Mun unelmien hevonen

Tämä oli yksi toivepostauksista nimimerkiltä Anonyymi :)  

"Vinkkejä treeniin juuri myös ilman hevosta! Vinkkejä kehonhallintaan hevosen kyydissä myös? Minkälainen olisi sun unelmien hevonen jos nyt laittaisit itseäsi varten? Joku nuori varmaan, mutta minkälainen suku, luonne, väri, koulutustaso, tulevaisuus? Jos ostaisit nyt hevosen, mitä etsisit? Mitä suosittelisit amatööriratsastajalle hevosenetsintään? Mikä on sun mielestä arvokkaimmat piirteet hevosessa? Ottaisitko uutta yp-projektia jos sulle sellaista tarjottaisiin? Kuinka paljon valmennat tällä hetkellä ja valmentaisitko lisää jos kysyntää olisi paljon? "

Treenivinkit ilman hevosta on tulossa, samalla käsittelen kehonhallintatreenejä mitkä auttaa satulassa. Nyt kuitenkin koko postaus pelkkää unelmointia! Se tekee päivästä paremman, unelmointi siis. Mä ainakin huomaan ihan hymyileväni itsekseni ku mietin mun unelmien hevosta ja sen kanssa treenaamista (ja nyt joku ajattelee että hullu akka, hoitoon pitäisi mennä jos tuolla vaan itsekseen yksinään hymyilee! ) 

Kyllä, tässä mun unelmien hevonen :D 

Ensinnäkin JOSKUS haluan sen oman hevosen. Sitä varten tosin mun täytyy saada muu elämä kondikseen. Tarkoitan sitä, että haluan että mulla on tosissaan oikeasti varaa sitten harrastaa kunnolla ja on varaa pitää hevosta sekä sille ommattua vetoautoa tyylilöä. Tähän on yksi ratkaisu, ja se on paremman työpaikan löytäminen. Olenkin kavereiden kanssa keskustellut että nyt mulla on hyvää aikaa yrittää kehittää itseäni uralla eteenpäin jotta se mahdollistaisi joskus itselleni jälleen hevosen!

Millainen olisi mun unelmien hevonen?
No rautias tietty haha. No okei, suoraan sanottuna värillä ei väliä ja olkoot vaikka aasi jos se on mieletön ratsastaa ja taipuu siihen hommaan mitä haaveilen. No jos vakavissaan puhutaan siitä että jos nyt lähtisin etismään itselleni hevosta niin millainen se olisi. 

Ensinnäkin en haluaisi itselleni valmista hevosta. En haluaisi ostaa esim. 10 vuotiasta jo PSG tasolle koulutettua. Miksi ihmeessä? Pääsisin heti radoille ja ei olisi pitkä matka GPhen. En mä vaan tiedä! Jotenkin tuntuu että sellainen hevonen on jo jonkun muun käsialaa. Tottakai hyötyisin opetusmestarista. Olihan Hertan aikana mulla hetken GP-Kalevi puoliylläpidossa ennenkuin se kuoli, ja voin sanoa että opin törkeästi nimenomaan GP-asioita vaikka niitäkin olin jo itsekeni opetellut Hertan kanssa. En mitenkään voi korostaa opetusmestarin tärkeyttä, ehei. Mutta mulle se tämän lajin suola on kouluttaminen. Mä olen ihan yhtä fiiliksissä siitä kun saan suomenhevoselle opetettua laukannoston, kuin siitä että saan piaffiaskeleita opetettua toiselle. Koen että opin ehkä enemmän kun joutuu tekemään itse, kuin se että opettelen "toisen käden jälkeä". Edelleen korostan että oppimestari on hieno asia ja siellä pääsee maistamaan mansikkaa, mutta jos pitäisi valita, niin lähtisin alusta asti opettelemaan. 

Ruusukehai

Kisat Laaksolla, sijoitumme Inter I luokassa kolmanneksi

Se on se mun juttu. Kouluttaminen. 

Ja sitä myötä kuinka huomaa, että äsken opetin laukannostoa, nyt opetankin jo laukanvaihtoa sille hevoselle. Ja siitä huomaankin että hitto tässähän saa jo piruettilaukka-askeleita koottua! 

Siksi ostaisin nuoren. Lähtisin katsomaan 4-5 vuotiaita. Minulla ei ole kokemusta sisäänratsastamisesta, joten siksi lähtisin etsimään jo satulaan laitettua nuorta. Sellaista, joka osaa käynti, ravi ja laukka, ja niin että se tietää että ratsastajan olisi tarkoitus pysyä siellä kyydissä! :D 

Toki jos löytäisin muutoin minua miellyttävän nuoren jota ei ole breikattu, laittaisin se tietty ammattilaiselle breikattavaksi. Tuo broken-in on sellainen asia mistä ei saa tinkiä. Se voi tulla ensinnäkin kalliiksi kun joutuukin pidemmän kaavan kautta pyytää ammattilaisen apua tai sitten se maksaa koko sen hevonen uran ratsuna.

No sitten se jatkokysymys, eli joku nuori varmaan mulle, mutta ikä, suku, luonne jne...

Noniin, eli värillä ei väliä (kunhan on rautias) ja sukupuolellakaan ei niin väliä. En ehkä ensisijassa haluaisi tammaa, mutta maailmanparas hevonen eli Hertta oli tamma, eikä yhtää tammamainen. :D Eli ei sekään ehdoton ole. Ruuna kuitenkin oletettavasti olisi "helpoin" mutta pakko sanoa että ei orikaan mahdoton ajatus ole. Hansusta orina oli niin hyvät kokemukset, vaikkakin fakta on että ori on aina ori ja hormoneilleen ne ei voi mitään joten aina pitää muistaa sekin puoli. Suomessa on vähän orikielteinen kulttuuri mikä harmittaa ja vaikeuttaa mm. tallipaikan saantia, joten ihan vain yleisen ilmapiirin takia oria saa vähän miettiä. Toisaalta koska hevoset menee aina rikki, niin tammalla voisi olla varsotukseen sitten vielä annettavaa. Aina pitää olla Plan B. 

No sitten  suku! Onhan mulla suosikki sukuja mutta taas tylsä vastaus, että omalla tavallaan ihan sama. Olkoot vaikka se aasi jos se on mun makuun täydellinen. Jälleen kerran jos hevoseni olisi ruuna, suvullakaan ei sinäällään olisi merkitystä. Tammalla joo, jos ajatellaan sitä Plan B:tä eli varsaa. Tässäkin mun jalostushermot sanoo, että älä silti sillä tammalla varsaa tee jos se ei ole hyvä. Eli ei vaan siksi varsaa että se on tamma, tai edes siksi en tekisi itselleni varsaa että se tamma on rakas. Jos sen suku on hyvä ja siinä tammassa olisi jotain mitä haluan jalostaa niin joo. Noniin, se asia. Eli sukutaulu.

Tykkään D-linjan oreista. D-linjalla tarkoitetaan linjaa joka lähti Donnerhallista. Jos joku ei tiedä mikä tai kuka on Donnerhall niin pakko tietää jos tietää mikä on puoliverinen! :D Kuuluisa ori joka esiintyy melkein kaikkien pv:den suvuissa tänäkin päivänä. Mitäs kuuluisia hevosia tästä D-linjasta (ja siis Donnerhallin jälkeläisistä) on? No ainakin Damon Hill, Donnerschlag, De Niro (mun suosikki ori!), Dolany, Donner Hit... De Nirosta on myös yksi suosikki Desperados, ja Desperadoksen pojasta Destanosta meinattiin kerran jo varsa tehdä Hertan omistajan aknssa eräästä lainatammasta, mutta "onneksi" ori olikin lähtenyt jo kisoihin joten se ei päässyt hyppäämään ja meiltä ja tilaus tekemättä.... :P Toki jos tämä olisi onnistunut mulla ehkä olisi nyt 5 vuotias oma kasvatti!

Sitten vielä meille suomalaisille tuttu Donnperignon on myös Donnerhallista... 

Tässä video Donnerhallista. Ei mikään "liikeihmesätkijä" mutta mun mielestä jotenkin korrektin täydellinen. Tuohon aikaan ei hevoset vielä olleet "helikoptereita". 

MUTTA! Pakko sanoa että lusitanoa ratsastaessani en osaisi enää sanoa, ettenkö ostaisi lusitanoa. Laadukasta sellaista. Se mitä nyt on tutustunut rotuun niin siellä on niin mielettömiä yksilöitä (hyvällä hintalapulla toki) että kyllä sekin kiinnostaa. Lusitanojen yhteistyöhalukkuus on melkein jo rotuaominaisuus, kun puoliverisissä se ei ole itsestäänselvyys. Lusitanot haluaa tehdä mitä ratsastaja haluaa, valitettavasti tämä ominaisuus ei puoliverisillä ole ihan automaatio. On niitäkin, en sitä sano, mutta kun tavoite olisi kuitenkin GPssä, sinne tarvitaan hevoseltakin tahtoa tehdä ja antaa kaikkensa. Lusitanoissa on nykyään niin laadukkaasti liikkuvia yksilöitä ja hekin Portugalissa ovat alkaneet jalostaa enemmän liikettä, joten en näkisi mitenkään mahdottomana että katsoisin myös lusitanotarjonnan. 

Tässä videossa sellainen hevonen minkä voisin hakea myös heti pois jos mikään ei estäisi!

8 vuotias PRE ori (huom, ei lusitano vaan andalusialainen. MIELETÖN! Aivan mahtava... PSL ja PRE hevoset valitettavasti ovat paljon kalliimpia kuin vastaavan tasoinen pv joten voin ihan suoraan unohtaa tällaiset :D )

 

Tämä ori on myös yksi suosikkini. Kyllä tällainen kelpaisi myös!
Vitalis olisi yksi vaihtoehto jos varsaa itselleni teettäisin. Toki tähän vaikuttaisi myös millainen tamma on. 

Kysymykseen mitä suosittelisin amatööriratsastajalle hevosen etsintään, on juurikin vähän tuo lusitanoissa sivuamani ajatus. Eli etsisin hyväluonteista hevosta. Aina riippuu toki ratsastajan tavotteista kuinka laadukasta hevosta hän tarvitsee, mutta kukaan ei tee mitään maailmanluokanliikkujahevosella joka sanoo haista paska. Monelle ratsastajalle riittää "10 t hevonen" ja hän tarvitsee toiset "10 t" laadukkaaseen valmennukseen. Eli vaatimattomammallakin hevosella voi päästä hyvinkin pitkälle kunhan on laadukas valmennus. Eli aina pitäisi miettiä se oma taso ja lähteä etsimään hevosta jonka kanssa kehittyy SIKSI että se hevonen on yhteistyökykyinen ja miellyttävä. Ei Herttakaan ollut mikään liikeihme. Itseasiassa se oli hevonen mille vähän naureskeltiin koska ensinnäkin se oli "ruma". Mutta se Hertan luonne vei mut amatöörinä melkein GPhen koska se antoi mun kouluttaa sitä ja opetella itse samalla. Kaupan päälle Hertalla oli kyllä perushyvät liikkeet ja kykyä koota. Sitäkin tarvitaan korkeammalle tasolle, mutta kyllä aika monelle kisakumppanille "hävittiin" liikkeiden puolesta, mutta sitten pärjättiin ratsastettavuudella ja nöyryydellä. 
Eli etsikää sitä "hyvää tyyppiä"!

Mitkä on arvokkaimmat piirteet hevosessa- kysymykseen vähän sivusin taas vastausta edellisessä. Eli ehdottomasti jos pitäisi valita vain YKSI ominaisuus, niin se on luonne. Luonteella tekee paljon enemmän koulutusmielessä kuin hienoilla liikkeillä. 

Kuitenkin hevosissa ei ole vain yhtä ominaisuutta mitä haetaan, joten kokonaisuutena sen luonteen lisäksi katson tietenkin rakennetta ja liikkeitä. Ehkä viimeisimäpänä liikkeet? Niitä kuitenkin pystyy tosi paljon muokkaamaan ja parantamaan, eli antaisin kyllä mahdollisuuden hevoselle, joka ei ehkä räjäytä tajuntaani liikkeiltään, mutta luonne, reaktiot ja rakenne olisi kaikki hyvät. Tällöin uskoisin että saan liikettä rakennettua. 
Sanoisinko että 50 % luonne, 30 % rakenne, 20 % liikkeet. Eli kaikkia kyllä haluaisin hevoselta, mutta jos tuossa tärkeysjärjestys jos jostain pitää tinkiä. Unelma tietenkin on hyvä luontoinen, isosti ja elastisesti liikkuva pitkäkoipi, joka kokoaa helposti ja vaivattomasti. :D Dream on! 

Tässä ihan tiivistettynä mitä asioita katson kun silmäilen hevosta (ihan vaikka vaan vapaana laitumella):

- Onko se luonnostaan letkeä ja helpon näköinen?

- Tarjoaako se luonnostaan hyvää tuntumaa/hyvää muotoa?

- Liikkuukio se kevyesti ja irtonaisesti?

- Tekeekö vahingossakaan selän pyöristystä tai laittaako "vahingossa" reaktioissaan takaosaa alle? 

- Kaulan ja pään liittymä, onko tilava? Onko se ryhdikäs vai matala?

Ottaisitko yp-projektia nyt jos sellaista tarjottaisiin? 

Tässä vaikea kysymys. Syy miksi mulla ei nyt ole hevosta on yksinkertaisesti raha. Mulla ei nyt talon omistajana ja velallisena ole varaa maksaa taloa ja autoa pois ja samalla elättää hevosta. Voi niitä vanhoja hyviä aikoja kun kaiken rahansa pystyi laittaa siihen hevoseen. 

Eli jo siitä syystä ylläpitorojekti on poissuljettu toistaiseksi. Eri asia on jokin diili. Esimerkiksi puoliksi ylläpito tai myyntidiili niin että minä maksan kisat, valmennukset ja joitain juoksevia kuluja ja omistaja maksaa ylläpidon. Sitten kun hevonen myytäisiin, niin jakaisimme jollain tavalla summan. Tällaisia esimerkkejä. Tai sitten että ratsutan ihan puhtaasti summalta X per kerta ja kun hevonen myydään, minä en saa mitään. Seki on mahdollista. Eli kaikenlaiset diilit on mahdollisia. Sitten tietenkin jos kävisi niin että eteen tulisi joku niin helmi, niin olen valmis laittamaan enemmän "itsestäni" likoon ilman korvausta, kunhan treenit ja kisaaminen sujuu. Raja tosiaan menee että kaikkia hevosen kuluja en pysty itselleni tällä hetkellä ottamaan, osan kyllä.

Näin vanhemmiten sitä jo asettaa itselleen jonkun "arvon". Ikäänkuin mikä on se raja mistä lähtee omaa aikaansa antamaan eteenpäin. Karkeasti sanottuna jos pääsisi ratsastamaan GP-hevosta, voisin siitä maksaakin ihan puhtaasti vuokraajana. Sitten jos minä koulutan niin "minulle maksetaan". 
Ylläpitoprojekteissa täytyy olla siinä tarkkana, että jos otat hevosen kokonaan itsellesi, niin kuka saa rahat jos nostit sen arvoa ylläpitoaikansi? Siksi ehkä yksinkertaisempaa olisi omistaa hevonen. Mulla tosin on vain positiivisia kokemuksia diileistä/ylläpidosta (Hansu ja Hertta). Molemmat sujui ongelmitta ja tilanne hyödytti kaikkia ja kaikilla toimi yhteistyö. Silloin nämä yp-diilit sun muut on pelkkää voittoa niin sanotusti! :) 

Mutta korostan etten nyt ole aktiivisesti etsinytkään mitään diiliä, omalla tavallaan ihan mukavaa on nauttia tällä hetkellä siitä että olen hevoseton ja huoleton. Sehän se sanonta. Mulla on ihan hyvä tällä hetkellä näin. :) 

Kuinka paljon valmennat tällä hetkellä ja valmentaisitko enemmän jos olisi kysyntää?

Tällä hetkellä valmennan vähän enemmän mitä silloin kun oli hevonen, ihan vain siksi että aikaa vapautui oman työn ohella muille ratsukoille koska omaa ei ole. Edelleen valmennan kuitenkin vähän, muutaman kerran viikossa mulla on vakkarioppilaita kenen perään katson. Valmentaisin enemmänkin mielelläni jos olisi kysyntää. Toki on ollutkin kysyntää mutta välillä on joutunut sanomaan ei, ihan vaan siksi että joko välimatkat olisi kohtuuttomat ja sitä myöten aika. 

HAAVEENA olisi että voisin vähentää päivätöitäni ja siirtyä enemmän hevoshommiin valmennus/ratsutusmielessä yrittäjänä ja ottaa lisää valmennettavia. Tämä toki vaatii jo ensin alle töitä että se kannattaisi. Haluaisin käydä valmentajakoulutuksen Ypäjällä saadakseni "nimikkeen" vaikkakin suurin kokemus on omasta taustasta niiltä valmentajilta ketä kiersi itse ja sitä myöten oma kokemus. En koe että valmentajakoulutus parantaisi valmentajaa ja varsinaisesti hänen tuntejansa mutta se antaa nimikkeen ja tietynlaisen "tason" mihin nojata valmentajana. Tämäkin koulutus maksaa ihan kivasti, joten sitä varten keräilen rahaakin tässä kokoajan. 

On ihanaa elää hevoselämää oppilaidenkin kautta. Pääsen ratkomaan heidän ongelmiaan ja sitä kautta miettimään ratsastusasioita. 

Tässä olikin yhden lukijan postausideat ja kysymykset vastauksineen, katsotaan mitä seuraavalla kerralla vastailun alle jää :) 

Kysymyksiä ja ehdotuksia saa aina laittaa!