Piaffipiruetti tuosta noin!

Jeee! Juuri kotiuduin tallilta hirvee virne naamalla, sillä Hertta oli ihan SUPER!!!

Huurteinen ilta!

H on siis ollut viimeisen puolitoista viikkoa tosi kevyellä kentän takia. Eilen sillä oli vapaapäivä, joten tänään kurvasin suoraan töistä vielä viimehetken liikutukset ennen huomista valmennusta. Laitoin kanget päähän ja satulan ja viltin selkään, itselläni oli lenkkarit ja toppahousut. Ei raippaa, ei kannuksia... Ihan vain ajattelin mennä pikaisen liikutuksen tekemään tuonne -17 asteen pakkaseen, mutta Hertta oli niin hyvä, että oli pakko vähän tehdä syvemmin juttuja! Alkuverryttelyn tein niin, että juoksin itse maastakäsin Hertan vieressä ravissa, jotta itse lämpenen nopeasti. Tämä on muuten hyvä taktiikka! Varsinkin kun on niin huono kunto kuin minulla, niin tulee äkkiä lämmin kun hölkkää kenttää ympäri! Tyhmän näköistä, mutta eipä siellä ollut kukaan illan pimeydessä katsomassa keskellä peltoa meitä ;)

Takaisin tallissa. Hyvin huurtui...

Kokoajan keskityin siihen, että Hertta menee niska alhaalla ja selkä ylhäällä (tämä mantra toistuu jo kohta liian usein täällä blogissakin. Pahoittelen lukijoille jotka kyllästyy. :D ). H ei saa lyhentyä edestä, vaan pitäisi lyhentyä takaa. Aluksi vain ravailin ja laukkailin ajatuksena että se liikkuisi eteen letkeästi. Hertta liikkui aika kivasti heti alkuun sillä pohja alkaa jo vähän tukevoitua ja pahimmat kovettuneen kuopat alkaa tasoittua! Lisää lunta vaan vähän päälle niin olisi priima...
Pari kertaa H jotain säpsyili, mutta ei silti jännittynyt. Kun liike oli sen verran irtonaista ja letkeää, ja kunnes alkoi tuntua siltä että H oli lämmennyt, niin aloin vähän kokoamaan ensin laukassa ja sitten ravissa. En kuitenkaan nostanut Herttaa "kisamuotoon", vaan kokosin, mutta matallalla niskalla. Voi jessus se laukka tuntui pyöreältä vaikka vähän varovaiselta kovan pohjan takia! Ihme juttu.
Päätin lopuksi vähän piffata. Tein piaffi siirtymisiä käynnistä, ja piaffi ei ollut yhtään sitä perus "takajalat nousee, etuosa ruuvaa maata", vaan juuri niinkuin pitää. Etujalatkin nousi. Välillä H kuumui ja tarjosi istumista piruettilaukan tapaan, pari kertaa se jopa vähän hypähti enemmän pystyyn. Mun täytyy olla tosi tarkkana nyt kun ollaan treenattu tuota etuosan nostoa ja takaosan istumista... Se vähän teatraalisesti välillä nousee pystyyn, enkä tosiaan halua että siitä tulee tapa. Ei se siis kynttilänä pystyyn hyppää, vähän vain keulasee. Luotan kyllä Herttaan aika paljon, eikä ikinä ole tuntunut vaaralliselta. Lähinnä vain tuntuu että H luulee tekevänsä oikein ja tarjoaa lisää ja vähän liikaa.

Piaffi alkoi kuitenkin tuntua sen verran kivalle, että päätinpä kokeilla ekaa kertaa onnistuisiko piaffipiruetti ja vaihdetaan siinä samalla suuntaa. Eli takaosakäännös piaffissa. Ja voi elämä! Siitä se vaan tuli ja tuntui vielä aika hyvälle!! Tahti ei muuttunut, paitsi yksi haparoiva askel tuli, mutta sen jälkee tahti ja poljenta jatkui ja suunta vaihtui! Voi että. Hieno Hertta!

Valkoinen parta kasvoi 30 minuutissa...

Lopuksi ravasin eteenalas jotta ylälinja venyy. Tää on normaalisti aika hankalaa Hertalla mutta nyt ei tuottanut ongelmaa. Voi että mä hymyilin selässä niin paljon että pakkanen vihloi hampaita ja poskipäät oli tunnottomat! Mieltä kuitenkin lämmitti.
Koko tähän treeniin meni vähän yli puoli tuntia. Aika ihanteellinen. Nyt hyvin mielin huomiseen valmennukseen Hyyppärään! Toivottavasti menee hyvin pitkän joululomatauon jälkeen. :) Yritän väsätä jonkunmoisen treenipostauksen tunnista, jos saan lampun syttymään pääni päälle.

Hieno <3

PS. Ihmettelin Hertan häntää kun sitä harjasin. Huomasin harmikseni että sieltä tyvestä vasemmalta puolelta on lähtenyt jouhituppo! Ihan kuin olisi jotain ihottumaa. Sieltä kuitenkin kasvaa jo uutta jouhta, ja iho näyttää hyvälle. Ihme etten ole muka aiemmin huomannut sillä harjaan Hertan häntää tosi usein. Sen on täytynyt tippua aikalailla kerralla, mutta kuitenkin jonku aikaa sitten sillä uutta jouhta tulee. Mikään loimi ei hinkkaa, sillä niissä ei ole häntälenkkejä. Hertta ei hinkuta itseään missään. Miten ne voi pudota? Tuskin kukaan tarhakaverikaan loimien alta tarhassa Hertan häntää pureskelee...
Onko kellään käynyt vastaavaa?

Ihmettelin tuota lovea hännässä...

... ja alta paljastui jouheton läikkä!

Kaikenlaisia jälkiä Hertasta kuitenkin löytyy. Oikea rupikonna! Syksyiset tarhakaverin hampaan jäljet,