Kootussa Ravissa

13. elokuuta 2014

Mietteitä viime valmennuksista

Tässä on nyt vierähtänyt taas tovi kun olen täällä blogin puolella kertonut meidän valmennuksista ja miten ne ovat menneet. En oikein tiedä kuinka paljon porukkaa kiinnostaa mun mietelöpinät omasta tunnista, mutta taidan kirjoittaa näitä itselleni ainakin muistiin, jotta voin palata niitä lukemaan myöhemmin! Saa toki lukea ajatuksella, jos kiinnostaa ja jaksaa :D

Kahtena viime valmennuksessa ollaan keskitytty vain ja ainoastaan Hertan rehelliseen muotoon ja selän läpi työskentelyyn. Emme oikeastaan juurikaan hinkkaa temppuja (paitsi kisojen alla ohjelmaa tsekattaessa), vaan keskitytään perustyöskentelyyn, mikä on mun mielestä se kaikista tärkein (ja laiminlyödyin!!!) asia.
Herttahan osaa temput melko hyvin. Joo, mutta se ei riitä. Hertan ja mun suurin ongelma on se oikea kokoamisaste ja sen säilyttäminen. Jotta voin saada hyvin onnistuneista tempuista enemmän pisteitä, ne tulisi suorittaa paremmassa muodossa ja kokoamisasteessa, joten sitä sitten hinkataan!

Hertan suurin ongelma on sen lyhyt kaula ja herkkä suu, mutta kuurot kyljet. Hertta on erittäin herkkä suustansa, kuka tahansa saa sen "peräänantoon" kaulakaarella, mutta se että Hertan saa kantamaan, on ihan eriasia ja aiheuttaa meille harmaita hiuksia.

Kevyt ja vakaa tuntuma, pohje vaatii takaa eteen.

Hertta pakenee tuntumaa. Se varjelee suutansa vetämällä kaulansa liian lyhyeksi, ns. virkkuukoukkumuotoon, jolloin selkä painuu alas ja niska nousee ylös. Takajalat jäävät talliin.
Mun tehtävä on tarjota Hertalle kevyt tuntuma ja tuki, ja ratsastaa se jalalla kohti tätä tuntumaa. Kuulostaa helpolta, muttei tosiaan ole. Hevonen, joka rullaa tuntuman mukana pään mun syliin, on erittäin vaikeaa saada "takaa eteen" kun se ei halua sitä tuntumaa ottaa, eikä se myöskään reagoi pohkeesta eteen.
Suoraan sanottuna, mun täytyy pitää vakaa tuntuma ja tarjota sille sitä kuolaintuntumaa. Ratsastan jalalla kohti tätä tuntumaa ja sanon Hertalle "laskeudu tähän, tässä on kivaa olla".
Mun valmentaja sanoi tosi hyvän mielikuvan viime kerralla. Auttoi konkreettisesti ymmärtämään mitä mun pitää tehdä.
"Kuvittele, että sen sun hevosen niska haisee niin pahalle, että sä et halua tuoda sitä yhtään lähemmäs sun nenää! Ikään kuin työnnät sen niskan pois sun käsillä koska se haju on niin kuvottava. Nyrpistä nenää ja työnnä haiseva niska pois!"
 Kun saan Hertan ymmärtämään tämän ja luottamaan mun käteen, se on tosi hieno! Molemmille ohjille tulee mukavan vakaa paine tukeutumisesta. Hertan kaula pääsee tällöin esille ja "työntyy" ulos kuorestaan, selkä nousee ylös. Ravista tulee liitelevä. Ihanaa! Tämän kun saisin radoille...

Miten tähän tuntumalle ollaan viime tunneilla päädytty?
Yksinkertaisesti:
- kevyt, mutta tuntuman tarjoava käsi.
- Välillä pieni silitys kaulalle (vapautan toisen ohjan), jolloin annan tilaa edestä ja tarjoan kaulaa ulos
- Aina kun annan tilaa kaulalle, pyydän jalalla (useimmiten ulkojalalla) eteen. "Takaa eteen"

Nuo kolme asiaa. Toistoa, toistoa, toistoa. Pikkuhiljaa Hertta alkaa uskomaan että sillä on tilaa edestä ja sen on kivempi liikkua. En missään nimessä saa jäädä kädellä vetämään Herttaa pakettiin! Jotkut hevoset sietävät "pidä edestä, työnnä takaa" ratsastamista, mutta Hertta ei. Sille kelpaa vain "päästä edestä, työnnä takaa"!

Kyllä Hertankin kaulasta saa ihan erilaisen jos sen saa "kaivettua pihdeillä sieltä lapojen välistä ulos ja esiin.."

Tällä metodilla ollaan aina aloitettu työskentely  ympyrällä ja kun H alkaa pehmenemään ja työntämään, ollaan otettu mm. siirtymisiä käynnin ja ravin, tai ravin ja laukan kera, mutta samalla idealla. Käsi päästää, pohje työntää, käsi päästää, pohje työntää.
Yhtäkkiä Hertta on läpi. Se kantaa molemmat kyljet, eikä vedä itseään linkkuun. Sen pää häviää mun sylistä ja se kantaa sen itse. Nyt voidaan tehdä "mitä vaan"! Kun H on läpi, tehdään muutamia sulkuväistöjä ravissa/laukassa, tai vaikka laukanvaihdot tsekataan diagonaalilla. Ja tämä kaikki on helppoa, kunhan vain saan sen hevosen kokoamaan ja käyttämään itseään!
Mun ei tartte kiinnittää yhtään huomiota minkään tempun tekemiseen oikein, kunhan se hevonen vain itse liikkuu oikein. Silloin ne temput tulee ikäänkuin bonuksena. Ai että mikä tunne.

Ja lisätään tähän loppuun mun suurin virhe. Esimerkiksi sarjavaihtoja tullessamme pakka alkoi yhtäkkiä sekoamaan. Vaihdoista tuli lyhyitä ja selkä painui hevosella alas. Mistä tämä johtui? No siitä, kun minä aloin kädellä "korjaamaan". Sarjan loppua kohden alan "auttamaan" Herttaa vetämällä sitä taas edestä lyhyeksi. HYI MINUA! Mun täytyy oppia antamaan sille tilaa edestä! En saa missään tilanteessa vetää sitä edestä lyhyeksi! Hertta ei vain siedä sitä.
Valmentaja kyllä lohdutti ja sanoi myös, että tuo hevonen myös osaa tarjota niitä huonoja asioita. Heti kun aletaan jotain tekemään, se lyhentää valmiiksi kaulansa ja sanoo "ota tosta kiree ohja, minä killin täällä ilman selkää". Mun täytyy ratsastajana olla tyynesti vain selässä ja sanoa: "Enkä ota, kanna itse itsesi". Mun täytyy vain sinnikkäästi jatkaa tuntuman tarjoamista eteen ja ratsastaa jalalla kohti sitä tuntumaa.

Hevonen kyllä osaa, jos mä vain annan sen tehdä. Mistä mä itse opin olemaan häiritsemättä tuota herkkää tammaa..?

25 kommenttia

  1. Kiva postaus! Laita pieni muistilappu pinnillä kiinni Hertan harjaan missä lukee mitä pitää tehdä? :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistoidea! Lappu jossa lukee "jos näet lukea tämän, on hertan niska liian lähellä" :D

      Poista
    2. Tykkäsin tosi paljon postauksesta!

      Poista
  2. Tosi mielenkiintoinen ja hyvä postaus.:) jaksoi hyvin lukea.:)

    VastaaPoista
  3. Siis nämähän on aina ainakin minusta sitä blogin parasta antia :D Ei miuta kiinnosta niin suuresti mitkään erikoispostaukset, vaikka välillä kivaa vaihtelua nekin on! Eniten itse myös kouluratsastajana saan irti näistä ja hyvää muistutusta omaan ratsastukseen :)! Paljon vaan treeni- ja valmennuspostauksia kehiin, niistä saa kaikkia kivoja treenivinkkejä ja tehtäviä yms. Kiitos sulle kivasta blogista ja tsemppiä treeniin Hertan kanssa:)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei hyvä saada palautetta :)

      Poista
    2. Mun mielestä myös parasta antia on nämä omat oppimiskokemukset. Kyllä mä tiedän että monikin ratsastaa paremmin kuin mä ja niillä on blingimmät ratsastusvarusteet kuin mulla. Mutta koska itse ratsastan kehittääkseni itseäni, olen ehdottomasti kiinnostunut myös näistä ahaa-elämyksistä, mitä juuri valmennuksien ja treenien jälkeen tulee.

      Poista
    3. Jotenkin aina vaan mietin "onko vähän noloo kun hehkutan jotain pohkeenväistön ymmärtämistä" , mutta pitäisi muistaa että tää on mun blogi, mun päiväkirja, joka sattuu olemaan julkinen. Saan puhua täällä mitä tahdon ja jos puhua papatan ravin tahdin ratsastamisesta ja analysoin omia virheitä, niin jokainen saa lukea/olla lukematta, ja jos lukee, niin mikäs sen hienompaa jos siitä herää toisellekkin idea :)

      Poista
    4. Jollekin juuri se pohkeenväistö voi olla just nyt tosi vaikea asia ymmärtää. Vähänniinkuin allekirjoittaneella on ollut jo pidempään ykkösvaikeutena laukannostot. Hei haloo, olen ratsastanut niin kauan etten itsekän enää muista, ja laukannut alkeiskurssin seitsemännestä tunnista alkaen. Joskus oli se tunti, kun pohkeenväistö oli SE juttu tunnissa, itse tehtävä. Nyt niitä hyvänä päivänä tehdään verryttelyyn. Se ei muuta sitä faktaa, että joku tekee juuri itse ensimmäisiä väistöjään, eikä oikein ymmärrä että mitä, miksi ja miten ;)

      Omien virheiden analysoimisen jälkeen kaikista opettavaisinta on mielestäni analysoida toisten virheitä, ja verrata sitä omaan ratsastukseensa. Pitäis varmaan ihan asiasta kirjoittaa omakin postaus itse...

      Poista
  4. Erittäin mielenkiintoinen postaus, kiitos taas!

    VastaaPoista
  5. Kuulostaa jotenkin tutuilta haasteilta! Hyviä ajatuksia aiheesta =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi en taida olla ainut ja yksin tämän kanssa! :D

      Poista
  6. Todellakin jaksaa lukea tämän tapaisia postauksia! =) Näistä oppii itsekin kun ajatuksella lukee vaikka itsella ratsastettava hevonen onkin ihan erilainen ja olemme eri tasolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä kun on käyny eri hevosten selässä niin on hauska huomata että melkein kaikkiin pätee samat perusideat, eli esim pohkeen edessä liikkuminen on monelle ongelma! Mutta sitten samalla huomaat että joku toinen asia onkin ihan erilainen samaa aikaa.

      Esim mulla on yks ratsastettava jota ei todellakaan voi ratsastaa yhtä höllästi edestä kuin Herttaa. Tälle hevoselle taas pitää todellakin pitää vahvaa tuntumaa ja ratsastaa paljon jalalöa kohti. Herttaa ei ikinä voisi ratsastaa tämän toisen hevosen asetuksilla!

      Mutta hyvä jos on opettavaista. Ja toivottavasti tosiaan antaa ajatuksia takaraivoon niin voi ehkä olla työkaluja eri tyyppisten hevosten kanssa kun on edes kuullut niiden tavoista jne :)

      Poista
  7. Moi Noora. Kiitos kivasta blogista ja hyvistä pohdinnoista. On todellakin opettavaista lukea sun pohdintoja, hyvin jaksaisi lukea vaikka pidempiäkin postauksia ;) Ja aamen tälle sun edellä sanomalle kommentille.

    "Ja toivottavasti tosiaan antaa ajatuksia takaraivoon niin voi ehkä olla työkaluja eri tyyppisten hevosten kanssa kun on edes kuullut niiden tavoista jne :)"

    Tää on yksi syy miksi tykkään lukea blogeja, aina jää jotain mieleen ja oppii näin virtuaalisesti mitkä jutut vois toimia erityyppisten heposten kanssa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi kivasta kommentista :) ei kuule ole temppu eikä mikään kirjoittaa pidempiäkin postauksia! Meitsi kun on kova suustansa... :D olen koittanut vähän rajoittaa :D

      Jotenkin tuli itelleki idea ku palautteita luki. Mietinkin että vaikka selitän hertan ongelmista ja ajattelen että mitä se lukijoita liikuttaa, mutta tosiaan, jos joskus on vastassa uudenlainen hevonen jolle "hertan asetukset" toimii, niin silloinhan yhdestä blogitekstistä on ollut hyötyäkin!

      Poista
  8. Tämän kaltaiset postaukset ovat tervetulleita.

    Tästä on tosi paljon hyötyä minulle ja varmasti muille lukijoille joilla on saman kaltaisia hevosia ja ongelmia niin kuin sinulla.

    Minua ei todellakaan kyllästytä lukea treenilöpinää, treenivinkkejä, mielipide postauksia yms. hyödyllisiä postauksia joista on varmasti tulevaisuudessa apua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oke, hyvä :) pyrin siis pitämään näitä mun analyysejä mukana blogissa enkä koita hillitä itseäni :D

      Poista
  9. Sulla on kiva blogi, alan lukemaan :)
    Kiva, kun löytyy samanlaisia ihmisiä, sillä mäkin oon
    hurahtanu kouluratsastukseen ;)
    Mitä oot mieltä, voisinko kokeilla kouluratsastus (jos ilmoittaudun tohon luokkaan, niin se on mun ensimmäinen kilpailu) helppo c 1 luokkaa?
    Oon ratsastanu 2 vuotta ja osaan...
    -pohkeenväistön
    -laukanvaihtoja
    -avotaivutuksen
    -vaihtaa kevennyksen
    -istua harjotus ravissa
    -nostaa laukan
    -tehä voltin
    -tehä pääty ympyrän

    tossa on nyt ne kaikki jotka muistan. Perusjutut osaan tehä, mun mielestä mä pärjäisin helppo c 1 luokassa, entä mitä mieltä sä oot?

    VastaaPoista
  10. Sulla on kiva blogi, alan lukemaan :)
    Kiva, kun löytyy samanlaisia ihmisiä, sillä mäkin oon
    hurahtanu kouluratsastukseen ;)
    Mitä oot mieltä, voisinko kokeilla kouluratsastus (jos ilmoittaudun tohon luokkaan, niin se on mun ensimmäinen kilpailu) helppo c 1 luokkaa?
    Oon ratsastanu 2 vuotta ja osaan...
    -pohkeenväistön
    -laukanvaihtoja
    -avotaivutuksen
    -vaihtaa kevennyksen
    -istua harjotus ravissa
    -nostaa laukan
    -tehä voltin
    -tehä pääty ympyrän

    tossa on nyt ne kaikki jotka muistan. Perusjutut osaan tehä, mun mielestä mä pärjäisin helppo c 1 luokassa, entä mitä mieltä sä oot?

    Olen sama tyyppi joka lähetti ton /\

    Olen opetellut jo helppo c 1 radankin, olen opetellut sen katsomalla joittenki
    kisavideoita Youtube:sta :)
    Menisin niihin kisoihin ratsastuskoulun (jossa käyn) hepalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etköhän sä voi mennä kokeilemaan, jostain se on aloitettava! :) kannattaa kysyä myös omalta opettajaltasi mitä mieltä hän on. Hän myös varmasti osaa suositella sopivaa hevosta ellei sellaista jo valmiiksi ole :)

      Poista
  11. Moikka! Olen tovin blogiasi seurannut ja saan kyllä paljon irti juuri tällaisista pohdinnoista, vaikka en kouluratsastusta tavoitteellisesti saati vakavasti harrastakaan. Oon tosi laiska kommentoimaan, mutta nyt piti tulla oikein erikseen kiittämään tuosta pahalta haisevan niskan mielikuvasta. Minulla on saman tyyppisesti rullaamalla pakeneva jännittäjähevonen, ja oon tuota pahaa hajua tämän viikon tapailtuani sitä mieltä, että se on paras mielikuva tänä vuonna! Tattis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun valmentajalla on varmaan parhaat vertailukuvat käytössään! Itselläni ei olisi tullut tuollaista mieleenkään mutta sehän on aovan loistava juuri tähän ongelmaan :)

      Poista

Jätäthän kommenttisi!

En julkaise asiattomia/provosoivia kommentteja. Risut ja ruusut ovat tervetulleita, kunhan kommentointi pidetään asiallisena!