Kootussa Ravissa

19. joulukuuta 2013

2. Avo-, sulku-, ja vastataivutus

Yksi lukijoiden toive oli tehdä treenivinkkipostaus avotaivutuksesta. Päätin kuitenkin että teen "kaikista" kokoavista sivuttaisliikkeistä postauksen yhdessä! Tämä helpottaa niiden vinkkien kertomista, mitä itse harjoittelen, sillä käytän oikeastaan noita kaikkia sekaisin ja yleensä samalla ratsastuskerralla. Nämä liikkeet muistuttavat toisiaan paljon.

Avotaivutus

Nimensä mukaisesti avotaivutuksessa on kyse hevosen taivuttamisesta. Tämä liike on kuitenkin kokoava liike ja se on hyvää voimistamista hevosen takaosalle. Avotaivutuksella saadaan myös lapoihin irtonaisuutta ja etuosaan keveyttä.
Liian usein näkee avotaivutuksia tehdessä, että ratsastajat ajattelevat vain hevosen etuosaa, eli toisinsanoen, taivuttavat pelkästään kaulaa ja "vetävät" hevosen etuosan sisälle, jolloin takaosa pullahtaa ulos. Tällä ei ole mitään tekemistä avotaivutuksen kanssa, sillä se ei tuo takajaloille yhtään sen enempää painoa, eikä lavat voi olla irtonaisia jos kiskotaan ohjista ja vedetään kaula linkkuun (kuten viime treenivinkki postauksessa painotin, että sisäohjasta ei saa vetää ja linkuttaa hevosen kaulaa lukkoon!).

Eli avotaivutuksessa hevonen taivutetaan tasaisesti rungostaan ja kaulastaan liikkeen suunnasta pois päin. Vasemassa kierroksessa taivutetaan vasemmalle ja oikealla oikelle. Hevonen liikkuu etuosa uran sisäpuolella ja takaosa uralla. Tätä voi siis tehdä myös "ei-uralla", mutta tarkoitan, että takaosa on "alkuperäisellä uralla tai linjalla" ja etuosaa ratsastetaan uran sisäpuolelle EIKÄ niin, että työnnetään takaosa ulos, jolloin etuosa on "uralla". Tässä liikkeessä ratsastetaan hevosen etuosaa ja vaihdellaan sen paikkaa!
Hevonen siis liikkuu kolmella uralla: Ulkotakajalka uralla, sisätakajalka ja ulkoetujalka samalla uralla, ja vielä kolmannella uralla sisäetujalka.
Itseäni helpotti aluksi tosi paljon se muistisääntö, että avotaivutus on kuin lähtisi ratsastamaan voltille, mutta jatkaakin suoraan. Sulkutaivutus taas sitä, että palaa voltilta uralle, mutta jatkaakin voltin asetuksella ja taivutuksella suoraan.
Avotaivutus suoralla uralla ravissa.
Ratsastajan avut on siis samat kuin lähtisi kääntämään volttia! Eli sisäohja kääntää ja johtaa hevosen etuosaa uran sisäpuolelle. Eli asetus ja taivutus! Ulko-ohja puolestaan säätelee sitä asetusta ja hevosen täytyy olla ulko-ohjan tuella. Sisäpohje pitää hevosen uralla, ettei se lähde kääntymään vaikka annatkin kääntäviä apuja ohjista. Itse laitan ulkopohjetta hieman taaksepäin, jotta "turvaan" hevosen takaosan. Näin ollen se takaosa ei lähde punkemaan ja valumaan ulos, vaan pidän sen ulkopohkeella kontrollissa. Ulkopohkeella siis pidän takaosaa vastaan. Jos takaosa valuu ulos, myös paino takajaloilta katoaa.

Sitten itse avotaivutuksen harjoitteluun.
Helpointa on siis tehdä avotaivutusta uralla. Varsinkin jos aloittelee joko itselleen tai hevoselle avotaivutusta, kannattaa mennä ihan pitkälle sivulla ja ratsastaa oikeasti uralla. Näin ollen saat apua seinästä tai aidasta, jotta hevosen takaosa ei pääse valumaan ulos, niin että paino takajaloilta katoaa. Pääset myös harjoittelemaan avoa "turvallisemmin", sillä voit aluksi keskittyä enemmän oikeaan asetukseen ja taivutukseen, kun takaosa ei lähde valumaan seinän ansiosta. Myöhemmin toki kannattaa siirtyä aidalta pois ja opetella myös takaosan hallinta ulkopohkeella.

Avotaivutus suoralla hevosella, asetus saisi olla enemmän liikkeestä poispäin, eli hieman hevosen etuosaa sisälle enemmän ja nenää sisälle!
1. Helpointa on lyhyen sivun jälkeen lähteä ratsastamaan avoa käynnissä. Eli ensin asetat ja taivutat kulman läpi hyvin, käytä kulmaa apuna taivutukseen. Voit myös tehdä kulmaan vaikka voltin, jos taivutuksen kanssa on hankalaa. Kun saavut pitkän sivun alkuun kulman jälkeen, jatkat samalla asetuksella ja taivutuksella kulman jäljiltä koko pitkää sivua pitkin, kuin olisit kääntämässä voltille. Älä suorista hevosta kulman taivutuksen jälkeen! Muista ulkopohje ja ulko-ohjan tuki. Hevonen taipuu rungostaan, ei pelkästä kaulasta. Hevonen kulkee kolmella uralla.

2. Kun avotaivutus uralla onnistuu, voidaan tehdä vaikka pituushalkaisijalla ihan samalla idealla avoa. Tällöin vain joudut itse olemaan ulkopohkeen kanssa tarkka, sillä seinä ei auta sinua tukemaan hevosen takaosaa, vaan sinun täytyy itse tehdä se. Samalla lailla muista ratsastaa ja taivuttaa hyvin kulman läpi kun käännät pituushalkaisijalle. Sen jälkeen ei suoristusta, vaan jatkat samalla asetuksella ja taivutuksella avoa. Muista huolehtia takaosasta, ettei se valu ulos.

3. Kun suoralla uralla avon ratsastaminen onnistuu, voidaan avoa tehdä myös ympyrällä. Tällöin on vain oltava todella tarkka, että ympyrän ura säilyy. On vaikeampaa hahmottaa avossa ympyrällä mitä uraa ratsastetaan kuin suoralla.

Myöhemmin treenin myötä, avoa voi ratsastaa näillä kaikilla kolmella tavalla myös ravissa ja laukassa!

HOX! On tosi tärkeää ymmärtää, että avossa ratsatetaan etuosaa uran sisäpuolelle, eikä takaosaa ulos!
Itselläni ainakin aluksi oli muistisääntö että "avossa takaosa ulos" ja työnsin sen sisäpohkeella uralle. EI EI EI! Tällöin juuri menetetään paino takaosalta ja etuosan hallinta. Silloin kyseessä on enemmänkin pohkeenväistö, ja sehän on irrottava liike, ei kokoava.

Sulkutaivutus

Sulku on myös kokoava liike ja sillä treenataan samoja asioita kuin avossa.Avossa mennään liikkeestä pois päin, sulussa asetetaan ja taivutetaan liikkeen suuntaan.

Sulkutaivutuksessa etuosa liikkuu uralla ja takaosa uran sisäpuolella. Hevonen liikkuu neljällä uralla, toisinkuin avossa mennään kolmella uralla.
Itse käytän sulkutaivutusta puhuttaessa, kun kyseessä on taivutus suoraa uraa pitkin, ja sulkuväistöä käytän, kun puhun sulkutaivutuksesta, jossa liikutaan lävistäjää pitkin ja "väistetään" samalla.
Englanniksi näille on paremmat nimet. Suoralla uralla sulku on travers, lävistäjällä half-pass.

Ratsastajalta vaaditaan taas sisäohjasta asettamista ja taivuttamista liikkeen suuntaan, ulko-ohjan tuki, jotta voit säädellä asetusta ja taivutusta. Tässäkin laitan hieman ulkopohjetta taaksepäin, jotta varmistan että takaosa liikkuu sivulle ja väistää sisälle. Sisäpohje pitää myös vastaan, jottei hevonen lähde kaatumaan sisäpohjetta päin. Ratsasta takajalkoja alle ja aktiivikseksi.
Sulkuväistö, eli half-pass, eli sulkutaivutus lävistäjällä liikkeen suuntaan.
Sisäohja asettaa ja taivuttaa, ulkopohje on vähän takana, jolla varmistan että takaosa seuraa mukana ja väistää.  Liian taakse ulkopohjetta ei saa laittaa.
1. Myös sulkutaivutus on hyvä aloittaa uralla pitkällä sivulla. Hevosen nenä osoittaa suoraan menosuuntaan päin, etuosa uralla, takajalat uran sisäpuolella. Ulkopohje siirtää takaosaa uran sisäpuolelle, sisäohja asettaa ja taivuttaa, ulko-ohja tukee ja säätelee taivutuksen asteita. Tässäkin on syytä muistaa, ettei sisäohjalla saa taivuttaa liikaa kaulaa! Silloin hevonen ei pysty tuomaan takaosaansa uran sisäpuolelle koska mitä tekee sisään taivutettu kaula? (pssst. niinkuin laukannosto postauksessa, se lukitsee sisälavan! )
Muista taas ratsastaa kulma hyvin, tai tee vaikka taas voltti kulmaan. Kun teet voltin, muista asetus ja taivutus jo voltilla. Kun palaat voltilta uralle, jää pitämään "voltin asetukset" suoralla! Saat voltin jäljiltä ikäänkuin raamit sulkutaivutukseen jo valmiiksi.

2. Kun pitkällä sivulla onnistuu sulku, siirrytään myös tekemään sitä vapaalla uralla, esim pituushalkaisijalla, niinkuin avossa. Tällöin seinä ei tue etuosaa, joten joudut taas itse keskittymään siihen.

4. Myös avon ja sulun vaihteleminen suoralla uralla on hyvää treeniä. Vahvistaa takaosaa ja opit hallitsemaan hevosen etuosaa. Eli tulet pituushalkaisijalle esimerkiksi vasemmassa kierroksessa. Käännät heti alkuun voltille, ja voltin jälkeen jatkat pitkin pituushalkaisijaa avotaivutuksessa. Noin puolessa välissä suoristat ja käännät uudestaan voltin vasemmalle, mutta kun palaat voltilta takaisin pituushalkaisijalle, jatkatkin suoralla uralla sulkutaivutuksessa.
Eli ensin voltti, jonka jälkeen suoraan avossa (etuosa uran sisäpuolella, takaosa uralla, kolmella uralla). Suoristus välissä.
Sen jälkeen uudestaan voltti, jonka jälkeen jatkat sulkutaivutuksessa (etuosa uralla, takaosa uran sisäpuolella, neljä uraa).
Ja myös tämä onnistuu käynnissä, ravissa ja laukassa.

Sulkuväistö, eli half-pass, eli sulkutaivutus lävistäjällä mutta laukassa. Hertta saisi asettua rehellisemmin oikealle. Vaikka asetus on oikealle, Hertan nenä osoittaa enemmänkin vasemmalle! Eli mun pitäisi uskaltaa päästää enemmän ulko-ohjasta ja antaa hevosen asettua liikkeen suuntaan.

Vastataivutus

Melkein sama kuin sulkutaivutus, mutta päinvastoin. Takajalat ovat uralla ja etuosa uran sisäpuolella. 

Harjoituksena yksi suosikkini on ympyrällä asetuksen vaihtaminen sulkutaivutuksesta vastataivutukseen ja takaisin. Eli pääty-ympyrä, ja aloitan sulkutaivutukella vasemmassa kierroksessa. Takaosa on uran sisäpuolella ja etuosa uralla, asetus vasemmalle. Hevosen pää osoittaa liikkeen suuntaan. Sitten vaihdan lennosta taivutuksen vastataivutukseen, eli pää osoittaa edelleen suoraan, mutta nyt etuosa on uralla ja takaosa "uran ulkopuolella". Eli käytännössä vaihtelen asetusta ja taivutusta vasemmalta oikealle ja takaisin. Toisin sanoen, vastataivutus on sulkutaivutusta eri suuntaan. Voin siis tehdä ympyrällä sulkutaivutuksia sekä vasemmalle että oikealle, vaikken vaihda suuntaa. 
Takaosa sisään, takaosa ulos, takaosa sisään, takaosa ulos... Pää pysyy suorana, runko taipuu vasen, oikea, vasen, oikea...

Näitä on välillä tosi vaikea selittää ilman kuvia tai videota. Piirsin nyt kuitenkin kauniisti vapaalla kädellä karkean piirroksen sulku ja vastataivutuksen eroista! :D

Taiteilijan näkemys sulku- ja vastataivutuksesta! :D 

Huhhuh. Stoorista tuli aika pitkä, ja tuntuu että vielä olisi kaikenlaisia juttuja sanottavana, mutta yritetään pitää mielenkiintoa yllä ja pitää "mahdollisimman lyhyenä". Olen välillä tosi huono selittämään, varsinkin jos innostun jostain asiasta. Saa sanoa ihan suoraan jos ei ymmärrä niin yritän korjailla.

  Lisää ehdotuksia saa laittaa! 

30 kommenttia

  1. Kiitoksia selostuksista. Meillä sujuu sulkutaivutus ihme kyllä melkein paremmin kuin avo. Avossa on ongelmana se, että se ei ole tasainen. Eli välillä poikitus kasvaa, sitten korjaan ja poikitusta onkin liian vähän, korjaan ja taas on liikaa ja mennään enemmän pohkeenväistöä...en osaa korjata tarpeeksi pienesti ilmeisesti. Jostain syystä sulku on helpompi pitää tasaisena. Onko sulla hyviä vinkkejä siihen, että saisi tuon avon poikituksen tasaisemmaksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihan normaalia että jompikumpi tuntuu helpommalta. Meillä se oli aluksi juurikin avo. Sulku sujui. Nykyään taas on riski että sulku menee vaappumiseksi, mutta avo on tasaisempaa ja parempaa.

      Tää on vaikea sanoa, kun ei nää tapausta, mutta musta tuntuu että tässä avossa on vähän kyse myös siitä, ettei se ole tarpeeksi koottu, jolloin pakka hajoaa ja tulee poikutuksen muutosta. Jos hevosella ei ole tarpeeksi voimaa kantaa itseään, niin helposti avotaivutus menee juurikin vain väistöksi, kun takaosa karkaa. Kyllähän hevonen mieluummin menee vähän suorana, kuin ottaa painoa takaosalle ja ponnistelee avoa!

      Näkisin että tosi tärkeä rooli on nyt tässä tapauksessa ulkoavuilla. Keskity enemmän ulkoapuihin. Ulko-ohjan tuki tasaisena ja katso, että hevonen tukeutuu siihen. Ulkopohje pitää huolen takaosasta,ettei lähde valumaan. Tee vain pieni asetus sisälle.

      Toinen asia on tahti ja vauhti. Tee tosi hitaassa käynnissä aluksi. Näin sulla on enemmän aikaa keskittyä pelkästään siihen poikitukseen. Pidätä, jos hevonen tahtoo lähteä hipsuttamaan alta pois. Ajattele tosi hitaaksi hevosen käynti. Keskity vain asetukseen ja ulkoapuihin, joilla säätelet poikitusta. Se poikitus minkä aloitat, pyri pitämään loppuun.

      Sitten kun alkaa tasoittumaan, voit mennä hieman reippaammassa käynnissä. Myöhemmin sitten ravissa ja laukassa jne. Tärkeetä on tosiaan, että aloitat aina hitaalla ja vasta sitten kun avo on tasaista siinä tahdissa, voit muuttaa tahtia.

      Meillä Hertan kanssa oli pitkään (ja on vielä välillä) ongelma varsinki ravissa avossa, että tahti nimenomaan vaihtelee ja poikitus, Hertta alkaa vaappumaan ja pahimmillaan tahdittaa avossa. Tämä on silkkaa kokoamisasteen puutetta. Eli jos Hertalla ei ole paino tarpeeksi takaosalla avossa, se alkaa tahdittamaan koska paino on liikaa etuosalla. Pahimmillaan se näyttää ontumiselta.

      Avotaivutus tosiaan on kokoava liike, joten jos hevonen ei ole tarpeeksi koottu, ei avo onnistu. :)

      Poista
    2. Voi kiitos, mahtavaa kun jaksat pohtia näin seikkaperäisesti! Tässä on hiukan muna-kana-syndrooma. Tuota avoa kun harjoitellaan kokoamisen vuoksi, mutta toisaalta se ei onnistu ilman kokoamista...eikun vaan harjoittelemaan lisää. Tiedän että mun hevonen nää kyllä osaa!

      Poista
    3. Nimenomaan. Avolla saadaan takaosalle voimaa ja painoa, mutta avoa vois tehdä myös "väärin" ilman takaosaa jolloin se ei oikeastaan avoa olekkaan :D mutta treenimuotona avo on nimenomaan hyvä. Treenaa avoa paremmaksi -> treenaat samalla takaosaa paremmaks :)

      Poista
  2. Kiitos tästä! Selvensi todella paljon juurikin nuo urat ym :) Voltti-vinkki oli tosi hyvä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä melkein aina otin voltit alussa apuun, kun en osannut hahmottaa poikitusta ja taivutusta. Helpottaa paljon! Harmi kun kisoissa ei aina ole volttia apuna... :D

      Poista
  3. Kiitos Noora tästäkin, kuten muistakin kirjoituksistasi. Olen syksyn aikana löytänyt blogisi ja kirjoitat niin selkokielellä asioista, että ne on jopa ymmärrettävissä! =) Itselläni on issikka, jonka kanssa kuvioihin ovat valmennuksen myötä tulleet nyt etenkin kokoaminen sekä oikeaoppiset taivutukset...täältä olen saanut kivasti tietoa ja vinkkejä kumpaankin, tuntuu vain että mitä pidemmälle edetään, sitä vaikeampaa koko laji on, mutta toisaalta taas huomaa, ettei tässä harrastuksessa ole koskaan valmis! ;) Ihanaa Joulun aikaa sinulle ja Hertalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla että näistä on apua :) kyllä mä aika kauan aikaa kulutankin välillä kun mietin miten kirjoitan jonkun asian niin että sen ymmärtää heti. :)
      Se tässä lajissa onkin hienoa ettei koskaan ole valmis ja aina on uutta opittavaa. Mulla oli joskus sellainen harha kuva että sitä helpommaksi se muuttuu mitä pidemmälle menee kun "hevoset ja ratsastajat osaa", mutta ei se nyt ihan niin mene! :D

      Hyvää joulun odotusta ja treenejämyös sinulle ja issikalle :)

      Poista
  4. Hyvä postaus! Loistavaa pohdintaa ja hyvää selitystä, joka aukesi hyvin myös tällaiselle wannabe-kouluratsastajalle. Olen myös luullut osaavani ratsastaa niin avon, sulun kuin vastataivutuksenkin, mutta selkeästi jopa niiden teoria on hukassa. Kiitos siis loistavasta tekstistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin luulin aikoinaaan, mutta välillä tunnilla lähdin tekemään avoa, vaikka piti mennä sulkua. Että ei ollut edes termit hanskassa! Nyt vasta alkanut hahmottaa kun on alkanut miettimään mitä tekee ja miksi sen tekee :)

      Poista
  5. Olen vasta löytänyt blogisi ja nyt jo koukussa ;)
    Tykkään näistä treeni postauksista, kuvittelen aina itseni hevosen selkään ja mietin miten tekisin mitäkin vaikka en olekkaan päässyt hevosen selkään moneen kuukauteen.. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla :) harmi jos et hevosen selkään ole päässyt, mutta teorian miettiminenkin on hyväksi! Ja mielikuvaharjottelut on oikeesti hyviä kun kuvittelee itsensä hevosen selkään. Myöhemmin sitten kun pääset niin kokeilet hevosen selässä näitä :)

      Poista
  6. Siis jotenkin tuntuu uskomattomalta, että Suomesta löytyy näin lahjakas kouluratsastaja, onhan niitä muitakin, mutta sinä pistät silmään :)
    Aivan älyttömän kaunis tuo Herttakin, voi vain ihailla! Kouluradalla on upea, keskittynyt ja älyttömän tottelevainen, kun taas kotona on tuollainen karvapallero hassuttelija, joka voisi olla kenen tahansa harrasteponi, en voi uskoa miten te teette kouluratsastuksesta niin upeaa taidetta c:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos :) ihana kuulla!
      Hertta on kyllä aikamoinen persoona... en toista samanlaista pölkkypäätä ole tavannut! Ihana ratsastaa (vaikka välillä keksiikin omaa kivaa) ja hoitaa, kisoissa asiallinen ja ihan näyttävä tapaus. :) ja siis ihan "rupu hevosena" ostettu aikoinaan!

      Poista
  7. Kiitos tästä selkokielisestä selvityksestä =) Ethän pahastu, jos linkkaan tämän tekstin omaan blogiini?

    VastaaPoista
  8. Mitä eroa on sitten avotaivutuksella ja vastataivutuksella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siis vastataivutus on periaatteessa sama asia kuin sulkutaivutus, mutta toisinpäin.
      Esimerkiksi: menet pituushalkaisijaa pitkin. Ensin menet sulkutaivutusta oikealle (Takaosa oikealle). Sitten voit vaihtaa vastataivutukseen, eli sulkutaivutukseen vasemmalle. (Takaosa vasemmalle).

      Vastataivutus on siis esim. vasemmassa kierroksessa tehty sulkutaivutus oikealle taivutettuna.. -ja sama toisinpäin- oikeassa kierroksessa tehty sulkutaivutus vasemalle taivutettuna.
      Vastataivutus on vähän sama kuin vastalaukka! Eli tehdään "väärässä kierroksessa"!

      Avotaivutus on sitten taas ihan vain avoa. Siinä Etuosa siirretään sisälle. Sulkutaivutuksessa (ja siinä vastataivutuksessa) takaosa siirretään sisään.

      Poista
  9. Pitääkö avotaivustusta tehdessä kädet olla "paikoillaan" vai pitääkö tehdä puolipidätteitä sisäohjalla? Tästä artikkelista oli muuten todella paljon apua! :)

    VastaaPoista
  10. Avotaivutuksessa enemminkin ulko-ohjalla voit joutua tekemään pidätteitä/puolipidätteitä jos hevonen lähtee kiirehtimään tai huojumaan. :) Eli ulko-ohja on avotaivutuksessa ulkotukena yhdessä ulkopohkeen kanssa, jolloin tuet ulkokylkeä!
    Sisäohjasta teemme vain ASETUKSEN, mutta TAIVUTUS tulee aina rungosta, eli pohkeista ja istunnasta. :)

    Lähtökohtaisesti siis kädet paikallaan, tarvittaessa ulkoa pidätteitä jos tarvitsee. Sisäohjasta vain tosiaan sen verran että saat asetuksen. :)

    VastaaPoista
  11. Kiitoos :) Tää selvensi aivan älyttömästi! Aikaisemmin olin ihan pihalla jos joku puhu avo- tai sulkutaivutuksista...

    VastaaPoista
  12. Löysin tälläisen vanhan tekstisi, ja tämä oli todella mielenkiintoinen. Kysyisin että miten ratsastajan paino/lantio ovat avoa tehdessä. Pidetäänkö paino tasaisena vai jommalle kummalle istuinluulle enemmän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sorry kun huomasin tämän kommentin näin vuoden jälkeen...
      Mutta siis paino on tasaisesti molemmilla istuinluilla, ratsastaja ei taivu, hevonen vain :)

      Toki lantion asento vähän muuttuu kun siirtää pohkeiden paikkaa, mutta paino tulee olla keskellä!

      Poista
  13. Kiitos selvennyksestä, tästä tulee olemaan hyötyä! Mulle on neuvottu avotaivutuksen alkeita juurikin selittämilläsi avuilla (sisäpohje tukee hevosta ja ulkopohje vähän taaempana, jos oikein ymmärsin?) mutta toisen opettajan ohjeet olivat päinvastaiset, että ulkopohje kääntäisi etujalkoja edempänä ja sisäpohje olisikin taaempana. mietinkin, että onko näistä kummatkin oikeita ja mahdollisia vai onko jompi kumpi (jälkimmäinen?) väärin?
    Oon mennyt näitä niin vähän että kokeneempien mielipide on tärkeä, kiitos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Periaatteessa kumpikaan ei ole väärin. Kaikkihan riippuu ihan siitä miten hevonen on opetettu!
      Vertaa, koirakin voi osata istu käskyn äänellä tai pelkällä käsimerkillä... kumpikaan ei ole väärin ja koira istuu. Kunhan se on sille opetettu :)

      Yleisin tapa on tämä ensimmäinen.
      Tiedän että jotkut "työntää etuosaa ulkoetulavasta sisälle". Itseäni vain häiritsee sisäpohkeen siirtäminen taaemmas, sitä en itse tee. Ainakin usein mun ratsastamat hevoset "väistävät" silloin takaosaa! Jos siis siirtä sisäpohkeen taakse niin takaosahan siirtyy mukana sinne ulos, mikö on virhe. Hevonen on tällöin poikittain.

      Mutta kuten sanoin, jokainen tyylillän, kunhan hevonen sen ymmärtää. :)

      Mun mielestä loogisin on kuitenki ensimmäinen vaihtoehto, eli sisäohja asettaa taivuttaa SISÄPOHKEEN YMPÄRI (eli sisäpohje paikallaan) ja ulkopohje tukee takaosaa jotta se pysyy uralla :)

      Poista
  14. Meneekö avotaivutuksessa siis etujalat ristiin (tavallaan väistö)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei periaatteessa, sellainen vaikutelma voi kyllä tulla riippuu mistä suunnasta katsoo

      Liike menee suoraan eteenpäin nutta hevonen kolmella uralla.jos etujalat menisi ristiin kuten väistössä pitäisi olla poikitusta enemmän. Silloin se muuttuisi väistöksi

      Avossa hevonen on rungostaan taipuneena vaikka menee suoraan eteen. Vähän "viistosti". Väistössä sitten liike ok sivulle.

      Poista
  15. Tästä oli paljon hyötyä! Valaisi eri taivutuksien eroja hyvin. Ei jäänyt mitään epäselvää :)

    VastaaPoista
  16. Hei! Voitko selventää, mitä eroa on sulkuväistöllä ja pohkeenväistöllä? Tuntuu hassulta, miten sulkutaivutuksessa voidaan liikkua sivulle, kun siinähän nimenomaan pitäisi mennä suoraan eteenpäin. :D Miten sulkuväistöä tehdään? Onko hevosen rintamasuunta tällöin lävistäjän suuntainen vai ei?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomen kielessä sulkutaivutukselle on vain yksi sana (sulkutaivutus) vaikka sulkua siis mennään joko uraa pitkin (siis suoralla) tai esim lävistäjällä ("poikittain" kuten pohkeenväistöä).

      Englanniksi termi tälle "sulkuväistölle"olisi half-pass eli tällöin mennään sivuttain ja tätä esitetään kouluradoilla.
      Englanninkielen termi uraa pitkin menevälle sulkutaivutukselle on taas "shoulder out".

      Suomessa on tyhmää kun täällä kahdelle eri sulkutaivutikselle on sama nimi :D

      Eli kutsun sitä half pass liikettä termillä sulku/sulkuväistö. Hevosen rintamalinja menee siis menosuuntaa kohti tässä "väistössä".

      Youtubesta ehkä selviää paremmin jos laittaa "half pass", se on sitä millä tarkoitan "sulkuväistöä"
      Saa sitä kutsua toki miksikä ikinä haluaa! :D

      Poista

Jätäthän kommenttisi!

En julkaise asiattomia/provosoivia kommentteja. Risut ja ruusut ovat tervetulleita, kunhan kommentointi pidetään asiallisena!