Nojaa taakse, suorista, nojaa taakse..

Tätä kultaista ohjenuoraa mun nyt oikeesti täytyy hokea itselleni joka ikisellä askeleella mitä ratsastan.
Oltiin eilen Hyyppärässä taas valmennuksessa (voi kun joka päivä olisi valmennus!!!) ja kuinka tarpeeseen se taas tuli... Nyt kun mulla kohta on koulu ohi ja kesätyöt alkaa (päivätyö! JES!), niin on helpompi suunnitella valmennuksia kun ei ole erikseen työvuoroja mitä noudattaa. Aion kyllä nyt panostaa tohon Hyyppärässä juoksemiseen paljon enemmän. Ihan tosi, hyöty on sen kaiken vaivan arvoista!

Ypäjän PSG radalta. Totista touhua...

Tehtiin oikeastaan koko tunti laukassa hommia. Älkää siis kirjaimellisesti ottako. Oli taukoja välissä, mutta kaikki työ tehtiin laukassa sunnuntain PSG ohjelmaa silmällä pitäen. Valmentajakin totesi että harvemmin meillä raviohjelmassa ongelmia on, joten keskitytään siihen laukkaan joka on haastavempaa meille.
Yksinkertaisuudessaan mun täytyy muistaa:
- NOJAA TAAKSE!
- Suorista hevonen. Sen täytyy olla oikeasti suora.
- NOJAA VIELÄ ENEMMÄN TAAKSE!
- Suorista
- Nojaa vielä vähän enemmän taakse...

Ypäjän PSG radasta...

Nyt toi mun nenällään keikkuminen laukassa täytyy loppua. Kun musta tuntuu että olen suorana, niin kuulemma ei riitä. Sitten vasta on hyvä kun musta tuntuu että oon selälläni... :D
Oon tästä aiemminkin avautunut, kuinka helposti nojaan eteen jos hevonen vähänkin jarruttaa. Hertta on muutenkin niin "taaksepäin" ajatteleva hevonen, että helposti tulee nojauduttua eteen. Jos moottoripyörällä ajaessa päästät kaasun ja jarrutat, niin koko höskähän nojautuu eteen kuskia myöten. Kun taas kaasutat täysillä eteen takarengas ruopien "paino takaosalla", tulee automaattisesti nojauduttua taakse liikkeen voimasta.
Täytyy siis saada hevonen ajattelemaan niin paljon eteen takakaviot ruopien, että tulee luonnostaan nojauduttua taaksepäin!

Toisekseen, varsinkin laukassa Hertan vinous tulee esiin. Eli ulkolapa pullahtaa ulos, takaosa tulee sisään. Tämähän on oikeastaan luonnollista hevoselle, mutta siitä koulutuksen myötä pääsee eroon. Ja tässä ei ole kyse koulutuksen puutteesta. Eihän se Hertta mene suoraan jos minä en sille sano että mene suoraan... Ei se hevonen tiedä että täytyy mennä suoraan!

Sitten kun saan Hertan suoraksi, niin oikeastaan kaikki muu tulee siinä mukana. Sitten onkin vain helppoa suorittaa tehtävät suoralla hevosella koottuna. Kokoamista ei synny, jos hevonen ei ole suora.
Tultiin lopuksi PSG laukkaohjelma läpi. Itse asiassa se meni ihan jees. Vaihtosarjat on ok ja piruetit kuulemma näytti tosi hyviltä! Mun vaan pitää nekin valmistella. Ihan liikaa oon jännittänyt niitä koska "meijän piruetit on tosi surkeet", joten olen vain huiskaissut ne läpi mahdollisimman nopeasti, jotta päästään ahdistavista pirueteista pois. Nyt pitää vaan alkaa luottamaan että me voidaan saada jopa tosi hyvät numerot pirueteista, kunhan a)hevonen on suora, ja b) kunhan ratsastan ne valmistellen, enkä huiskaisten.

Kyllä tuli taas aimo annos itseluottamusta lisää tunnin jäljiltä.. Pitää vaan oikeasti ruveta ratsastamaan ja esittämään hevosta asenteella: "Täsä mää ny olen!", eikä vain piipertää kentän laidalla "älkää vaan kattoko mua, kun me ei oikein osata mitään.."

Tässä vielä muutama kuva kotikentältä tiistailta. Olen monesti saanut ihmettelyjä että "miksi ratsastan aina kangilla", mutta tämähän ei ole totuus. Yleensä vain kuvat joita tänne tulee on joko valmennuksista tai kisoista, jolloin menen kangilla. Kuitenkin useimmiten kotona menen nivelillä, ja varsinkin ilman kannuksia. En edes tykkää kannuksista, mutta pakko niitäkin on käyttää viimeistään sitten kisoissa. :)

Täytyy vain muistaa olla nojaamatta eteen pirueteissa. C Taru Arola

No nyt on kuvia nivelillä menosta! =) c Taru Arola

 c Taru Arola