Kootussa Ravissa

7. tammikuuta 2014

4. Ratsastatko kulmat?

Enpäs pääsytkään tallille ratsastamaan sähkökatkoksen takia. Pimeässä ja sateessa ei oikein ole optimaalista mennä, joten kulutetaan tietokonepenkin istuinta ja pohditaan jälleen miten sitä teoriassa ratsastettaisiin!

4. Kulmien ratsastaminen

Radalla hyödynnä kulmat ja TAIVUTA! Kuvassa valmistelen kulmaan tulemista ja taivutan jo hiukan ennen kulmaa.

Kulmat. Se asia joka unohtuu meiltä kaikilta ratsastajilta. Käsi ylös kuinka moni myöntää joko a) menevänsä ovaalin muotoista uraa, tai b) ei tee tasan yhtään mitään erilaista kulmissa kuin suorallakaan?
Minä ainakin nostan käteni. Olen ovaalirataratsastaja joskus!

Kulmat on oikeasti tosi hyvä treenimahdollisuus, ja ne kannattaa hyödyntää kaikki neljä kappaletta kentällä. Helposti ne kuitenkin unohtuu. Miksi? Periaatteessa syytän ratsastajaa, sillä ratsastajan täytyy päättää joka ikinen askel mitä hevonen ottaa. Ratsastaja on se joka kääntää rattia. Väitän myös kuitenkin, että aika moni hevosista on yksinkertaisesti oppinut oikomaan kulmat (ja tämä ympyrä sulkeutuu taas ratsastajaan, mitäs opetimme hevosen tekemään niin?)
Periaatteessa hevosen täytyy kävellä päin aitoja, jos ratsastaja ei käske sitä kääntymään kulmassa. Hevosen täytyisi jatkaa suoraa kävelyä niin kauan, että sillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin pysähtyä nenä kentän aitaan kiinni, jos ratsastaja ei käske sitä kääntymään. Tämä on taas se ideaalitilanne, mutta yleensä se toteutuu vain saduissa.

Saan tietyin väliajoin noottia valmennuksissa kun vain sujahdan kulman läpi. "Muista kulmat!" kaikuu maneesissa. No muistaako niitä kukaan aina ja tarpeeksi usein? No ei.
Kannattaisi muistaa.
Kulmat ovat nimittäin tosi hyvä kiintopiste esim. jo ihan kouluradalla. Kulmissa on varaa yleensä hienosäätää. Voit tarkistaa asetuksen ja taivutuksen. Voit taivuttaa vähän reilummin "huomaamatta" kulman läpi, jos hevonen tuntuu jäykältä. Radalla et voi pahemmin muualla taivutella "liikaa". Volteilla ja ympyröillä katsotaan tarkkaan TAIPUUKO hevonen, ja jos ei taivu, pisteet tippuu. Kulmia ei arvostella erikseen, joten siellä on varaa vähän säätää. Käyttäkää siis kulmat hyväksi ihan vain jo "pikasäätämisellä".
Kulman läpi ravissa, juuri sieltä poistumassa. Asetus ja taivutus!
Kulmissa joutuu kääntämään. Kääntäminen taas vaatii hevoselta kuuliaisuutta. Sen täytyy kuunnella pidättäviä apuja ja kokoavia apuja. Se ei voi vain juosta kulman läpi samalla tavalla kuin se juoksee pitkän sivun. Hevosen täytyy odottaa ratsastajan kääntävää apua.

Mitä tehdä jos hevonen juoksee naama ulos asettuneena, lapa punkien kulman läpi?
No mitä tarvittiin hyvään kääntämiseen. No se oli se, että hevonen odottaa.
Pysäytä hevonen ennen kulmaa. Käytät siis pidättäviä apuja. Hevonen joutuu odottamaan, se ei voi vain juosta. Tämän jälkeen käännä suoraan pysähdyksestä hevonen sisään, jonka jälkeen pysähdyt taas. Hevonen joutuu jälleen odottamaan. Kun hevonen seisoo rauhassa, jatka käynnissä eteenpäin suoralla uralla. Toista sama joka ikisessä kulmassa. Tehtävää on helpompi tehdä neliön muotoisella uralla, sillä joudut tekemään tiuhempaan tahtiin pysähdyksiä, ja hallitsemaan hevosta paremmin. Koko kentän ympäri tehtynä on riski, että "pakka hajoaa käsiin" pitkillä sivuilla.
Kun hevonen on oppinut jo tämän tehtävän, pysähtymisen voi jättää pois. Käännöksen tulee säilyä silti yhtä laadukkaana, eikä hevonen saa juosta alta yhtään sen enempää kuin mitä se ei tekisi pysähdyksien kanssa!
Tässä samalla tulee treenattua sitä käynnin laatua. Odottaako hevonen apuja vai juokseeko se käynnissä alta? Kaksi kärpästä hoituu yhdellä iskulla.
Hevonen oppii kääntäville avuilla. Sisäohja ja ulkopohje kääntävät hevosen, ulko-ohja säätelee taivutuksen astetta. Itse kuitenkin painotan enemmän ulkopohjetta kääntämiseen! Sisäohja pikemminkin asettaa ja taivuttaa, mutta ulkopohje KÄÄNTÄÄ, ikään kuin "työntää" hevosen kääntymään kulman suuntaan. Hevosta ei ikinä käännetä pelkästä sisäohjasta! Mihin karkaa ulkolapa tällöin kun ulkopohje ei käännä?
 Kulman ja käännöksen jälkeen suoristus tapahtuu sitten ulko-ohjalla ja sisäpohkeella, eli palataan takaisin mun lempiaiheeseen, eli ulko-ohjan tukeen. Se on rule number one.
Rento käynti. Hevonen kävelee rennosti läpi selän, myötää niskastaan.
Eli,
kulmassa; sisäohja--ulkopohje
kulman jälkeen suoristus; ulko-ohja--sisäpohje
(huom, ristikkäiset avut siis!)

Käännöksessä on siis ydinajatuksena se, että hevonen kääntää etuosansa sisälle, eikä takaosaa ulos kaarteessa!
Joskun kun pidän tunteja, ja näen "hutaistun" käännöksen, hevosen takaosa menee tällöin ikäänkuin "sladissa" (vertaa, ihankuin takavetoinen auto mutkassa liian kovassa vauhdissa, perä heittelee ulos kaarteesta).
 Eli muistakaa. Kun käännämme hevosta, käännämme sen etuosaa, takaosa seuraa perässä samaa uraa! (vertaa hallitun käännöksen tekevä auto! Etupyörät kääntyy ensin ja loppuosa autosta seuraa mukana.)

Yksinkertaisimmillaan voi laittaa vaikka kartiot joka kulmaan, jolloin on helppo itse hahmottaa "minkä ympäri pitää kääntää".
Kulman läpi laukassa. Takaosa seuraa etuosan uraa, eikä "heittele sladissa ulkokaarteeseen".
Tätä samaa harjotetta voi myös tehdä niin, että kulmissa tekee takaosakäännöksen avulla kulman kääntämisen. Tämä on jo hieman kokoavaa harjoittelua. Itseasiassa takaosakäännöksen opettaminen nuorelle/kokemattomalle hevoselle on hyvä tehdä vaikkapa juuri tällä harjotteella. Kulma "auttaa" opettamisessa.
Eli sama neliön muotoinen ura, mutta jokainen kulma käännetään takaosakäännöksen avulla. Tässä joudut kokoamaan hevosen käyntiä enemmän. Ja siis huom. KOKOAMAAN, ei hidastamaan. Takaosakäännös vaatii koottua käyntiä. On kuitenkin helpompaa tehdä kulman läpi takaosakäännös, jolloin takaosakäännös askelia tulee muutama pari. Kokematon hevonenkin kuitenkin pyrkii kääntymään kulmassa, joten tähän on helppoa yhdistää ajatus takaosakäännöksestä. Aluksi ei tietenkään tarvitse mennä täydellisiä polkevia askelia, riittää että hevonen alkaa ymmärtää, että etujalat liikkuvat takajalkojen ympäri käännöksen aikana. Paino on siis keskitettynä takajaloille.
Hertan ollessa jo kokeneempi hevonen, sen kanssa käytän nämä pikkutakaosakäänökset kulmissa hyödyksi kun haluan aktivoida takaosaa ja saada ulkotakajalalle enemmän painoa. Tahdon että ulkotakajalka polkee enemmän, joten käännöksen aikana aktivoin "liikaakin" ulkotakajalkaa ulkopohkeella. Sen pitää reagoida ja olla nopea takajaloistaan! Joskus myös raippa on ulkokädessä mukana naputtamassa ulkotakajalkaa aktiiviseksi ja polkemaan.
Takaosakäännöksessä ei keskitytä kuitenkaan niin itse kulman ratsastamiseen ja taivuttamiseen, vaan enemmän kokoamiseen. Mutta molemmat ovat hyviä harjotteita, hieman eri tarkoituksella vain.

Takaosakäänöksessä oikealle. Hevonen asettuu liikkeen suuntaan. Ulkotakajalka polkee paikallaan ja "kokoaa".
Näissä esimerkeissä tarkoitan että ne tehtäisiin käynnissä, mutta kokemuksen myötä, samat harjoitteet voi tehdä myös laukassa. Eli laukka-seis-käännös- seis- laukka. Tai takaosakäännös vaihtuukin piruettiin, eli laukka-kulmassa piruettikäännös-laukka... ;)

Soveltakaa! Kokeilkaa! Testatkaa!

Jokainen luokoon itselleen parhaiten soveltuvan tehtävän, mutta perusidea on yleensä kaikissa sama.
On jo iso asia, jos teette edes JOTAIN kulmassa. Älkää vain ohittako sitä, vaan käyttäkää niitä enemmänkin kiinnepisteinä, jossa testaat, taipuuko hevoseni?


PS.Vinkkinä vielä.
Ratsastakaa uran sisäpuolella!
Itse EN KOSKAAN RATSASTA URALLA (paitsi jos teen jotain tiettyä tehtävää, johon ura kuuluu)
Ratsastan aina noin 2 metriä uran sisäpuolella.
 Miksi?
Siksi, että tällöin MINUN ULKOAVUT ovat ne, mitä hevonen seuraa, ei aita tai seinä. 
 Hevonen ei voi tukeuta tällöin seinään ja minä joudun kokoajan ratsastamaan ulkovuilla. Muodostan omista ulkoavuistani sen seinän/aidan mitä hevonen sivuaa. Liian usein näen "uraa kiertäviä" ratsukoita. Tällöin hevoset vain kulkevat "raiteita pitkin" automaattisesti ilman että ratsastaja yrittäisi joka askeleella niihin vaikuttaa!
Ja huomio vielä, jos ratsastat 2 metriä uran sisäpuolella, joudut myös itse kääntää hevosesi kulmassa, sillä kulmahan saapuu tällöin aikaisemmin, ennen oikeaa seinää/aitaa. Hevonen ei voi ennakoida kääntämistä, jos itse käännät sen ensin omalla "sisäurallasi", etkä odota aidan kääntävän hevostasi. ;)

Teoriassa hevonen voisi mennä vaikka silmät ummessa, sillä ratsastajan pitäisi määrätä tahti, ura, suoruus jne... Hevonen vain seuraa ohjeita ja tekee! ;)

Mites lukijat?
Muistatteko aina ratsastaa kulmat? :)

26 kommenttia

  1. Voih :D justiin viime kouluvalkas opeteltiin kulmien ratsastusta "kunnolla". Ja oli muuten vaikeeta tälläselle joka on menny vähän miten sattuu ne! Hyvä aihe, ja hyvin kerrottu! Moni ei kulmaa muista, vaikka se on yks tärkeimmistä esim. kouluradalla menemisessä;) Tee joskus postaus kirjaimista kentällä taikka siellä kouluradalla (ja niiden merkityksestä.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä! Ja tosiaan pakko myöntää, että minäkin fuskaan :D Pitäisi siis ottaa myös itseäni niskasta kiinni. Miksi en tekisi kunnon kulmia, kun kerta on hyvät treenit siihen ja niitä on hinkattu? Miksi hinkata vain kulmia silloin kun käsketään? Miksei joka ikistä kulmaa voisi ratsastaa? :D

      Kiitos postausideasta. Voin yrittää toteuttaa. Tuohon aiheeseen pitää kyllä hetki perhetyä lisää, että saan kunnolla asiaa.

      Poista
  2. Oi! Jokusen kerran olen tätä aihetta sivunnut itsekin teksteissäni. Seis-kulma-seis on yksi ehdottomista suosikkitehtävistäni. Sisäpohkeen päällä makaava hätähousu saadaan tällä tavoin odottamaan ja malttamaan, ja jos homma menee putkeen, niin hetken päästä saan tehdä laukassakin kulmassa jokaisen askeleen itse.

    Oma valmentaja myös on monesti painottanut sitä, että kulma on yleensä se ainoa kohta radalla mitä ei arvostella. Se on ainoa paikka missä voi korjata hevosta, koota, ratsastaa jotain apua läpi, mitä nyt tarvitseekaan. Hölmö on se ratsastaja, joka ei tätä käytä hyväkseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon seis-kulma-seis olen tosiaan oppinut ihan ratsastuskoulussa. Joten se on kyllä niin perustehtävä kuin olla ja voi! Mutta silti se unohtuu :D

      Poista
  3. Hahah, mä en suunnilleen koskaan (en edes siellä kouluradalla..) ratsasta hyviä kulmia, kun ne vaan jotenkin aina unohtuu :D Pitäisi kyllä kiinnittää enemmän huomiota tähän.

    Kiitos hyvästä postauksesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä jotenkin radalla ne muistan, se on taottu mun päähän jo ridakoulun harkkakisoissa, mutta treenien saralla olisi varaa petrata. :D

      Mutta hyvä välillä muistuttaa ja pistää miettimään!

      Poista
  4. Ratsastuskouluaikojen jälkeen olin ihan hullu noitten kulmien kanssa, niin tarkasti piti joka sentti siitä kulmasta ratsastaa. Sitten muutuin laiskaks ja se jäi, mutta nykyään kun alla liikkuu niin älyttömän jörö, että on pakko ratsastaa ne kulmat turhankin tarkasti ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! Itsekseen kun ratsastaa niin on vaarana juurikin tämä "vähän sinne päin" :D

      Poista
  5. Itse suorastaan rakastan tuota pienellä neliöllä hinkkaamista, mutta jostain kumman syystä samalla tehokkuudella ratsastaminen saattaapi unohtua koko kentän mitalla ratsastettaessa... Itseäni on auttanut monesti kulmien ratsastuksessa myös valmentajan ohje, että kulman ratsastuksessa mun pitäisi tehdä yhtä paljon työtä kuin avotaivutuksessa. Havainnollisti tämän minulle siten, että tultiin aina pitkän sivun loppu avotaivutuksessa ja siitä ratsastettiin kulmat kunnolla. Kas kun helpottuikin homma kulman osalta, kun se varsinainen työnteko oli aloitettu jo aiemmin uralla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi hyvä pointti! Siinä avotaivutuspostauksessa myös vähän sivuan samaa aihetta. Itse hyödynnän kulman taivutuksen avotaivutukseen mentäessä. Meijän avot helpottuu huomattavasti jos kulmassa jo "ratsastaa avon asetuksilla" :)

      Poista
  6. Pakko myöntää täältä suunnalta että kulmat tulee hyvinkin useasti fuskattua,ellen erikseen niihin keskity.Köh..köh..Pitäisi varmaan tehdä asialle jotain :D

    http://rakaspikkuriivio.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  7. Minä olen kulmafriikki! Ratsastan varsinkin maneesikaudella melko usein n. metri uran sisäpuolella ja katkaisen radan ennen lyhyttäsivua, esim. M-H linjalta, jotta joudun ratsastamaan sekä hyvät kulmat, että ulkoavut läpi ilman "kääntävän seinän" apua. Radalla teen kulmissa muutaman askeleen pikkuavoja, jotta hevonen on varmasti kuulolla ja sisätakasen päällä, ja lyhyellä sivulla vastaavasti saatan hakea asetuksen ulos, jota tuomari ei kyllä toisesta päästä näe mitenkään. Lisäksi tuo kyttäävä Ruuna on jo ihan kuuliaisuusseikkana vietävä kulmiin hyvin, koska kun se yhdestä alkaa luistella, se sinne huonosti enää muissakaan kulmissa menee.

    Nyt kun ratsastan muutamaa nuorta hevosta, jotuu koutsi jopa muistuttamaan, että älä vie niitä liian syvälle kulmiin, ne ei vielä tasapainossa sieltä pääse pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Good for you! :D oikeesti hyvä.
      Suurin asia mikä mua häiritsee on se uralla ratsastaminen (tallin omistaja iskosti nii hyvin päähän että hänen kentällä ei uraa kierretä) ja auttaa paljon kulmien kanssa jos ei tosiaan mene uria pitkin j

      Poista
    2. Mikään ei ole niin tympeää kuin "vallihauta" jota myös uraksi kutsutaan. Mä talutan alkukäynnitkin niin, että ne on eriuralla kun missä yleensä ratsastan ja sitten joskus kävelen niin ulkouralla, että melkein polvi raapiutuu seinään. Harvemmin tosin nykyisellä tallilla, jossa viiste on sellainen, että hevonen voi saada jalan sinne alle ja kenkä irrota.

      Poista
  8. Heh, mäkin ratsastan aina uran sisäpuolella, se tulee jo niin luonnostaan, että uralle meneminen tuntuu ihan oudolta välillä. Ja Riima oli mulle tullessaan oikein malliesimerkki tosta kulmaa päin menosta, jos et ratsastanut kulmaa, niin kulmaa ei ollut vaan hevonen töppäsi aitaan :D Oli askellaji mikä tahansa, ja Riiman mielestä on todellakin täysin tarpeetonta pysähtyä, ennen kuin nenä tai ryntäät hipaisee melkein aitaa. Itse olen tosin aina ollut enemmän kulmahinkkari ja ratsastan mielelläni oikeen korostetut kulmat, mutta aloittelijoille se tekee sitä vieläkin. Eipähän unohdu ratsastaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta sehän on vaan hyvä! :D Pahin on tietenkin tuntarit. Niillä on ikäänkuin omat kiskot mitä ne seuraa koko tunnin. :D

      Jos hinkkaa uraa, niin se on kyllä merkki siitä että hevonen vie, ei ratsastaja :D Meillä tosin yksi tuntari joskus oppi niin pahasti oikomisen kulmissa, että meni jo koko ajan uran sisäpuolella pää kääntyneenä ulospäin. Ei saanut tytöt sitä uralle ei. :D Nerokas poni, kiertää pienempää uraa niin tulee vähemmän kilometrejä!

      Poista
    2. Joo, muistan usein tuntiratsastajana aloittaneeni tunnin neuvottelulla siitä, mennäänkö kulmaan vai ei mennä :D tosin kun heti alkukäynneissä ratsasti ihan niin syvälle kulmaan kun ikinä pystyi, niin yleensä ne tuntipullatkin sitten tyytyi kohtaloonsa. Ja heti jos ei sitä tehnyt, niin käyttivät hyödykseen ja oikoivat. Viime kesänä sain töissä ratsastaa itsenäisesti kolmea tuntsaria, olinkin unohtanut miten kankealta ja kovalta hevonen voi tuntua aluksi.

      Poista
  9. Kiitos kulmamuistutuksesta ja vinkeistä! Itse olen liian löperö ulkoapujen kanssa, ja eilen ratsastaessa koko ajan muistutin itselleni tuota, että sen ulkopohkeen pitää muistaa kääntää. Toimi :-)

    Kertaisitko vielä, miten ja mihin väliin tulee asetus? Eli niinkö, että selkeästi ennen kulmaa jo suoralla asetus sisäohjalla ja sisäpohkeella ja sitten kulma sisäohjalla ja ulkopohkeella? Mikä on sisäpohkeen rooli hyvässä kulmassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän riippuu kuinka lepsulla päällä olen :DJos oikein hinkkaan kulmia, saatan jo vähän ennen asettaa sisäohjalla ja taivuttaa sisäpohkeen ympärille. Mutta itse käännös tehdään ulkopohkeella kulmassa tosiaan. Sisäpohje estää hevosta kaatumasta sisälle, hevosen täytyy tosiaan taipua sisäpohkeen ympärille, ikäänkuin "kääriytyä" sen ympäri. Jos hevosella on tapana punkea sisäpohjetta vasten tämä pysähdys kulma pysähdys on hyvä siihenkin.
      Hyvä kulma kuitenkin näyttää helpolta ja myös tuntuu, eikä ratsastajan mielestäni tarvitse pahemmin runnoa sisäpohjetta, koska hevonen kantaa itsensä ulkokyljestä, jolloin sen ei tarvitse kaatua sisälle, jolloin sisäpohkeella ei tarvitse samanlailla muistutella. Sisäpohje on vain paikallaan, eikä hevonen kaadu sitä vasten koska se kantaa itse itsensä :)

      Poista
  10. Tää oli tosi hyvä kirjoitus. Kulmien ratsastus jää kyllä helposti, kun ratsastaa vaan maneesia ympäri. Olen vasta liittynyt hetki sitten lukijaksesi ja sinulla on kyllä mielenkiintoisia tekstejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jep. kulmat on varmasti yksi eniten fuskattu asia ratsastuksessa! Puolet ratsastajista ei varmasti edes mieti tunnin aikana kulmia kertaakaan!

      Kiva kun liityit lukijaksi ja toivottavasti viihdyt :)

      Poista
  11. hyvä kirjoitus muuten, paitsi tuo että hevosen ei pitäisi tehdä mitään ellei ihminen erikseen pyydä. No, onhan sekin jos joku tykkää avuttomiksi oppineista hevosista, makunsa kullakin... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi herranen aika.. :D joooo just sitähän tässä tarkoitan.

      Kertoo kuule ihan vain siitä, että hevonen on kuuliainen ja koulutettu kun se tekee juuri niinkuin pyydät. Ja ei ole avuton hevonen sillä se on avuilla silloin kun tottelee ; D (öhö öhö mikä puujalka..)

      Esteradallakinko on hyvä että hevonen päättää itse minne menee? Kunhan ei ole "avuton" ja kuuntele ratsastajaa? :D

      Poista
  12. Tosi hyvä kirjoitus! Itse ratsastan melkein aina pellolle, koska kenttä on niin huono.. Kuvittelen itse pellolle ns. "kentän" rajat, toimii muuten hyvin.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kuulostaa hyvältä :) MYös vaikka tötsien laitto "kulmien merkiksi" auttaa! Ratsastaa niinkuin sen tötsän ympäri, eli tötsä jää sisäpuolelle, joloin ikäänkuin "taivuttaa" tötsän ympärille kulmassa :)

      Poista
  13. Tää on jo vanha postaus mutta hyvin kirjotettu! :) Kulmat on tosi tärkeää muistaa ratsastaa myös radalla, koska niistä saa helppoja pisteitä. Useinhan sanotaan, että siitä miten ratsastaja tekee kulmat voi arvioida tämän tasosta jo paljon, mikä onkin ihan totta! ;)

    VastaaPoista

Jätäthän kommenttisi!

En julkaise asiattomia/provosoivia kommentteja. Risut ja ruusut ovat tervetulleita, kunhan kommentointi pidetään asiallisena!