4. Ratsastatko kulmat?

Enpäs pääsytkään tallille ratsastamaan sähkökatkoksen takia. Pimeässä ja sateessa ei oikein ole optimaalista mennä, joten kulutetaan tietokonepenkin istuinta ja pohditaan jälleen miten sitä teoriassa ratsastettaisiin!

4. Kulmien ratsastaminen

Radalla hyödynnä kulmat ja TAIVUTA! Kuvassa valmistelen kulmaan tulemista ja taivutan jo hiukan ennen kulmaa.

Kulmat. Se asia joka unohtuu meiltä kaikilta ratsastajilta. Käsi ylös kuinka moni myöntää joko a) menevänsä ovaalin muotoista uraa, tai b) ei tee tasan yhtään mitään erilaista kulmissa kuin suorallakaan?
Minä ainakin nostan käteni. Olen ovaalirataratsastaja joskus!

Kulmat on oikeasti tosi hyvä treenimahdollisuus, ja ne kannattaa hyödyntää kaikki neljä kappaletta kentällä. Helposti ne kuitenkin unohtuu. Miksi? Periaatteessa syytän ratsastajaa, sillä ratsastajan täytyy päättää joka ikinen askel mitä hevonen ottaa. Ratsastaja on se joka kääntää rattia. Väitän myös kuitenkin, että aika moni hevosista on yksinkertaisesti oppinut oikomaan kulmat (ja tämä ympyrä sulkeutuu taas ratsastajaan, mitäs opetimme hevosen tekemään niin?)
Periaatteessa hevosen täytyy kävellä päin aitoja, jos ratsastaja ei käske sitä kääntymään kulmassa. Hevosen täytyisi jatkaa suoraa kävelyä niin kauan, että sillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin pysähtyä nenä kentän aitaan kiinni, jos ratsastaja ei käske sitä kääntymään. Tämä on taas se ideaalitilanne, mutta yleensä se toteutuu vain saduissa.

Saan tietyin väliajoin noottia valmennuksissa kun vain sujahdan kulman läpi. "Muista kulmat!" kaikuu maneesissa. No muistaako niitä kukaan aina ja tarpeeksi usein? No ei.
Kannattaisi muistaa.
Kulmat ovat nimittäin tosi hyvä kiintopiste esim. jo ihan kouluradalla. Kulmissa on varaa yleensä hienosäätää. Voit tarkistaa asetuksen ja taivutuksen. Voit taivuttaa vähän reilummin "huomaamatta" kulman läpi, jos hevonen tuntuu jäykältä. Radalla et voi pahemmin muualla taivutella "liikaa". Volteilla ja ympyröillä katsotaan tarkkaan TAIPUUKO hevonen, ja jos ei taivu, pisteet tippuu. Kulmia ei arvostella erikseen, joten siellä on varaa vähän säätää. Käyttäkää siis kulmat hyväksi ihan vain jo "pikasäätämisellä".

Kulman läpi ravissa, juuri sieltä poistumassa. Asetus ja taivutus!

Kulmissa joutuu kääntämään. Kääntäminen taas vaatii hevoselta kuuliaisuutta. Sen täytyy kuunnella pidättäviä apuja ja kokoavia apuja. Se ei voi vain juosta kulman läpi samalla tavalla kuin se juoksee pitkän sivun. Hevosen täytyy odottaa ratsastajan kääntävää apua.

Mitä tehdä jos hevonen juoksee naama ulos asettuneena, lapa punkien kulman läpi?
No mitä tarvittiin hyvään kääntämiseen. No se oli se, että hevonen odottaa.
Pysäytä hevonen ennen kulmaa. Käytät siis pidättäviä apuja. Hevonen joutuu odottamaan, se ei voi vain juosta. Tämän jälkeen käännä suoraan pysähdyksestä hevonen sisään, jonka jälkeen pysähdyt taas. Hevonen joutuu jälleen odottamaan. Kun hevonen seisoo rauhassa, jatka käynnissä eteenpäin suoralla uralla. Toista sama joka ikisessä kulmassa. Tehtävää on helpompi tehdä neliön muotoisella uralla, sillä joudut tekemään tiuhempaan tahtiin pysähdyksiä, ja hallitsemaan hevosta paremmin. Koko kentän ympäri tehtynä on riski, että "pakka hajoaa käsiin" pitkillä sivuilla.
Kun hevonen on oppinut jo tämän tehtävän, pysähtymisen voi jättää pois. Käännöksen tulee säilyä silti yhtä laadukkaana, eikä hevonen saa juosta alta yhtään sen enempää kuin mitä se ei tekisi pysähdyksien kanssa!
Tässä samalla tulee treenattua sitä käynnin laatua. Odottaako hevonen apuja vai juokseeko se käynnissä alta? Kaksi kärpästä hoituu yhdellä iskulla.
Hevonen oppii kääntäville avuilla. Sisäohja ja ulkopohje kääntävät hevosen, ulko-ohja säätelee taivutuksen astetta. Itse kuitenkin painotan enemmän ulkopohjetta kääntämiseen! Sisäohja pikemminkin asettaa ja taivuttaa, mutta ulkopohje KÄÄNTÄÄ, ikään kuin "työntää" hevosen kääntymään kulman suuntaan. Hevosta ei ikinä käännetä pelkästä sisäohjasta! Mihin karkaa ulkolapa tällöin kun ulkopohje ei käännä?
 Kulman ja käännöksen jälkeen suoristus tapahtuu sitten ulko-ohjalla ja sisäpohkeella, eli palataan takaisin mun lempiaiheeseen, eli ulko-ohjan tukeen. Se on rule number one.

Rento käynti. Hevonen kävelee rennosti läpi selän, myötää niskastaan.

Eli,
kulmassa; sisäohja--ulkopohje
kulman jälkeen suoristus; ulko-ohja--sisäpohje
(huom, ristikkäiset avut siis!)

Käännöksessä on siis ydinajatuksena se, että hevonen kääntää etuosansa sisälle, eikä takaosaa ulos kaarteessa!
Joskun kun pidän tunteja, ja näen "hutaistun" käännöksen, hevosen takaosa menee tällöin ikäänkuin "sladissa" (vertaa, ihankuin takavetoinen auto mutkassa liian kovassa vauhdissa, perä heittelee ulos kaarteesta).
 Eli muistakaa. Kun käännämme hevosta, käännämme sen etuosaa, takaosa seuraa perässä samaa uraa! (vertaa hallitun käännöksen tekevä auto! Etupyörät kääntyy ensin ja loppuosa autosta seuraa mukana.)

Yksinkertaisimmillaan voi laittaa vaikka kartiot joka kulmaan, jolloin on helppo itse hahmottaa "minkä ympäri pitää kääntää".

Kulman läpi laukassa. Takaosa seuraa etuosan uraa, eikä "heittele sladissa ulkokaarteeseen".

Tätä samaa harjotetta voi myös tehdä niin, että kulmissa tekee takaosakäännöksen avulla kulman kääntämisen. Tämä on jo hieman kokoavaa harjoittelua. Itseasiassa takaosakäännöksen opettaminen nuorelle/kokemattomalle hevoselle on hyvä tehdä vaikkapa juuri tällä harjotteella. Kulma "auttaa" opettamisessa.
Eli sama neliön muotoinen ura, mutta jokainen kulma käännetään takaosakäännöksen avulla. Tässä joudut kokoamaan hevosen käyntiä enemmän. Ja siis huom. KOKOAMAAN, ei hidastamaan. Takaosakäännös vaatii koottua käyntiä. On kuitenkin helpompaa tehdä kulman läpi takaosakäännös, jolloin takaosakäännös askelia tulee muutama pari. Kokematon hevonenkin kuitenkin pyrkii kääntymään kulmassa, joten tähän on helppoa yhdistää ajatus takaosakäännöksestä. Aluksi ei tietenkään tarvitse mennä täydellisiä polkevia askelia, riittää että hevonen alkaa ymmärtää, että etujalat liikkuvat takajalkojen ympäri käännöksen aikana. Paino on siis keskitettynä takajaloille.
Hertan ollessa jo kokeneempi hevonen, sen kanssa käytän nämä pikkutakaosakäänökset kulmissa hyödyksi kun haluan aktivoida takaosaa ja saada ulkotakajalalle enemmän painoa. Tahdon että ulkotakajalka polkee enemmän, joten käännöksen aikana aktivoin "liikaakin" ulkotakajalkaa ulkopohkeella. Sen pitää reagoida ja olla nopea takajaloistaan! Joskus myös raippa on ulkokädessä mukana naputtamassa ulkotakajalkaa aktiiviseksi ja polkemaan.
Takaosakäännöksessä ei keskitytä kuitenkaan niin itse kulman ratsastamiseen ja taivuttamiseen, vaan enemmän kokoamiseen. Mutta molemmat ovat hyviä harjotteita, hieman eri tarkoituksella vain.

Takaosakäänöksessä oikealle. Hevonen asettuu liikkeen suuntaan. Ulkotakajalka polkee paikallaan ja "kokoaa".

Näissä esimerkeissä tarkoitan että ne tehtäisiin käynnissä, mutta kokemuksen myötä, samat harjoitteet voi tehdä myös laukassa. Eli laukka-seis-käännös- seis- laukka. Tai takaosakäännös vaihtuukin piruettiin, eli laukka-kulmassa piruettikäännös-laukka... ;)

Soveltakaa! Kokeilkaa! Testatkaa!

Jokainen luokoon itselleen parhaiten soveltuvan tehtävän, mutta perusidea on yleensä kaikissa sama.
On jo iso asia, jos teette edes JOTAIN kulmassa. Älkää vain ohittako sitä, vaan käyttäkää niitä enemmänkin kiinnepisteinä, jossa testaat, taipuuko hevoseni?


PS.Vinkkinä vielä.
Ratsastakaa uran sisäpuolella!
Itse EN KOSKAAN RATSASTA URALLA (paitsi jos teen jotain tiettyä tehtävää, johon ura kuuluu)
Ratsastan aina noin 2 metriä uran sisäpuolella.
 Miksi?
Siksi, että tällöin MINUN ULKOAVUT ovat ne, mitä hevonen seuraa, ei aita tai seinä. 
 Hevonen ei voi tukeuta tällöin seinään ja minä joudun kokoajan ratsastamaan ulkovuilla. Muodostan omista ulkoavuistani sen seinän/aidan mitä hevonen sivuaa. Liian usein näen "uraa kiertäviä" ratsukoita. Tällöin hevoset vain kulkevat "raiteita pitkin" automaattisesti ilman että ratsastaja yrittäisi joka askeleella niihin vaikuttaa!
Ja huomio vielä, jos ratsastat 2 metriä uran sisäpuolella, joudut myös itse kääntää hevosesi kulmassa, sillä kulmahan saapuu tällöin aikaisemmin, ennen oikeaa seinää/aitaa. Hevonen ei voi ennakoida kääntämistä, jos itse käännät sen ensin omalla "sisäurallasi", etkä odota aidan kääntävän hevostasi. ;)

Teoriassa hevonen voisi mennä vaikka silmät ummessa, sillä ratsastajan pitäisi määrätä tahti, ura, suoruus jne... Hevonen vain seuraa ohjeita ja tekee! ;)

Mites lukijat?
Muistatteko aina ratsastaa kulmat? :)