Muutoksia suunnitelmiin + uusi kuvia!

Ei nyt vain oikein kaikki sovi!
Päätin jättää Espoon kisat välistä, sillä kun säätiedotus lupasi taas pakkasta ja lunta, niin a) meillä menee kenttä piloille, b)en pääse treenaamaan c)en pääse töiden takia kertaakaan maneesille treenaamaan ja vielä d) en pystyisi edes itse vetämään maneesille kuljetuskaluston puutteen takia.

Että sellasta. Tietenkin mua ketuttaa jos tämä takatalvi (oikeastaan normaali talvikeli) peruuntuu, niin sittenhän olisin päässyt harjottelemaan kotonakin... Mutta ehkä se on parempi jättää välistä ja yrittää vaan treenata katse pidemmällä tähtäimellä! Jos saan hyvin sumplittua niin voinhan mä yrittää päästä tuona kyseisenä kisaperjantaina vaikka Hyyppärään valmennukseen, jos saan kyytejä järkättyä.

Noh, nyt on kuitenkin siis ensi sunnuntaille tiedossa seurakisat Enjalassa, jossa päästään vähän treenaa ratafiilistä taas Va B radan muodossa, sekä sitten viikon päästä sunnuntaina 23.3 Hyyppärässä on tämä skaalantarkastuskurssi jälleen kerran jossa ollaan Hertan kanssa. SEhän menee hevosellekkin kisatilanteesta. Eli kyllä tässä "kisoja" on tiedossa! :)

Kansalliset korkataan sitten varmaan 11-13.4 Ypäjällä, sinne katseet ja treenit siis suunnataan!

Tänään ehdin ennen iltavuoroa käydä aamusella pikaisesti ratsastamasta ja sain kuin sainkin mun poikaystävän kuvaamaan kun oli niin hieno keli! Tuuli taas tosi kovaa vaihteeksi, mutta oli silti melko lämmin.

Ratsastus on hauskaa! ;)

Hertta oli vähän hidas ja uninen tänään. Maanantaina kun ratsastin kaatosateessa illan pimeydessä se oli tosi hyvä, mutta tänään kun olisi ollut hieman enemmän aikaa niin se oli laiskajaakko. Periaatteessa oli kivaa, kun oli rento, mutta kun kuvia katson niin helposti valui kuolaimen taa laiskottelemaan ja tällöinhän se jää tosi hitaaksi takajaloistaan... Menee vähän ääripäästä toiseen. Yleensähän Hertta jäkittää ja jännittyy ylöspäin, mutta tänään se oli niin löysä, että valui alaspäin!

Kuvistakin näkee kuinka takakorkea Hertta on, varsinkin kun "vain ratsastellaan". Sitten kun kootaan ja saan sen takajalat töihin, on mielestäni ero todella selkeä, ja Hertan takakorkeus häviää. Tein paljon ravissa siirtymisiä. Kokoamisia ja vastapainoksi keskiraveja. Variaatioita raviin ja aktivointia!

Yritin vähän tehdä laukanvaihtoja ja sulkutaivutuksia laukassa etten vahingossakaan jäisi itse vain ratsastelemaan, vaan yritän kehittää jotain tehtävää, jotta varmasti itse patistan joka askeleen hevosesta. Lopuksi kun yritin tehdä laukka-seis siirtymiä, niin eihän niistä tullut mitään! Siis niin hitaasti ja laiskasti Hertta lösähtää pysähdykseen, vaika kuinka yritin raipankin kanssa avittaa takaa aktiiviseksi siirtymiseen! Sai ihan kunnolla jo komentaa että nyt töihin! Onneksi se reagoi kuitenkin sen verran siihen komentamiseen, että vähän edes skarppasi, ja sain tasapainoisempia siirtymiä. Tähän olikin hyvä lopettaa. Kun se kerran korjasi jonkin asian, niin palkkioksi pitkät ohjat ja talliin!

Hevostalli.netissä oli ilmeisesti linkattu Hertta keskusteluun, jossa puhuttiin takakorkeista hevosista. Herttahan on tosi takakorkea. Ajattelin kuitenkin laittaa tähän vielä ihan vertailu kuvia, kuinka paljon sillä on eroa, ratsastaako "oikeinpäin" takakorkeaa hevosta, vai antaako sen mennä etupainoisena. Kyllä takakorkeankin hevosen saa koottua, mutta tottakai tämä menee kuoppaisemman ja mutkikkaamman tien kautta, kuin jo valmiiksi oikeinpäin olevilla hevosilla.

Tässä nyt muutamia otoksia tältä päivältä.
Näissä näkee mielestäni selkeän eron kootun ja "pitkän" työskentelymuodon välillä. Toivottavasti tämä havainnollistaa.

Harjoituslaukkaa

Edelleen harjoituslaukkaa.

Tässä myös harjoituslaukkaa, mutta todella matalassa muodossa. Hyvin näkee kuinka ylälinja venyy, ei kuitenkaan yhtään etupainoinen. Etupainoinen ja olla takakorkea on periaatteessa eri asia. Matalassa muodossa voi ja pitääkin mennä ilman että hevonen on etupainossa.

Myös alkuverryttelyä, mutta vastalaukassa, hieman kootumpana. Tässä näkee kuinka ulkotakajalka tulee syvälle rungon alle. Vastalaukka on tosi irrottava ja venyttävä liike. Tykkään verkata paljon vastalaukassa.

Vastalaukkaa edeleen verryttelyssä, tässä kuitenkin vähän kootumpana. Olen juuri kuitenkin kiittämässä ja kehumassa ja myötään sisäohjasta taputtamalla. Näin varmistan että Hertta pysyy ja kantaa itse itsensä vaikka heitänkin ohjan kokonaan pois.

Joku poikaystävän ottama taidekuva, tai sitten ei zoomaus oikein onnistunut? :D (ps. Back on Trackin uusi huopa, voin suositella! Istuu tosi hyvin myös Hertan isoon säkään!)

Tässä mennään jo hieman kootumpana. Ei yhtään takakorkean näköinen.

Kokosin hieman enemmän passageen, sillä yritin aktivoida takajalkoja siirtymillä askellajin sisällä.

Piaffia, vielä saisi takaosa laskea enemmän alle, mutta takakorkealle hevoselle se on tosi vaikeaa. Suunta on kuitenkin oikea!

Variaatiota ravissa, piaffista keskiraviin! Takaosan aktivointia!

Keskiravia.

Tässä vielä loppuraveja, Hertta ryhdissä kevyellä ohjastuntumalla.

Tässä taas vähän jo matalempi muoto, mutta hyvin näkee Hertan takakorkeuden...

Ja jälleen, hieman kootumpi eikä yhtään takakorkea! Nää erot on tosi isot.

Irtonainen käynti, täysin irti myös sisäohjasta!

Huomaatteko eron?
Niin takakorkean hevosen kohdalla kuin Hertta, tuo ero on tosi selkeä. On iso merkitys sillä, onko hevonen ala vai ylämäkeen. Jos En saa Herttaa ylämäkeen radalla, niin voitte vain kuvitella kuinka surkeat pisteet siitä saa, jos se näyttää niin takakorkealta kuin muutamissa näissä kuvissa. :)