Kootussa Ravissa

19. elokuuta 2016

TDF treenit Rusalla

Olimme nyt ensimmäisissä TDF treeneissä!

Kuvat: c Taru Arola
Mikä kaunotar <3
(ja tosiaan, Hertan hyvään poseerauskuvaan vaaditaan vähintään kolme ihmistä... Se aina nukahtaa kun yrittää kuvata sitä!)
Treenejä mukana katsomassa oli myös mun kotivalmentaja Riitta. Mielestäni tämä on todella hyvä asia, sillä tässä mua voidaan nyt valmentaa yhteistyöllä. Tiedetään missä mennään ja kaikki tekee töitä saman asian eteen. Kotona teemme viikoittain töitä ja kerran kuussa sitten Helsinkiin Jannen silmien alle, josta saa taas lisää kotiläksyjä ja pointteja. 
Molemmat valmentajat hakevat tietenkin samaa, ja kun kyseessä on pitkän linjan ammattilaiset, niin valmennus on systemaattista ja harkittua. Riitan kanssa olemme tehneet nyt jo noin 5 vuotta yhteistyötä (!!! What, vastahan mä aloitin!) joten meille on muodostunut jo "Hertan käsikirja", eli osaamme jo niksit jolla Hertan saa toimimaan. On kuitenkin hyvä että nyt ringissä on kolmas osapuoli joka näkee meidät ihan uusin silmin. Hän tietenkin kiinnittää heti virheisiin huomiota ja vaatii vielä enemmän.

Ja kyllä se tamma kokoaa kun vain pyytää! <3 Mutta haastavaa se on...

Sulussa mun täytyi kokoajan ajatella "istu takaa, istu takaa". Edelleen helposti annan Hertan juosta "Inter I" tason kokoamisessa sulun läpi, nyt pitää oikeasti alkaa miettimään että ei vaan se taivutus ja sivulle vaan KOKOA!
Hertta kasvattaa raviaan! Mun täytyisi vähän vaan rentoutua ;) Alan helposti jäkittämään kun yritän ratsastaa enemmän.
Ravin kasvattamisesta sitten takaisin passageen

Tällä hetkellä meidän teema on Hertan kanssa "kokoa enemmän". Janne sanoi, että Hertta suorittaa erittäin hyvin jo teknisessä mielessä. Sen kanssa ei tarvitse hinkuttaa jatkuvasti temppuja, sillä sanoohan jo kisatuloksetkin sen. Se suorittaa aika varmasti rikkeettömiä ratoja. Isoin kynnys meille on se kokoamisasteen lisääminen tietenkin. Hertalla on ravissa jo ponnua, ja siinä se käyttää takaosaansa paremmin. Laukassa Hertta on aina ollut vähän suorin takajaloin menijä. Sillä ei ole mitenkään kovin hyvä laukka kouluhevosta ajatellen. Se saisi koukistaa takasiaa enemmän. Oikeastaan välillä kun katsoo niin sehän on hyvinkin suora kintereestä, ainut kohta mikä taittuu on vuohinen... 
Kuitenkin kun tullaa esim, piruettiin tai vaikka vaan yksittäiseen laukanvaihtoon, se osaa istua kauniisti takaosalleen ja koukistaa kinnertä. Kyseessä ei siis ole se, etteikö se pystyisi, mutta sen rakenne nyt vain on sellainen että sen takajalan kulmaukset ovat suorat. Se pystyy punnertaessa niitä notkistamaan, mutta se peruslaukka on se missä se säästää. 

Eli se mitä nyt tehdään, on kokoamisen lisääminen siihen ihan peruslaukkaan. 
Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että kyseessä on 18 vuotias hevonen, eikä sitä noin vain aleta istuttamaan takaosalleen peruslaukassa. Mikään ei estä parantamasta laukkaa, mutta tässä mennään kokoajan niin miten Hertta tykkää. 

Teimme paljon siirtymisiä, oikeastaan ei mitään sen ihmeempää. Laukassa ja ravissa siis. Laukassa piruettilaukkaan ja siitä ulos. Kokoajan mun täytyi yrittää säilyttää ne takajalat jotka on piruetissa. Kotona tämäkin jo onnistui treenien jälkeen. Kyllä se vaan jää mieleen sillä nopeaan, ja aina ollut Hertan kanssa niin, että kun ekana päivänä teet jonkun asian läpi, seuraavana päivänä se on jo lastenleikkiä ja valmiina mielessä. 
Janne sanoikin, että sillä on kyllä vielä enemmän annettavaa tuolla ja mun täytyy vain alkaa kyselemään sitä mitä sieltä löytyy. 
Ravi on aika hienoa jo paikoitellen ja siinä Hertan on helppo esittää kootumpaa liikettä (ihan näin offtopic, siksi blogin nimi onkin Kootussa Ravissa, sillä se oli mulle aikanaan niin hieno tunne kun Hertan kanssa sitä pääsi menemään! )

Kotivalmentajakin sanoi, että alamme siis kotonakin enemmän kysymään sitä tempoa. Nyt kotona saamme jo kivasti Hertan rennosti suorittamaan, joten lisäämme pikkasen sitä poweria menoon. 

Syyskuussa on SM-joukkuekilpailut Laaksolla. En tiedä, pääsenkö meidän joukkueeseen mukaan, mutta jokatapauksessa ajattelin, että Laaksolla olisi avoin Inter II, joten se olisi aika hyvä käydä tähän saumaan nyt kokeilemassa. Olenhan mennyt sen epävirallisesti Keisarinmäessä helmikuussa, mutta nyt saisi virallisen tuloksen. Se on aina kotiinpäin ja "pois ensivuodelta jännitystä tuomasta". Uskon että selviämme siitä ihan ok, eikä haittaa vaikka rikkeitä tulisi. Mä niin tarvitsen sitä treeniä nytten jotta opin ratsastamaan näitä kaikista vaikeimpia ratoja! Siellä ei vaanm ennä tehtävästä toiseen, vaan pitää osata valmistella, ratsastaa ja lopettaa jokainen tehtävä huolella tai sitten on pulassa seuraavassa. Tämä on vähän mun ongelma, kun keskityn vain siihen "vaikean" tempun suorittmiseen ja en lopeta sitä kunnolla. Sitten radalla tuleekin jo toinen tehtävä ja mä vasta mietin "noniin, selvittiin hengissä. Mikäs sitten? Ainiin toi". Sanomattakin selvää että aluksi se on vähän tällaista hakemista kun yrittää vain esittää kaiken pyydetyn. Nyt kun menisin tähän loppukauteen alle tämän tason ratoja, niin ensi kauden voisin jo aloittaa vakavammin ja vähän jo paremmalla kokemuksella. 



Katsotaan! 

Välillä H lähtee vähän turhan innokkaasti pinkomaan. Ikuisuusongelma, se saisi odottaa mua vielä enemmän. 
Laukkaa ylös!

Sulkua uralla

15 kommenttia

  1. Hertalla näkyy vasemmassa kankussa tollainen pieni piste. Mikä se on? Siis tuossa lihaksessa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa Hertalla on vasemmassa kankussa pieni piste lihaksessa ja tuolla oikealla puolella (ei nyt näissä kuvissa hirveästi näy) vielä isompi "viivamainen" lommo.

      Itseasiassa en tiedä mikä se on! Tuo oikean puolimmainen iso lommo on ollut sillä aina, ihan nuoresta asti. Eläinlääkärit eivät ole siitä mitään sen kummempaa sanoneet, kuin että se todennäköisesti on vamma jo varsa-ajoilta/pihattoelämästä. Se on saanut siihen varmaan osumaa toiselta hevoselta ja se tulee enemmän esiin mitä enemmän lihakset kasvaa sen ympärillä, kun lihakset eivät tuohon vauriokohtaan kasva. Se on "lihaskatkeama", ei vaikuta onneksi mihinkään :)

      Poista
    2. Meillä samanlainen hevosella ja tuli ison lihaksen revähdyksessä/hieman repeämisessä. Lihasvamma siis ja johtuu siitä, että siihen on muodostunut arpikudosta. Arpi on kovempaa ja jäykempää kuin lihas, joten erottuu hyvin aina lihaksen jännittyessä..

      Poista
    3. Voi olla joku samantapainen. Tuo on kyllä Hertalla niin vanha. Aina ollut ja H on samalla omistajalla ollut 1 vuotiaasta asti. Olen monilla ruunilla nähnyt myös kaulassa noita, voi olla peruja orlaitumilta!

      Poista
  2. Sun tuntuma näyttää niin hyvältä. Hertan suu on kiinni, näyttää imevän kuolainta ja ylähuuli venyy. Tyytyväisen näköinen kouluratsu. Me like!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hertan suu on todella hyvä. Se on kevyt ja se ei pure mistään kiinni; ei kummastakaan suupielestä. Toki välillä vaihtelee tukeutumisen aste, pääpiirteittäin se on tosi kevyt välillä se on vähän painavampi muttei koskaan sellainen että se painaisi kunnolla!

      Toki jos kokoaminen uupuu/se väsähtää niin H pikkasen rupeaa valumaan jolloin mä virheellisesti rupean kannattelemaan sitä. Vetämiseen tarvitaan aina kaksi...

      Hertan suu on siitäki hyvä, että jos en saa sitä rehellisesti takaosalleen ja se tuosss tilanteessa alkaa painaa kädelle, se kyllä aukoo suunsa heti! Tämä on mulle hyvä merkki, sillä hyväsuinen Hertta ei auo suutansa jos ei ole tarvetta. Ja jos se tarve tulee aukoa suuta niin vika on satulan päällä ja jotain tarttis tehä!

      Mullahan on turpis aina todella löysällä, näin varmasti näen jos suu aukeaa! Normaalisti kun se Hertalla ei aukea. Ei turpiksella saisi peittää suun aukomista. Se suun aukominen pitäisi aina nähdä jotta tietää missä kohtaa se ongelma ilmenee :)

      Poista
    2. Amen! Sä oot kyllä huippu!

      Poista
  3. Tosi kivan näköstä menoa teillä taas, ihailtavaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Josko alkaisi tatsi löytymään :)

      Poista
  4. Ratsastatko rissoilla vai iha piikki kannuksilla, ois kiva saada vähän infoa millaisissa tilanteissa käytät mitäkin kannuksia yms..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Normaaisti käytän pyöreitä rissoja Hertalla. Se toimii niillä parhaiten pyörähtävän vaikutuksen takia.

      Piikkikannus oli noissa TDF treeneissä koska rissat jäi mun kisasaappaisiin kiinni niin otin autosta nuo. Toimii myös mutta niit pitää käyttää varoen, Hertta tammana voi potkaista vastaan jos tökkää liikaa... nyo ovat siis pallopäät.
      Siksi rissat ovat Hertalle paremmat kun ne eivät tökkäise vaan rullaavat karvaa pitkin!

      En ikinä käytä kenelläkään vasarakannuksia/poikkileikattuja. Jotenkin en pidä terävistä kulmista, ja en ole vielä sellaisella hevosella mennyt joka ei pallopäihin reagoi. Toki hevosia on erilaisia mutta lähtökohtaisesti menen aina ensin ilman. Vähän vierastan kannuksia. Pelkään että iho menee rikki :P

      Poista
  5. Mun mielestä on jotenkin huippua miten pitkälle olet jo päässyt Hertan kanssa. Olen seurannut sinua melkein blogin alkuvaiheista asti. Nyt kun olet jo näinkin pitkällä, että pääsit TDF:iin niin tuo jotenkin motivaatiota omaankin tekemiseen. Vuosi sitten siirryin itsekin esteratsastajasta täysin kouluratsastajaksi, sillä se on todella vienyt sydämeni. Harvoin olen ratsastuksessa toivonut muuta kuin, että olisin vähän parempi kuin nyt, mutta jotenkin olisi niin huippua päästä itsekin joskus ratsastamaan hallitusti GP-tason liikkeitä. Jotenkin voisi jopa tuntua mahdolliselta vuosien päästä jos pääsisi treenaamaan oikein kovasti. Toki se on vähän paha, että jos haluaisin kilpailla niin se vaatisi oman hevosen ostamista.
    Ei pitänyt kommentoinnin mennä omien asioiden pähkäilyyn, hups, mutta siis olen todella iloinen puolestasi ja olisi todella kiva saada sinulta joskus joku postaus, missä olisi tiivistettynä parhaat hetkesi hertan kanssa alkupäivistä tähän päivään saakka. Olisi hienoa saada sinulta myös videomateriaalia ratsastuksesta ja vielä hienompaa olisi saada ääniraita videon päälle, jossa kerrot itse tekemisistäsi ratsastuksen aikana.

    Tsemppiä jatkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun täällä on lukijoita blogin alusta asti! Onhan aika pitkälle tultu niistä ajoista. Kyllä mä uskon että laadukas valmennus ja hyvä hevonen voi viedä pitkälle vaikkei kisaisikaan. Ihan varmasti kohdallasi on mahdollisuus päästä GP asioita ratsastamaan, ei siihen välttämättä omaa hevosta tarvitse. Osa pitää tuntejakin korkealle koulutetuila hevosillaan ja se jos mikä antaa paljon kun pääsee testaamaan!

      Mä voisin jopa toteuttaa tuollaisen ääniraidallisen videon, mutta noloa myöntää etten tiedä miten? Onnistuisiko vain movie makerillä, jos omistaisin mikin? Sorry, olen vähän uuno näissä :D

      Poista
    2. Ääniraidallinen video olisi ihan huippu! Itse on noista tekniikan jutuista ymmärrä mitään, mutta Aadalla on ollut loistavia ääniraidallisia videoita, ehkä voisit kysyä häneltä neuvoa ;)

      Poista
  6. Kyllä mä uskon, että silläkin periaatteessa pitäis pystyä kun saahan siihen musiikinkin :D

    VastaaPoista

Jätäthän kommenttisi!

En julkaise asiattomia/provosoivia kommentteja. Risut ja ruusut ovat tervetulleita, kunhan kommentointi pidetään asiallisena!