 |
| Varma kevään merkki. Hertalta on lähtenyt loimen takia jouhet sään edestä. Yli talven puolen välin jouhet pysyivät, mutta sillä sekunnilla kun H alkaa vaihtamaan kesäkarvaan, tippui nuo kerralla pois. |
Nojoo, tuo nyt ei liittynyt mihinkään. :D
Taino sinäällään siihen, että työpäivän jälkeenkään ei tarvitse enää juosta kiireen vilkkaa tallille että ehdin tekemään edes jotain vielä kun jotain näkee. Tänäänkin pääsin jo neljältä töistä, mutta tallille raahauduin vasta klo 18 ja silti ehdin hyvin rauhassa puuhailemaan Hertan kanssa. Tänään kuitenkin vain juoksutin sen, sillä sitäkään en ole pitkään aikaan tehnyt. Juoksutin Hertan selänpidennysnarulla, sillä tuntuu että nyt on tehty aika paljon taas "kisamuoto"hommia. Tuon selkänarun kanssa saa oikein liioitellusti ääripäihin. Niska alas, selkä ylös. Tää metodi pääsee tämän narun kanssa oikeuksiinsa. Mun paino ja virheet ei vahingossakaan paina sitä Hertan notkoselkää alas, vaan naru huolehtii että se nousee ylös.
Siinä juoksuttaessa kiinnitin huomiota Hertan takakorkeuteen. Jessus sillä on oikeasti etu ja takaosa ihan eri paria! Tässä kuva...
 |
| Ensin on todella korkea säkä, sitten notkoselkä, joka lopuksi huipentuu korkeiden takajalkojen ansiosta ylös. :D Huvittavaa kun vertaa etu ja takaosaa keskenään. Yllättävän hyvin Hertta kuitenkin tuon megalomaanisen ahterinsa kerää alle ratsastaessa!
Nyt kun saisi kouluhommat pois alta, voisin keskittyä vain ja ainoastaan töissä käymiseen ja harrastamiseen. Kiitos hyvän Kemia-pääni, rästissä olevat kemian kurssit ajaaa mut takaisin syksyllä koulun penkille niitä suorittamaan. Noh, se on vasta ensi syksyn murhe ;)
Yhtäkkiä tuntuu että koko hevosharrastukseenkin hurahtaa uudestaan kevään tultua! Tuttu tunne? |
Mä oon kanssa tällainen, että talven läpi vaan selvitään jotenkuten, mutta sitten se oikea into alkaa herätä kevätauringon mukana. Ja talvisin multa ei oo juttu eikä mikään nukkua vaikka 20 tuntia jos kukaan ei pakota tekemään mitään... :D Tää talvi oli (kai saa jo käyttää mennyttä muotoa?) tosi kurja pohjien kannalta, oikeen mitään ei päässy tekemään... Hyvää kesää toivoessa!
VastaaPoistaNimenomaan. Talvi vain sinnitellään jotenkin läpi! Ja mä en edes osaa iloita mistään talvessa, kun muut päivittelee kuinka kaunista maisemat on kun on lunta jne. Mä vaan vihaan talvea, thats it! :D
PoistaKyllä sen itsestäkin huomaa että on paljon pirteämpi ja jaksaa tehdä kaikkia hommia innolla, eikä vain tee sen takia koska on pakko :) jos en ois raskaana niin laittaisin sen oman hevosen nyt heti, on tää kevät vaan ihmeellistä :D
VastaaPoistaEn kylläkään yhtään ihmettele että suomessa masennus on hyvin yleistä. Pitäis oikeasti asua jossain etelässä! :D
PoistaNo mutta varmaati jaksaa ylipäätään paremmin tota raskauttakin näin kevään aikana? ;)
Todellakin jaksaa paremmin :) ja mä menin vielä kattoo hevosten myynti ilmotuksia, tästäkös se heppakuume nousi entisestään :D
PoistaMulla on joka kerta tuo talvimasennus. :D Jotkut viikot on paskempia kuin toiset vaikka olisikin söpö karvapallossa hörisenässä tallissa.
VastaaPoistaJa varsinki silloin ku toi takatalvi tuli ja katoin ikkunasta niin aloin itkeä! :D Seuraavat kaksi viikkoa koulussa oli kamalaa ja mulle ei pystyn edes puhuu kunnol ku tiuskin aina vain takaisin.
Nyt ku taas lumet sulas nii on iha eri fiilis! :)
I so feel you! :D Mutta nyt se on ohi! Tai pakko olla! ei enää takatalvea!
PoistaTuli tästä postauksesta ja keskustelusta mieleen postaustoive seuraavasta aiheesta: Miten lähtisit nostamaan vanhemman hevosen kuntoa turvallisesti?
VastaaPoistaTalvella huonot pohjat, hevosen tai omistajan sairasloma tms. voivat hetkellisesti romahduttaa hyväkuntoisenkin ratsun ja varsinkin vanhemman hevosen kanssa kunnon kohotus vaatii paneutumista. Onko sinulla vinkkejä/ajatuksia aiheeseen liittyen? :)
Toi naruviritelmä on muuten huippu juoksuttaessa!
Pistetään korvan taa! :)
PoistaNaru on tosi hyvä. Ei pääse Hertan kaltaisetkaan jäkittäjät vetämään selkää linkkuun. :)