kuin oppikirjoissa. 

Nyt on käynnissä Göteborg Horse Show ja juuri päättyi World Cup luokka kouluratsastuksessa. Katsoin netistä suorana lähetystä, sillä mulla oli tänään vapaapäivä töistä. Ah, vuorotyön etuja!

Voiton vei tietenkin Isabell Werth, mutta oli siellä monia muitakin mielenkiintoisia ratsukoita joiden menosta voin vain haaveilla. Mulle käy kuitenkin joka kerta sama! Aina kun katson näitä World Cup kisoja, mulle tulee ihan kaamea hinku päästä treenaamaan. Tai vaikka pukemaan edes valkoiset pintelit! 
Se sama tunne kun pikkulikkana katsoi HIHS:ssä esteitä (niistä mitään ymmärtäen), herää aina uudelleen kun katson korkean tason koulukisoja. Pakko päästä tallille. Pakko päästä harjoittelemaan. 

Sitä aina kuvittelee satulassa näyttävänsä vaikka ratsukolta Charlotte ja Valegro, mutta toisaalta mitä väliä vaikka totuus on toinen. Mulla on aina mennyt tällaisten kertojen jälkeen treenit todella hyvin, koska jotenkin se hyvä mieli välittyy koko treeniin. 
Okei, suosittelen olla katsomatta peiliin, ettei tämä hyvä mieli romutu... ;)
Ajatus kuitenkin tärkein!

Toisaalta, kun katson maailman huippujen menoa, iskee samalla masennus. Varsinkin kun katsookin itseään sieltä maneesin peilistä ja miettii että eihän tämä näytä lähellekkään samalta! Mutta ehkä se suurin kilpailu ja haaste onkin se mikä katsoo sieltä peilistä...

Kyran klinikka on tulossa keväällä Ypäjälle ja tahtoisin kovasti päästä katsomaan. Ei sen tarvitse edes olla WC-osakilpailu, vaan ihan Ypäjän hallissa Kyran viisauksien kuunteleminen saa jo aikaan saman motivaatiopläjäyksen ja hingun päästä tekemään ja kokeilemaan hänen ohjeitaan. Mä olen ollut niin nuori kersa silloin kun Kyra on käynyt ahkerasti Suomessa valmentamassa, että ihan jälkikäteen harmittaa kun ei ole tullut ikinä mentyä. Toisaalta eipä lapsena niistä olisi mitään tajunnutkaan. Ihmettelen suuresti miksi suomalaiset eivät hyödynnä meidän kansallisaaretta enemmän. Ruotsalaiset kyllä osaa käyttää meidän Kyraa, mutta me ei! ;)

Jessica von Bredow-Werndl ja Unee BB sijoittuivat kolmanneksi tänään.
Kuva lainattu täältä


Mikä sua motivoi? Mistä itse saat sen "tekemisen meiningin" ja haluat heti vetää saappaat jalkaan ja lähteä tallille? 

Varsinkin näin ankean ja kamalan talven keskellä... 

12. helmikuuta 2017

Uusi ulkoasu!

Nyt on ulkoasu päivitetty! Kyselyjä tulikin että mitä blogille on tapahtunut kun se meni kiinni, mutta tosiaan vain muutoksen ajaksi. Enpä tästä tajunnut tiedottaa etukäteen, ei tullut mieleenkään että lukijoista osa "huolestui" että olenko lopettanut blogin! :D Heh, kiva tietää että kaivataan ;)

Kiitos Graphics LF todella ihanasta ulkoasusta! Sain itse osallistua suunnitteluun ja toteutukseen, ja valitsin itse kuvat mitä haluan käyttää.

Suosittelen!

GRAPHICS LF