Kootussa Ravissa

27. maaliskuuta 2014

No niin tietty, kevätkiima...




Voi jipii. Niinkuin hehkutin eilen kevättä, niin tosiaan sitä kevättä sitten on rinnassa ihan hepoillakin. Hertta meinaan on varmaan kevään ekassa ökykiimassa lämpimien säiden ansiosta... Viikonloppuna skaalantarkistuksessa jo vähän epäiltiin että olisikohan kiima alkamassa kun H on niin tyyni ja vetelä, mutta silloin se oli vain vähän hidas ratsastaessa jalalle, mutta ai että tänään sitten!
Hertta on aina kiimassa tosi rento ja tyyni kaveri, joka on kivaa hoitaessa. Normaalisti se vähän häslää. Mutta ratsastaessa se on hirveä. Se ei kiukuttele tms, mutta se on niiiiin hidas! Varsinkin takaosa menee tosi hitaaksi. Se ei vain reagoi jalkaan ollenkaan silloin. Koko hevonen vaan makaisi tarhassa haarat levällään silmät ummessa.

Eilen tosiaan juoksuttaessa mietin että H näyttää tosi jäykälle takaa. Se ei myöskään reagoinut paineluihin normaalisti, eli selkä tosiaan oli jäykkä. Suorin takajaloin liinan päässä pinkoi menemään. Mutta toisaalta, oli kuitenkin mieleltään TOSI rento ja leppoisa. Laittelin eilen illalla linimenttiä selkään ja hieroin, sekä jumppasin painelemalla ristiselkään vähän liikettä.

Ajattelin että H olisi tänään sitten vetreä, mutta ei. Mulla kävi mielessä ennenkuin menin ratsastamaan että jos se on oikeasti jumissa ristiselästä, niin laittaisin ravipuomeja jossa se saa itsekseen verryteltyä itseään auki nostelemalla jalkoja. En kuitenkaan "jaksanut" kun kaverini oli tulossa myös Hertalla ridailemaan ja kuvailtiin toisiamme vuorotellen. Olisi kuitenkin pitänyt heti ensimmäiseksi laittaa ne puomit!
H oli nimittäin niiiiiiiin hidas jalalle ettei tosikaan! Se ei myöskään ragoinut yhtään takaosallaan. Se vain meni takakorkeana ja takajalat tosi hitaana perässä. Periaatteessa tuntui muuten ihan kivalle, oli rennolla mielellä, mutta vaikka kuinka yritin raipankin kanssa auttaa takajalkoja nopeaksi ja alle, niin Hertta ei vain yksinkertaisesti pystynyt! Sitten se hermostui kun vaan pyytää ja pyytää mutta se ei pysty. Laukka oli tosi matalaa ja jopa nelitahtista, ilman mitään liitovaihetta. Ravi nyt oli jotenkin ok, mutta kuvistakin näkee välillä kuinka pientä liikettä takajalat tekevät.
Tälläistä menoa tänään. Normaalisti kun hipaisen raipalla, niin H kyykkää takaa. Nyt se kuitenkin vain "laittoi hännän koipien väliin", takajalat suorana ja meni virkkuukoukkuun edestä. Tosi jäykkä! Tässäkin kuvassa yritän antaa tilaa edestä samalla kun hipsutan raipalla, mutta ei auttanut tällä kertaa
Mä aikani siinä yritin avoilla ja suluilla ja laukanvaihdoilla jumpata Herttaa ristiaskeleiden kautta. Vähän se vetristyi mutta ei se kyllä hyvä ollut. Heitin hanskat tiskiin siedettävien avotaivutuksien jälkeen ja vaihdettiin kaverini Riikan kanssa osia. Minä kameran päähän ja Riikka selkään. Riikka on viimeksi ratsastanut Hertalla vuosi sitten, ja hyvässä lykyssä hän on käynyt hevosen selässä vuoden aikana 3 kertaa. Aiemmin hän on kyllä ratsastanut aktiivisesti ja omistanut jopa oman hevosen. Hyvin kuitenkin huomaa, että vaikka hevosen selässä olosta on pitkä aika, niin ei se lihasmuistista mihinkään häviä! Koville se kuitenkin otti, sillä ei ole "ratsastuslihakset" kondiksessa niin pitkän tauon jälkeen, mutta taito kuitenkin. :)
Takakorkea, suorin takajaloin laukkaava hevonen.

Ravi oli ihan ok, mutta takajalkojen liike laahaava ja vaisu, niinkuin tässä.
Tässä kuvassa olin juuri yrittänyt vähän piffata Herttaa, jotta se aktivoisi takajalkoja. Tässä ollaan ratsastamassa piaffista ulos, hirveiden kehujen saattelemana... :D
Tässä alkaa jo sujua paremmin, vielä kaipaisin vain poweria taakse.
Sulkuväistössä takajaloille ristiaskelia. Tässä näkee hyvin ristiaskeleet. Näyttää että H:lla on kolme jalkaa.. :D
Avotaivutuksilla taivuttelua ja takajaloille aktiivisuutta.
Lopuksi H alkoi ravissa jo vähän edetä ja takajalat heräsivät vähän mukaan. En silti ollut kovin tyytyväinen ja luovutin hevosen Riikalle. 
Hertta oli aluksi Riikallakin vähän jännittynyt. Se on kiltti ja aina yrittää parhaansa uusienkin kanssa, mutta itse näin kerrankin maastakäsin kuinka suorin ja tönkkö takajaloin Hertta liikkui. Riikkakin huomasi nopeasti mikä Hertasta tekee vaikean:
"Se on liian kevyt kädelle, jopa pakenee sitä nostaen itsensä virkkuukoukkumuotoon heti. Lavat painuu alas ja selkä notkolle, takajalat on tosi hitaat. Välillä tulee hyviä pätkiä, mutta kun kaulaa ja lapaa saa ylös, pienikin virhe ratsastajalta, niin se vetää takaisin linkkuun itsensä. "

Päätin sitten laittaa Riikalle ne ravipuomit mitä itse en tajunnut heti laittaa. Ja taas tässä sen huomaa kuin hyvin tunnen jo tuon hevosen. Muutaman kerran kun Riikka tuli ravipuomeja ja muutaman kerran kun Hertta oli jäykkäjalkaisena ne välit sössinyt, jotain tapahtui, ja H kasvoi ihan silmissä! Se kompuroi aika kunnolla kerran ravipuomeille vasemmassa kierroksessa, jolloin sanoin Riikalle, että yrittää vähän auttaa Herttaa aktivoimalla ravia ja vähän kokoamalla sitä. Jos se sitten tajuaisi että jalkoja pitää oikeasti nostella eikä voi vain harppoa puomien yli ja vähän puomien päälle siinä samalla. Hertta kokosi, ja joutui jumppaamaan puomeilla, ja muutaman jumppakerran (ja lyhyiden puomi välien) jälkeen hevonen oli kuin ihan eri. Riikkakin huomasi tämän heti. Hertan kaula tuli esiin, takaosa laskee ja pyöristyy. Ravin liikkeestä tuli elastinen ja H jopa tarjosi puhdasta passagea, eikä sitä killimistä "passagessa". Muutaman kerran tultiin vielä puomeja, eikä H enää edes kolistellut niiden kanssa kun keräsi itsensä.

Takajalat vaisuina, takakorkea. on se vaikee homma!
Riikka selässä. Tässä myös alun ongelmia.
Aluksi myös puomeilla H halusi mennä suorinjaloin harppoen. Huomasi nopeasti ettei kannata.
Sitten alkoi notkistuminen ja kova yritys!
Ei ne takajalat yhtäkkiä olekaan niin suorat!
Lopuksi rento hevonen, joka työntää takaa, ja liikkuu oikeinpäin.

Näin ongelma ratkesi. Ravipuomeilla. Se sai jotain auki Hertan selässä ja takajalkoihin aktiivisuutta. Olisi pitänyt heti ne laittaa kun oikeastaan sen tunsin alussa, että H ei ole hyvä. Antaa niiden ravipuomien hoitaa hommat, eikä niin että minä tappelen ja vänkään kun mikään ei onnistu. Aion huomenna aamulla laittaa myös ne kolme ravipuomia ja jumpata niiden kanssa. Väistöjä ja ravipuomeja huomenna ohjelmassa siis! Tai miksei koko kiiman ajan...
Kylläpä ne kavalettiharjoitukset ja ravipuomit on hyvä keksintö! Mun täytyis oikeesti ottaa säännölliseen jumppaohjelmaan ne.

Millaisia änkyräkiimoja teidän lukijoiden tammoilla on...? Kevät on ihanaa ;D

Siinä ne uudet saappaat nyt on! :D
Hyvä poni!

25 kommenttia

  1. Oon lukenu sen verran noista kiimoista eri blogeista ja ei voi todeta että mä en tuu laittamaan tammaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon monesti todennut itsekin että haluan ruunan.. :D

      Poista
  2. Ihanat nuo saappaat! <3 Niin odotan, että pääsen näkemään teidän kisa-asun kokonaisuudessaan sitten kesällä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin odotan minäkin! 8)
      On muuten ihanat jalassakin! Tuskastelin että voi vitsi kun on taas edessä saappaiden sisäänajo prosessi, ja voi jestas sitä kipua ja rakkojen määrää! Olin ihan hämmästynyt kun eipä nuo hiertänytkään mistään ja tuntui tosi ihanilta jalassa! :D

      Poista
  3. Haha! Ihana, kun tammojen kiimat on niin erilaisia.. Itse huomasin eilen uudehkon vuokratammani käytöksen ihan erilaiseksi, mitä yleensä.. Yleensä juurikin häseltävä tamma muuttui hoitaessa huuliaan lörpöttäväksi pystyyn kuolleeksi lehmäksi. Mutta auta armias kentällä... Liikkua ei haluttu, jos yhtään provosoi raipalla tai pohkeella niin kyllä pukkia lensi. :D Ravissa ei muuta ongelmaa, kuin hiiiiiiiiiiiitaaaaaaaaaaaaauuuuuuuuuusss. Laukassa tamma sit ajatteli "nyt mennään täysiiiiiiiiiiii!!!". Ja ratsastuksen jälkeen pystyynkuollut lehmä palasi jälleen hevosen pääkoppaan. On se vaikeeta! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JEP! Nimenomaan lehmäksi muuttuu Herttakin, mutta ratsastaessa tää lehmäily jatkuu.. .:D Toisaalta ei tuokaan hauskalta kuulosta kun tulee se tamma isolla T:llä esiin kentällä!

      Noh, onneksi se yleensä on ohi menevää ;D

      Poista
  4. Kevään ekat kunnon kiimathan voi olla tosi kipeät, että varmaan siinä yhtäläisyyttä siihen selän jäykkyyteen. Tietäähän sen nyt itse, että jos oikein on naisten vaivat päällä, jännittää koko kroppaa vähän eri tyyliin :( Noita ongelmia Ruunalla ei ole, vaikka se muuten vetääkin herneitä nenään kovin akkamaiseen tyyliin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmana voi joo. Kyllä "diagnosoin" eilen että pakko johtua kiimasta. Ojaan kaatumisestakin on jo viikko, eikä sen jälkeen ollut mitään ongelmia, niin miksi vasta viikon jälkeen olisi. Ja luonteen merkit täsmää myös kiimaan. Ei auta kun odottaa! Viime keväänä tää pahin sattui Laakson kisoihin... Ai että radalla oli "mukavaa" pusertaa 600 kiloa kiimahöyrystä tammaa eteenpäin kun se tosiaan muuttuu lehmäksi.
      Siksi tosiaan nyt "heitän hanskat tiskiin" ja teen helpomman kautta hommia, eli just ravipuomit etc, jossa tekeminen on mielekästä. Ilman tappelua selvitään.

      Eli ongelmat ei aina ratkea, vaikka hevonen olisi ruuna? :D Akkamaiset piirteet kulkeutuu sinnekkin :D

      Poista
  5. Meillä on kiimat sellaisia, että tammat kuumuu aivan järkyttävästi ja todella herkästi, ja niin tarhassa kuin ratsastaessakin takapuoli lentää ja paljon! Yritä siinä nyt sitten jotain tehdä, kun hevonen vain pomppii ja pukittelee...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä taas ihan ääripää kiimojen suhteen. Noh, yksilöitähän ne kaikki. :)

      Poista
  6. Ja tämä postaus taas muistutti että miksi valitsinkaan ruunan ;)
    Mutta kaverini tamma on ihan päinvastainen kun Hertta: hoitaessa häseltävä, ratsastaessa kipittää vain eteenpäin vaikka kuinka pidättäisi! Sitten kun oikein suuttuu se vetää herneet nenää eikä enää liiku, vaikka kuinka raipalla ja pohkeilla yrittäisi niin ei. On liikkumatta tai peruuttaa, ei muuta. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä postaus muistuttaa myös minua, että valitse sitten seuraavaksi ruuna ;D

      Hertta kuulostaa jopa aika kivalta tammalta muiden kertomuksien jälkeen! :D H on niin kiltti :D

      Poista
  7. No mulla on ruuna ja se oli just tollanen kottikärrymäinen lehmä vapaan jäljiltä. Ja aktivointi yritykset johti kans lähinnä kipittämiseen ja virkkuukoukkuun.. kivaa. Oli joskus ennen enemmänki vapaan jäljiltä mut ei kyllä pitkiin aikoihin. On tosin nyt kevään myötä piehtaroimaan päivittäin (ei talvella tee sitä oikeastaan ollenkaan) et on voinu jumauttaa siinä jotain. Kiimaa kun se ei ainakaan ole :D. Ja mietin kans et pitäis laittaa puomeja mut en "jaksanu". No, tänään olen viisaampi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei voi laittaa kiiman piikkiin :D toisaalta piehtarointi tekee hevosen lihaksistolle hyvää, parasta hierontaa hepalle, mutta on toki mahdollista että siinä voi jotain mennä jumiinkin, jos piehtaroi esim kiven päälle tms. Suosittelen oikeasti niitä puomeja jos vähänkään tuntuu että ei onnistu! Antaa niiden hoitaa tehtävänsä niin molemmat ratsukosta pääsee helpommalla :)

      Poista
  8. Riimasta tulee sellainen muiden perään kuikuilija kiimassa, kun normaalisti se ei niin välitä missä muut menee. Toinen juttu on sitten se kuseksimisen määrä, vähintään ennen ja jälkeen liikutuksen pitää päästä karsinaan, mielellään välittömästi. Etenkin kesällä kiimat saa yleensä aikaan täyden vetelöitymisen, keväällä sitä ei niin huomaa kun muutenkin viiraa enemmän päässä :D Ja karsinassa se kiukuttelee naapur(e)ille sitten senkin edestä ja kiljuu ruunille tarhassa ahkerasti koko päivän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riima raukka ei taida tietää, että kannattaisi niille oripojille enemmänkin huutaa ;) ruunat ei taida edes ymmärtää tätä kevättä, että mikä ihme kaikille tytöille tuli :D

      Poista
  9. "alun ongelmia" :D
    kyllähän se omalla tavalla tuntu hyvälle alussaki, mut sit ku se alko oikeesti liikkumaan ni huhhu! on se hieno! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noku se Hertassa o jännä. Se on periaatteessa aina hyvä, mutta sitten kun se oikeasti toimii, se on mahtava! :D

      Poista
  10. Ihanat saappaat!

    Ja otan osaa, kiimat luovat tosiaan haasteita tamman kanssa elämiseen. Minun tammastani kuoriutuu melkoinen potkija, pahimmillaan se kiljuu, pakittaa monta metriä ja potkii taakse samalla kohti muita hevosia. Siinä saavat ihmisetkin olla varovaisia. Toisaalta sillä on kiima-aikoina tapana paimentaa rakkainta tarhakaveriaan (toinen tamma) erilleen muista hevosista ja tämän tamman omistajallakin on välillä ollut ongelmia omansa sisään ottamisessa (tammani ei sentään uhittele ihmisille, mutta juoksuttaa toisen tamman kauas omistajastaan). Todella noloa, kun hevoseni kaappaa kiima-aikoinaan toisen hevosen, mutta onneksi sillä on hyvin ymmärtäväinen omistaja, joka ymmärtää tammoja (paremmin kuin minä). *huokaus*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikea lohikäärme-tamma! :D
      Tammojen ymmärtämiseen tarvii jonkun ohjekirjan ;)

      Poista
  11. Minun tammani taasen tulee todella rennoksi, lupsakkaaksi ja hyvin poissaolevaksi kiimassa. Normaalisti ihan reipas hevoi vaan löntystelee ja haaveilee miehistä, pohkeiden anto aiheuttaa yleensä vain hännän nousemisen. Tätä ei voi edes kengittää kiimaisena, koska istuu kengittäjän päälle (ei siis nosta takajalkaa, vaan tulkitsee kaikki takapäähän tulevan kosketuksen "silleen" ja alkaa nojaamaan päin. Jopa niin että itse kaatuu...) Työnteko yleensä kuitenkin sujuu, koska jalkaa saa käyttää ilman provosoitumista ja tamman mieli on valmiiksi jo rento :D Mutta mitään lasten katsottava tämä tamma ei kiimaisena ole, hivenen menee K18-osastolle pahimpina päivinä :P Seuraavaksi taidan kyllä hankkia minäkin ruunan.... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei apua! :D voi noita tammoja :Dd ja voi kengittäjä raukkaa ;)

      Poista
  12. Mikset ikinä hyppää H:lla esteitä? Miksi menet aina kangilla? Tää ei siis oo mikään syyttelykommentti vaan täällä HeB puskaratsastaja ihmettelee vähän tavoitteellisempaa menoa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menen kangilla ja nivelillä aika 50/50; eli saman verran, kuvissa nyy yleensä sattunut olemaan kanget. :D valmennuksissa ja kisoissa aina kanget

      Talvella en hyppää ollenkaan koska meillä ei ole maneesia, en huonolla pohjalla hyppää. Kesällä sitten 2 krt kuussa hyppään, puomeja pytin menemään edes kerta viikkoon jumppana :)
      Vanhaa heppaa viitti kovin isoa ja usein hypyttää kun ei se estekäytössä kuitenkaan ole :)

      Poista
  13. täällä kanssa tamma hirveessää kiimassa, toinen kiima jo tälle vuodelle ja rupeaa pelihousut kyllä meikäläisellä halkeamaan kun kattoo sen ihania rakkauden osoitus kusemisia tarhassa naapuritarhojen ruunille. Eka kiima tänä vuonna oli sellainen että ei yli viikkoon saatu hevosta edes laukkaamaan, heppa seisoi vaan kentällä kaula kaarella ja tuijotteli kentällä liikkuvia ruunia ihastuksissaan.. liikkui kuin täi tervassa ja stoppaili kesken tehtävien ja sitten oli valmis seisomaan vaikka tuomiopäivään asti kun ne miehet on vaan niin ihania :D argh..tän kiiman aikana sentään suostunut liikkumaan ja keskittyy aika hyvin töihin, mutta selkeästi se pohkeelle reagointi on kuurompaa ja muutenkin reaktio nopeus tehtävissä hitaampaa, mutta esm. viime vuonna kevät kiiman aikana ei voinut muuta tehdä kuin suunnata ohjat pitkällä maastoon.. Mutta ei voi mitää kuin jatkaa vaan hammasta purren eteenpäin ja toivoa että tänään olisi edes vähän paremmin jo aivot palautumassa maan pinnalle mieshaaveista :D HUOH.

    VastaaPoista

Jätäthän kommenttisi!

En julkaise asiattomia/provosoivia kommentteja. Risut ja ruusut ovat tervetulleita, kunhan kommentointi pidetään asiallisena!