Kootussa Ravissa

31. tammikuuta 2017

Olen kohta barokkihevosten ratsastaja...

 Mä olen niin myyty näille barokkihevosille. Pääsin myös ratsastamaan nuorella 5 vuotiaalla friisiläisorilla pari viikkoa sitten ja sekin oli niin mieletön... 
Olin aivan myyty! En ole ikinä friiseillä ratsastanut, mutta tämä oli todella, todella hieno! Kaikki kolme askellajia olivat isoja ja näyttäviä, ja niissä oli mieletön askellus ja ilmaa välissä. Laukka oli mieletön, ravi etenevää (ei siis ylöspäin vain) ja käynti oli niin keinuvaa hienolla yliastunnalla... Ja luonne vakuutti mut heti. Se rauhallinen ja viisas käytös vieraassa maneesissa. Ai että. Jos mulla olisi yhtään ylimääräistä rahaa olisin ostanut tämän friisiläisorin samantien pois! :D Se taisi olla myynnissäkin... Näin sitä veistä käännetään haavoissa! 

Kaikki kuvat on ottanut  Taru Arola. Ylläri ;)
Mikä kaunokki! 

Noh, takaisin asiaan, eli Hansiin. Tähän hienoon lusitano-oripoikaan!
Tuo lusitanopoju oppii niin nopeaan. Ihan kerrasta! Vaikka nyt se on ollut vähän pörheämpi talvella niin tuntuu että se silti keskittyy ja tekee paremmin kaiken kuin kesällä. Kehitystä on huomattavissa.
Toki välillä on vähän vaikeampia päiviä ja turhaa energiaa. Kyseessä on kuitenkin nuori hevonen joten en nyt kirvestä heitä kaivoon jos joku päivä mennään vähän lujempaa maneesissa. Joku laukkarata hangessa voisi olla aika hauskaa! ;) Yleensä kuitenkin aina lopuksi saan kaikki asiat läpi mitä haluankin kun herra malttaa. Kuumahan se on joskus ratsastaa mutta kuuliainen!
G:llä on nyt testissä uusi Sprengerin "suora" kuolain, tai siis se on periaatteessa nivel/kolmipala, mutta keskiosa on kumia. Eli se on tosi hellä ja hidas kuolain, vähänkuin kumikuolain muttei ihan niin suora! G:n tulisi tukeutua vielä paremmin kuolaimeen, se on kauhean kevyt- ja herkkäsuinen, ainakin tällä kuolaimella se tuntui olevan tosi cool.
Myös uusi satula on etsinnässä, tällä hetkellä testissä Prestigen D1:n. Kerran olen nyt kokeillut sekä satulaa ja kuolaimia ja eron huomaa ainakin kuolaimien kanssa. Tässä nyt kuitenkin testaillaan vielä! G:n selkä on muuttunut nyt niin paljon, sillä se on levinnyt aikalailla. Satulaa saa kokoajan nyt seurata. Jännä muuten, Hans on melkein leveyttä W, kun Hertta on leveyttä MW. Vaikka Hertta on varmaan 300kg painavempi kuin G, mutta Hertallahan on todella iso ja jäätävän pitkä säkä vaikkakin selkä on tynnyri. Tämä säkä "kaventaa" sitä sen verran, ettei Hertalle voisi W leveyttä laittaa. Hans taas on melkein säätön vielä ja sellainen hyvin pyöreä rungoltaan, niin satulat ovat hällä paljon leveämpiä. 

Isoin asia nyt mihin olen kiinnittänyt huomiota ratsastuksesssa on etuosan käyttö. G:llä on hyvä ja nopea takaosa, mutta sen pitäisi vielä enemmän oppia työntämään takaa eteen ja nostaa etuosa ja lavat pois edestä. Tämän kanssa on ihan turha lähteä paukuttamaan "eteen eteen" sillä se vaan kiihdyttää tahtia ja menee kuin tuhatjalkainen tahdin hävitessä! Olen huomannut G:n kanssa toimivan käynnin ja ravin rajamailla leikkimisen. Lusitanot ovat ihan ässiä kokoamaan, se ei ole ongelma. Takaosan päälle on helppo istua kuin nappia painamalla, mutta että ETUosa nousisi, se on oikeasti tarkkaa!
Hansun kanssa on toiminut se, että menen käyntiä ensin. Sitten alan vähän "kutittelemaan" pohkeilla ja ratsastamaan takajalkoja. Kuitenkin istun syvälle satulaan ja en päästä sitä ravaamaan. Se joutuu vähän miettimään, että "pitäisi mennä eteenpäin, mutta en pääse. Mihis sitten?". Aika nopsaa se alkaa miettimään vaihtoehtoja. Ja aika nopsaan se alkaa astahtelemaan takajaloillaan syvemmälle rungon alle. Sellaisin pikkupikku askelin. Tässä vaiheessa annan vähän edestä tilaa ja päästän sen eteenpäin, kun halutut askeleet on saatu. Yleensä päästän raville. Sitten otan taas käyntiin ja aloitan alusta. Pian G esittää vielä paremmin takajalkojen keräämistä alle ja äkkiä se jo hiffaa, että "mitä enemmän tuon takajalkoja mahan alle, sitä enemmän täytyy nostaa etuosaa pois tieltä että mahtuu". Välillä G esittää jopa piaffimaisia askelia!
Aina täytyy muistaa nopsaan kehua ja siirtää raviin kun saan niitä pikkupikku askelia takajaloilla hiipimään rungon alle, jotta G voi ponnistaa sitten siitä isolla askeleella raviin. Juuri nämä "ponnistukset" kehittävät sitä ja antavat sille voimaa. Siirtymät kehittää sitä ravia, ei pelkästään se ravin rummuttaminen. Tätä tehtävää sitten voi kehittää, ja tehdä tosiaan ravin sisällä siirtymiä. Parin vuoden päästä sehän on jo sitten piaffi-passage-siirtymiä, ihan samalla idealla! Näillä voi hyvin jo leikkiä,  vaikkei varsinaista pi-pa-linjaa esitäkkään. Eli käynti-ravi siirtymät, ja ravi-ravi siirtymät kunniaan!

Alkuverryttelyä

Heti näyttää isommalta hevoselta kun se kantaa itseään.

En ole pitkään aikaan tehnyt Hansilla keskiravia, mutta ihan hyvin se on sillä jo selkäytimessä.
 

Hans on kyllä jo oppinut paikotellen kantamaan todella hienosti itseään. Toki tämä vaihtelee, mutta kyllä se väläyttelee hienoja pätkiä! Saas nähdä saanko ikinä radalle samaa rentoutta ja ratsastettavuutta vai alkaako poikaa ujostuttaa liikaa ;D
Ravi muuttui viime viikollakin ihan silmissä kun vertasi alkua ja loppua keskenään, kun välissä on tehnyt tätä "takajalkojen aktivointia mahan alle". Yhtäkkiä ravissa on isompi ja rennompi askellus ja parempi tahti. Ei niin kiivas. Tämän kanssa pitää päästä sellaiseen syvään rauhaan tekemisessä. Täytyy vaatia ja työstää, mutta tosiaan ajatuksella. Ei voi vain "jahdata" ja odottaa "kyllä se kohta periksi antaa". Joka aivosolu pitää olla ratsastajalta käytössä.
G rentoutuu ihan silmissä kun sitä työstää tuollain hiljaa hissukseen mutta vaatii kuitenkin kunnon aivojumppaa. Se on töissä ja loppuu myös maneesin nurkkien kyttäily! Se tulee niin kuuliaiseksi että ratsastaminen tuntuu taas ajatuksen voimalla tapahtuvaksi.  Tämä on just se miksi tykkään herkistä ja kuumista hevosista. Niiden kanssa ratsastus voi oikeasti olla niin kevyttä ettei tosikaan. En oikein edes jaksa ratsastaa kovin raskasta hevosta! Huono kunto? ;)

Mä olen kyllä niin ällistynyt näistä lusitanoista. Ensinnäkin tykkään tästä mielettömästä keveydestä mikä niillä on. Hertan kanssa on vuosia tehty työtä että se istahtaisi enemmän takajalkojen päälle, Hans istahtelee melkein levadeen vahingossa... Nämä ovat myös niin nopeita oppimaan. Ei oikeasti tarvitse kuin kerran näyttää niin että Hans hiffaa asian, ja se on jo melkein opetettu. Valmentajanikin aina jaksaa muistuttaa, että lusitanojen kanssa täytyy olla tarkkana, sillä ne on todella viisaita. Ne oppii myös virheistä, eli jos niille jotain opettaa, se on hyvä opettaa kerralla oikein tai saat korjata väärin opittua asiaa.
En nyt väitä etteikö Hertta olisi fiksu, vaikka perus puoliverinen onkin. Herttakin tekee tämän kaiken "aivoillansa" koska kroppa ei ole todellakaan kouluratsastuksen puolella. 

Täytyy myöntää, että aiemmin olen ollut vähän sellainen uuno barokkihevosten suhteen. En ole nähnyt lusitanoja, pre hevosia, tai friisejä oikeastaan missään muualla kuin "pihankoristeena" tai vaunujen edessä, ja olen aina ajatellut että ne ovat "vaunuhevosia". Nyt täytyy kyllä perua sanojani. Onhan kaikissa hevosissa rodun sisällä hirveästi eroja, on halvempia ja on kalliimpia yksilöitä, ja nyt kun on päässyt kokeilemaan todella laadukkaita yksilöitä niin onhan nämä ihan mielettömiä! 
Pitäisikö lähteä Portugaliin...? ;)


27 kommenttia

  1. Barokit on hienoja, itse olen täysin myyty lipizzoille! Ne ovat niin herkkiä mutta cooleja, oppivat nopeasti (niin hyvässä kuin huonossa), yrittävät parhaansa mutta todella avautuvat vain sille yhdelle omalle ihmiselle. Todella erilaisia jos on tottunut vaikka suokkeihin ja puokkeihin, jotenkin vaan niin aina läsnä. Näillä oppii ratsastamaan!

    P.S. On lukijalle helpompaa jos kirjoittaessasi, etenkin kun kyse on hevosesta josta et jatkuvasti kirjoita, puhut vain Hansista tai G:stä. Nyt tuli sellainen olo että kuka kumma se G on kun on ensin puhuttu Hansista ja sitten tulee taas G ja Hans...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh! Totta muuten! Ei ole tullut ajatelleeksi, kun itse käyttää ihan puhekielessäkin Hansista nimeä "G", tai oikeastaan se oli sen "nimi" aluksi.. :)

      Yleensä varsinkin puhun Hertasta "H" ja Hansista "G", mutta sitä tietty sotkeutuu tekstiin blogin puolelle. En oikein koskaan ole ollut maltillinen kirjoittaja, ja vähän höpötän mennessäni myös näppiksillä... :)

      Poista
  2. Hihi, friisit <333 mä oon aina tykännyt niiden ulkonäöstä, mutta samaten en ol tajunnut niiden "potentiaalia" oikeastaan kuin vasta nyt kun Maaiken myötä oon tutustunut enemmän rotuun. On niin paljon eri yksilöitä, rakenteita, koulutustasoja ja liikkeitä, ettei kaikkia friisejä voi mitenkään lokeroida samaan kastiin! Jännityksellä odotan mitä mun ja 4-v friisiorin yhteistyöstä tulee :D la pääsen sen kyytiin ekan kerran, kääk.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin olen monesti ajatellut että joo, onpas ne nättejä, mutta eihän niillä voi ratsastaa? :D mutta herranen aika, voihan niillä. Tämäkin oli todella kevyt ja lennokas! Ei yhtään jytky vaikka iso olikin.

      Poista
  3. Toi satulanleveys asia on muuten hassu! Joku joskus kauhisteli, kun sanoin että Fanilla satulat on leveyttä M-MW riippuen merkistä. "Kauhean kapea, eikö sen selkä muka oikeasti siitä levene jos se sais vähän lisää massaa kylkiin, kun se on noin isokin..." oli kommentti :D No voin mä sitä lihottaa vaikka kuinka mutta ei se säkä siitä mihinkään muutu. Korkea, pitkä säkä tekee kyllä tehtävänsä satuloiden leveysten kanssa. Tuohon leveyteen se on jäänyt vaikka massaakin on kerännyt talven aikana vaikka kuinka :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo Herttakin mäyttää satula selässä tosi tankilta, koska se on alhaalta leveä, ja sen ympärysmittahan on2metriä! Mutta se korkea säkä satulan alla piilossa hämää... ;)

      Sitten taas joku tosi kapea ja luikku hevonen voi näyttää tosi laihalta satula selässä, maha piilossa, mutta se voikin olla suht leveä ja tynnyri ylhäältä :D

      Poista
  4. Mä olen myös aivan myyty näille barokeille (ja puolibarokeille, kuten omani). Se herkkyys ja keveys yhdistettynä nöyryyteen ja työmielisyyteen on kyllä ihan omaa luokkaansa. Tuo mitä Hansista kirjoitit, pätee niin täysin omaan hevoseeni, juuri tuo kutittelu ottamaan painoa takajaloille, etuosan nostaminen pois tieltä jne. Meillä vaan harmina tuo kinnervaiva, jonka takia ei niille takajaloille ole voinut liikaa pyytää. Mandy on myös sellainen, että mitä enemmän pyytää avoja, sulkuja ja tarkkaa työtä, sitä enemmän se keskittyy ja oikein syttyy. Yksi lipizza, jolla ratsastin oli niin samanlainen. On nää niin mahtavia hevosia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, onhan puoliverisissäkin ihania luonteita, mutta tuntuu että se ei ole niillä niin "rotuominaisuus", mutta yksilöitähän kaikki tietenkin.

      Poista
  5. Osaisitko antaa satulavinkkejä reippaasti takakorkealle ja lyhytselkäiselle hevoselle? Ihan vaan että millä satulamerkeillä saattaisi olla takakorkeille hevosille sopivia... Herttahan on takakorkea, joten sulla on varmaan kokemusta niistä :'D saisi vähän suuntaa mistä aloittaa etsintää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin Hertalle on sopinut Albionit, Amerigot ja Equipet. Sellaiset mitkä vähän nousee myös takaa, eli takaosasta paneeli ei saa suora, vaan nätisti kaartaa ylöspäin. Ettei siis tulisi painetta pelkästään sinne taa, kun hevisen selkä jokatapauksessa nousee ja ottaa helposti kontakstia satulaan. Lyhytselkäisyys tietty hankaloittaa, koska se satulan tila pienenee lisää, hertta on onneksi aika pitkä, joten on tilaa paljon satulan levätä. :)

      Poista
  6. Vau! Ymmärrän hyvin että olet myyty. Hans on kehittynyt ihan valtavasti. On todella kivan näköinen kuvissa. ♥ Ja kokemuksen myötä saat varmasti tuon saman rentouden myös radalle.

    Selitit taas todella hyvin miten nostat etupäätä. Siirtymisiin uskon minäkin, sekä askellajista toiseen että askellajin sisällä. Itsenäisesti ratsastaessani saan vanhan herran kuulolle parhaiten juuri siirtymisillä. Ja koska ruuna oppii tunneilla tehtävät yleensä kerrasta ja ennakoi, saan vielä paremman keskittymisen ja "terävyyden" kun vaihtelen siirtymisen paikkaa ja/tai lajia eli en mielelläni tee samassa paikassa peräkkäin. Paikkaa vaihtelemalla ruuna kuuntelee minua ja malttaa odottaa kun ei oikeasti tiedä mitä pyydän ja missä. Itsestäänselvyys kenties mutta toimii. :-)

    Ihanaa viikonloppua!
    Maarit L. :-)

    PS. Eurojackpotissa taitaa olla jaossa 35 miljoonaa, sillä ostaisi jo aika monta barokkihevosta! ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaisin sillä rahalla ostaa koko tontinkin, jonka täyttää hevosilla.. ;)

      Siirtymät vaan on taikasana. Melkein kaikkeen. :D

      Poista
  7. Söä saisit ottaa multa muutaman ratsutukseen :D Upee Hans !

    VastaaPoista
  8. Valmentaako sua sama ihminen Hansin ja Hertan kanssa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Periaatteessa Hansin kanssa ei tällä hetkellä valmenna kukaan. Hansun kanssa olen kyllä käynyt Riitan valmennuksessa kerran (siis hertan valmentaja). Hansun kanssa pitäisi myös Bastoksen valmennuksiin mennä :)

      Poista
  9. Mistä sä oot ladannut itsellesi noi sun Queenin kür musat? Ja miten kür musiikit yleensä edes ladataan, kun eikö niistä sitten tule jotain tekijänoikeus juttuja tms? Olen vähä vihreä näissä asioissa, joten ajattelin kysyä sinulta kun kiinnosti tämä asia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen etsinyt Queenin biiseistä minua miellyttäneet versiot Youtubesta. Latasin youtubesta ne biisit, ja kaverin kanssa sitten leikeltiin kappaleet sopivaksi kyyriä varten :)

      SRL hoitaa Teosto maksut yms ratsastajien puolesta, eli ratsatajan ei tarvitse huolehtia tästä. :)

      Poista
  10. Mäkin oon ihan vasta ihastunut barokkirotuihin, kun niihin on yllättäen alkanut törmätä enemmän ja päästä käsittelemään ja seuraamaan vierestä. Hurmaavia hevosia, ei voi muuta sanoa.

    P.S. Hieno uusi ulkoasu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan nyt kun niiden kanssa puuhaa niin tajuaa kuinka hienoja ja ihania hevosia ne on. Helppoja ja hyväkäytöksisiä :) ennen kun ei nähnyt niitä pahemmin niin sivuutti vain.

      Poista
  11. Mihinkäs osoitteeseen sulle voikaan laittaa viestiä mahdollisista tunneista? Ollaan samalla tallilla kun pari muuta joille käyt tunteja pitämässä, joten ajattelin kysäistä mahtuisko mukaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laita osoitteeseen noorap10 (at) gmail.com :)

      Poista
  12. Mahtavasti menee heppa!!! Tosi hienoa nähdä kun liikkuu läpi rungon ohjaa vasten! Lusitano joka osaa myös kipittää ja jumiutua etuosastaan:) Jos ymmärrät mitä meinaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin siis tarkoitat ylipäätään lusitanoja?

      Onhan se tosi yleistä, mutta en syyttäisi rotua :) kyllä mäkin huomaan kuinka tarkka hansin kanssa saa olla että oikeasti selkä ylös ja kuolaimelle, eikä vain niska ylös ja kipitystä. Nää on niin kevyitä ja ne helposti "kokoaa väärin", eli istuvat kyllä takaosasta mutta etuosa on rutussa. Sanoisin että vaatii ratsastajalta paljon ratsastaa näitä oikein! Nää kulkee "aina niska nyökyssä", mutta se että erottaako sen oikean kantavuuden sieltä vai ei, on se isoin asia :)

      Kyllä mekin Hansin kanssa vielä treenataan tätä, mutta on kehittynyt huimasti kesästä. Se on saanut voimaa paljon, mutta vieläkin saa olla tarkkana että etuosa nousee rehellisesti eikä vain "leikisti" :)

      Poista
    2. Tarkotin juuri tuota, että on luonnostaan takaosan päällä, mutta etuosa on rutussa ja herkästi niska nyökyssä. Niin näissi kuvissa menee kyllä hienosti heppa ja todella taitavasti ratsastat! Ite menny kahdella lusitanolla useemman kerran, niin toinen herkemmin kulkisi niska nyökyssä ja toinen ei niin. Mutta itseni unelmarotu, kun näihin on tutustunu ja ollu tekemisissä.

      Poista
    3. Ja siis joo onhan tuota ongelmaa muillakin kuin lusoilla ja saahan sen oikealla ratsastuksella helpottamaan. Eikä tietenkään voi yleistää. tällä hetkellä ratsastamalla hepalla on vähän samaa juttua, puoliverisellä. Takaosa on päällä luonnostaan, mutta etuosa ei veny niin helpolla. Oli sitten luso tai ei niin upeesti saat hepan liikkumaan:)

      Poista
    4. Juuu ja myös hertalla olen kyllä opinut tähän! Se ei nyt aina ole luonnostaan takaosan päällä nutta on mestari laskemaan etuosansa ja laittamaan kaulan kurtulle. Sen kanssa on oikeesti työn ja tuskan takana joskus ollut saada se kokoamaan ja nykyään sitten on jo työkaluja valmiiksi Hansun kanssa, eli en sokeudu sille "oi, tämähän on niska kauniisti ylhäällä" vaikka todellisuudessa ollaan lukossa :D Hertta on kyllä opettanut mulle paljon! "Kuinka saada väärinpäin rakentunut hevonen kulkemaan oikeinpäin", tai ainakin niin oikeinpäin kuin se pystyy :)

      Mutta on nää lusot kyllä ihania! Mä niin tykkään tuosta keveydestä!

      Poista

Jätäthän kommenttisi!

En julkaise asiattomia/provosoivia kommentteja. Risut ja ruusut ovat tervetulleita, kunhan kommentointi pidetään asiallisena!