Kootussa Ravissa

23. maaliskuuta 2015

Aivot mukaan!

Nyt kun Hertta on palaillut takaisin hommiin huiman viikon mittaiselta lomaltaan, olen huomannut että ne pikkuongelmat nostavat päätään.
Hertta on aluksi rennon letkeä aina, mutta kun se lämpiää, se lämpenee myös korvien välistä. Kevyestä hölkkäilystä ei meinaa tulla mitään lämmittelyjen jälkeen kun mamma tahtoisi pinkoa ties mitä hiihtoa pitkin maneesia "all in" meiningillä.
Nyt kun se on ollut kevyellä, on tämä korostunut nyt töihin palattua. Hermot meinaa mennä kun avut menevät kuuroille korville. Välillä reagoidaan pohkeeseen ja välillä reagoidaan, tai oikeastaan ei reagoida ohjaan. Painetaa ohjalle tai sitten ei paineta ja killutaan taas liian korkeassa muodossa.

Ratkaisu tähän ei löydy siitä, että keventelen ja hyssyttelen "soosooo rauhoitus nyt". Se vain lietsoo Herttaa lisää. Se ikäänkuin ottaa sen rauhoittelun tietynlaisena vapautena ja sanoo soronoo. Ei auta hinkata pääty-ympyrällä ja välillä vaihtaa suuntaa ja miettiä vain onko oikea kevennys. Tähän sorruin itsekin kun ajattelin loman jäljiltä meneväni vain kevyesti. Se, että menee kevyesti, ei tarkoita sitä etteikö voisi vaatia ja tehdä hevosen kanssa asioita.
Tämä antoi  taas itselleni postausideaa. Jouduin jälleen miettimään mitä teen, jotta pääsen tästä rasittavasta tavasta eroon.

c Janna Pehkonen
Jos Hertan kanssa ei ratsasta 110% keskittyneesti, se ottaa ohjat omiin käsiinsä ja yleensä suoraan sanottuna sinkoilee. En tarkoita että se pitää kyykyttää ja istuttaa alas ja antaa raipan viuhua, jotta se kunnioittaa ja keskittyy. Tarkoitan sitä, että mun täytyy olla ajatusteni kanssa koko ajan kaksi-kolme askelta sitä edellä! Teetän sillä töitä, jotta sillä ei oikeasti ole aikaa kuin kuunnella mua ja joka ikistä apua mitä sille annan. Ei hevonen voi keskittyä yhtäaikaan lukemaan mainoksia ja kuuntelemaan opetusta. Se ei voi tehdä kahta asiaa yhtäaikaa (vähän niinkuin miehet. ;) )
Tämän  huomaa jo valmennuksissa. Ei Hertta valmennuksissa sinkoile... Miksi?
No siksi, että minä kuuntelen valmentajaa, jolloin keskityn. Hertta kuuntelee mua.
Sitten kun menen yksin, keskittymiseni herpaantuu. Samoin hevosen.

Viime postauksessa käytiin läpi sanontoja ratsastuksessa. Yksi parhaista on tosiaan se, että "pidä itsellesi tuntia". Kas kummaa kun auttaa keskittymään kun kuvittelee mitä se valmentaja pikkupiruna huutelee siinä olkapäällä!

Mieti itsellesi jo valmiiksi ratsastettava tie. Mene kolmikaarista. Tee jokaiseen kolmikaarisen kaarteeseen voltti. Tsekkaa asetus ja taivutus. Runko taipuu, ei kaula.
Tee siksak sulkuväistöä, mieti jo linja. Tee laukka-käynti (tai mitä vaan siirtymiä) siirtymisiä jokaiseen kirjaimeen pitkin maneesin tai kentän aitoja. Tee itsellesi jokaiseen kirjaimeen kiintopiste. Tee jotain jokaisen kirjaimen kohdalla!
Tee A:ssa voltti. Tee B:ssä pysähdys. Tee C:ssä laukannosto... Ihan mitä vaan!

Pääasia on, että kokoajan teet jotain. Kokoajan sulla on mielessä joku juttu mitä seuraavaksi teet. Valmistele.
Ja kas kummaa... Hevonen keskittyy sinuun 200%, eikä aikaa jää muuhun poukkoiluun. :)

Älä keventele ja haahuile ilman päämäärää. Aseta aina jokin tehtävä ja tavoite itsellesi!

Kun Hertta keskittyisi hommiin, jäisi tälläiset "napsahdukset" pois. ;)
Rasahduksia ja pommin laukauksia ei kuule kun keskittyy sata lasissa johonkin. :)

24 kommenttia

  1. Vau, kirjotat kyllä jotenkin "fiksusti" :D Tai siis tarkotan, että lukiessa tekstiäsi todella saa sellasen vaikutelman että haluat jakaa neuvojasi, ja samalla kirjoittaa itsellesikin muistiin näitä asioita. Kirjoitustyylisi on vain jotenkin nii ihana, järjestelet sanat hauskasti mutta selkeästi, etkä ole liian vakava :) Ja, kiva postaus :,D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tosi paljon kivasta palautteesta :)

      Mä olen luonteeltani omalla tavallaan vähän "natsi" mutta kuitenkaan en osaa oikein olla tarpeeksi vakava... :D Virallisissakin tilaisuuksissa mun on pakko änkeä jotain "hauskaa" johonkin väliin. Nää on tosiaan sellaisia muistipähkinöitä mulle itelleni kun haluan pohita asioita ääneen "mitä keksin" millakin kerralla, jotta voin palata niihin kun tulee ongelmia. Näen myös omaa kehitystäni blogin kautta, joten ensisijassa tämä on mulle treenipäiväkirja, mutta tahdon myös että muut ymmärtävät mitä yritän sanoa! Siinä oppii vielä lisää kun pitää yrittää muotoilla asiat sellaiseen lauseeseen että kaikki ymmärtää, enkä vain minä mitä oikein yritän sönköttää sinne ;)

      Poista
  2. Tosi hyvä postaus! Tulee tosi hyviä vinkkejä omaan yksin ratsasteluun. :) Näitä postauksia on kiva muutenkin lukea, kun melkein aina laitat just jotain teijän viikon kuvia tai sitten ihan vaan jonkun videon...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosi kiva kuulla jos vaan saat vinkkejä omaankin ratsasteluun! Ratsastus on kuitenkin niin paljon tunnelaji, joten jos vaan pystyn auttamaan saamaan jotain "aivopähkinää" istutettua mieliinne niin tuntuu että on saavuttanut jotain hyvää! :)

      Poista
  3. Tosi hyvä postaus! Tykkään sun tyylistä todella paljon, koska postauksia tulee usein ja olet hyvä kirjoittaja. On myös kiva kun laitat melkein aina jotain teidän viikon kuvia tai just jonkun hauskan videon...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun mulla on taas netti toiminnassa, niin pystyn jälleen paremmin panostaa postaustahtiin. Pyrin vähintään 3 postausta per viikko tekemään, mutta jos tuntuu ettei kirjoitettavaa ole, niin en väkisin yritä vääntää, jotta tekstit eivät ole mitään turhuutta. :)

      Mulla on kirjoittajana vähän paha tapa "oksentaa kaikki näppiksille" mitä mielessä pyörii. Tämä on ollut ihan koulun aineissa aina ongelma. Kirjoitan paljon ja mulla on paljon asiaa, mutta se pitäisi saada jäsenneltyä ja esitettyä fiksummin, eikä vain tosiaan "mitä sylki suuhun tuo". Kun oikein saan jonkun inspiraation ja innostun siitä niin haluan sen HETI kirjoittaa, joten välillä huomaa etten oikein ole malttanut kirjoittaa ajatuksella.
      Tätä yritän paljon blogin kehittymisen myötä parantaa. Eli tosiaan oppisin kirjoittamaan paljon asiaa, mutta fiksusti jäsenneltynä, eikä vain "infopläjäystä". :) Mutta hyvä jos kirjoitan mielestäsi hyvin, niin enköhän mä tässäkin pikkuhiljaa kehity ;)

      Poista
  4. Toi video on aivan mahtava! Kuvaaja sanoo, etttä "aivan asiallinen reaktio", niin Hertta vielä pärskähtää perään että vihdoin joku ymmärtää häntä! :D Ja oli muuten tosi hyödyllinen teksti, koitan heti tänään noita sun ideoita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kerrankin sattui olemaan kamera valmiustilassa! :D Hertta oli tyytyväinen tosiaan kun tyhmät ihmiset alkaa ymmärtämään mitä kuningatar tahtoo! :D

      Poista
  5. Ahiihihih toi video! :D

    Olipa hyvä postaus. Mulla on kyllä ongelmana myös toi keskittyminen, varsinkin kun ratsut vaihtuu ja ratsastus on epäsäännöllistä niin se keskittyminen menee vähän harakoille välillä ja sitten ihmetellään kun heppa ei liiku hyvin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep :D miksi hevonen keskittyisi jos ratsastajakaan ei? Ei hevoset töitä yksin tee, kyllä nekin pitää "sohvalta patistaa ylös" nii kuin ihmisetki :D

      Poista
  6. Ei hitto miten mahtava blogi ! Selasin sun treenivinkkejä ja tulostin 11 sivuu sun juttuja :D Ihan mahtavia vinkkejä sulla, kiitos !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kiva kuulla! oikeesti tulostit?? :) oikeesti tämä on suuri kunnia! :D

      Poista
  7. Aah, kiitos ja kolahti :)
    Kirjoitit just mun ongelmasta. Itsekseni saan tammani välillä tekemään juuri tuota "säpsyn, kyttään, kaahotan", Valmennuksessa menee niin paljon paremmin. Tiedän tämän itsekin, mutta on kivaa huomata että en ole yksin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä. Jos emme anna virikkeitä ratsastuksen aikana, niin reaktiivinen hevonen reagoi muuhun kuin ratsastajaan. On turha valittaa "kun ei tää kuuntele" jos itse ei tee asian eteen mitään! usein ratsastajat vain jäävät odottamaan hevosta "josko se kohta kuuntelee". :D mutta esim siellä valmennuksessa ratsastaja on paljon skarpimpi, jolloin keskitytään ratsastamaan, eikä haahuilemaan :)

      Poista
  8. Monipuolisesti hevosurheilua seuranneena ihmettelen joskus ratsujen reenien yksipuolisuutta. Sinun reenaamisesta en tiedä eikä tarkoitus olekkaan provosoida tai arvostella. Tuntuu että monella ratsastajalla on käsissään reaktioherkkä ruutitynnyri. Maneesien seinien sisällä kasvanut, postimerkki tarhassa tunnin päivässä viettävä pörhö joka säpsyy olemattomia asioita vaan paineissaan. Jos reenauksessa olisi mukana reilusti maastoilua, mäkien kiipeämistä jopa ajamista reilulla sykkeellä eli jotain hevosta tyhjentävää saattaisi sinkoilu vähentyä. Mielestäni hevoselle on helpompi opettaa uusia asioita kun se on vastaanottavaisempi. Kouluratsastus on rankka reeniä hevoselle sitä en kiellä mutta monipuolisuus saataisi auttaa sekä ratsastajaa että hevosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noooh ymmärrän pointin, mutten kyllä näe meidän tapausta tässä. Hertta kun on jännä juuri siinä että aluki se on rauhallinen, mutta kun lämpiää niin herä. Ja minähän siis haluan että se herää, sen täytyy ollakin reaktionopea ja herkkä, mutta tarkoitan että jos sitten itse unohdan ratsastaa niin H keksii kyllä itse tekemiset. Kun hevosta "virittää" mutta sitten ei tee itse siellä mitään niin on "pommi". :p

      Ja H on siinäkin ollut huvittava, että jos annat sen juoksuttaessa lähteä vauhdilla niin kierrokset vain kovenee kerta kerralta. Hertalla ei toimi "väsytä se" koska se on aina ollut niin väsymätön. Sille pitää kehittää aivojumppaa ja kaikki huomio täytyy siltä kerätä itseensä. Esim juoksuttaessa ei tosiaan anneta juosta täysiä vaan sillä sen saa rauhalliseksi kun vain teettää paljon tekemistä ja pitää kuulolla.

      ja pakko vielä sanoa, että Hertta jo 24/7 ulkona ollessaan olleena on ollut aina samanlainen... :) en väitänettä tarkoitat piikitellä sillä että "kuskaa sua kun seisoo vain sisällä", sillä kyllä tässä 8 vuoden aikana (ja omistajan toimesta 16 vuoden aikana) on tuon hevosen käytöstavat tuttuja. Ennen ulkona kaikenaikaa kavereiden kanssa ja iha yhtä "sekopää" ridata. No eihän se oikeasti ole sekopää Mutta enivei. Hertta nyt vain sattuu olemaan reaktiivinen hevonen ja herkkä, mutta se on juurikin se syy miksi se on kiva ratsastaa. Se on kevyt ja herkkä eikä tartte puskea ja punnertaa siitä liikkumista ulos. :)

      Ja vielä, Hertan liikunta on nykyään paljon monipuolisempaa sillä meillä on vihdoinkin niitä maastoja nitä voi käyttää. Ennen miitä ei ollut. :)

      Mitä enemmän treenkn myötä kuntokasvaa, sitä enemmän se hevonenkin jaksaa, myös negatiivisessa mielessä. Mutta mun tehtävä on kanavoida se kaikki treenattu voima ja energia työhön, eikä pöllöilyyn :) ei sitä hebosta ole tässä turhaan viritetty! Sen ei tarvitsekkaan olla tätikuljetin. :)

      Poista
    2. Siitä pitikin vielä sanoa, että tuo lause että hevonen oppii uusia asioita kun se on vastaanottavaisempi, on ihan täysin totta! Orien kanssa varsinkin huomannut kun ovat pääpiirteittäin keskittymättömempiä, niin ihan turhaa opettaa jos vastaanotto ei pelaa. Joskus jos H oikeasti jostain järkyttyy, niin katoaa tältä planeetalta. Yritä siinä sitten opettaa jotain :D

      Pahoittelen typoja, kirjoitan puhelimella nakkisormilla! ;)

      Poista
    3. Vaihteleva liikunta on kyllä kaiken a ja o :)

      Poista
    4. Olet täysin oikeassa. :)

      Poista
    5. Tyypillinen hevonen jolta on viety kaikki lajityypillinen toiminta elämässä. Seisoo tallissa 20h vuorokaudessa, tarhaa yksin kuonokoppa päässä, treenaa aina maneesissa.
      Jossain lentää talitintti ja hevonee herää koomasta, videon ja hehkutuksen paikka. Surullista.

      Poista
    6. Ainiin. Olisi kiva tietää mistä niin päättelet että se on 4 tuntia vain ulkona...? :D kovat on syytökset vaikka itse keksit päästä meidän päiväohjelman.

      Hertalle etsittiin tallipaikka jossa se viihtyy, entisestä elämästä opittuna tähän ei mikä vaan käy. Ja sellainen löydettiin ja paras mittari on hevonen.

      Neiti on hyvä ja menee katsomaan niitä pihattohevosia 247 jotta verenpaine ei nouse.

      Poista
    7. Huvittavaa myös se, että Hertan käytöksessä ei mikään ole muuttunut, oli se sitten ulkona sen 24h tai 7h. Samanlainen häiriintynyt eläin se näköjään teidän mielestä on, mutta kun kaikki on kiva laittaa vain tämän kuuluisan sanan tarhausaika syyksi.

      Ihankuin olisin niin tyhmä, että veisin sen paikkaan missä se ei viihdy. Meillä oli vanhssa tallissa karsina pitkään varalla jotta Hertan voi viedä takaisin jos se ei halua tuolla olla, entiset kokeilut muistaen. Ensimmäinen paikka missä H on asettunut taloksi oman kotinsa lisäksi :)

      Poista
  9. Hmmm, oma tammani tarhaa 12 tuntia päivässä. Sillä hypätään, maastoillaan ja mennään koulua. Sen lisäksi se tekee helppoja ratsastuskoulun tunteja. Kuitenkin sillä riittää virtaa juuri tuohon pööpöilyyn, jos sitä ei ratsasta kunnolla. Väkirehuakin saa vaan 4 dl päivässä. Niin ja ikää on se 15 ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä... Joillakin ei vain taida olla kosketusta vähän kuumempiin ja herkempiin hevosiin, toisin sanoen niin pöllöihin... :)

      En ymmärrä miten liittyy tarhaamiseen se, että hevonen pöllöilee kun ei ratsasta sitä ajatuksella / se ei pöllöile kun keskittyy itse ratsastamaan ja tekee töitä? Miten tarhaus liittyy tähän?

      Enpä ole Hertalla tämän 8 vuoden aikana nähnyt sillä olevan yhtään mitään vaikutusta kuinka kauan se tarhassa viettää aikaa. Ja tosiaan yli 7 vuotta oli kotona jossa tarhasi melkein kellonympäri laumassa, ja ihan yhtä sekopää... <3 :D Tosin nyt sillä ei enää ole haavoja pitkin kroppaa kun ei ole tarhakaveri kynsimässä ;) ERkylässäkin sillä oli hetken tarhakaveri, mutta Hertta ei oikein antanut sen olla rauhassa vaan pomotti liikaa :/

      Onneksi täälä on näemmä muitakin joilla on vanhatamma joka ei ole pystyynkuollut vaan aktiivinen ja virkeä vielä töissäkin! :)

      Poista

Jätäthän kommenttisi!

En julkaise asiattomia/provosoivia kommentteja. Risut ja ruusut ovat tervetulleita, kunhan kommentointi pidetään asiallisena!