Kootussa Ravissa

2. tammikuuta 2015

Blogihaaste: The Best


Mikä rakkaassa eläimessä on parasta? Onko suosikkisi oma hevosesi, tallin kiltein tuntiponi vai kenties koirasi? Kerro postauksessasi miksi juuri hän on viennyt sydämesi.Blogitallin viikon haastepostauksessa pohditaan tällä kertaa mikä on parasta juuri siinä omassa hevosessa/ponissa, kenen kanssa hommia teet. Palkinnon sponssaa Back on Track, tällä kertaa hienon kaulahuivin muodossa! Tee oma postauksesi ja linkkaa se Blogitallin haastesivulle! Sieltä löydät myös tarkemmat ohjeet postauksen ja osallistumisen tekoon.


Mikä Hertassa on parasta?

Sen luonne. Se on niin ihana. Okei, onhan se tamma (yhyy), mutta se ei kuitenkaan ole tammamainen. Jos tammaoikkuja ei lasketa, sanoisin Hertan olevan paras hevonen luonteeltaan mitä olen ikinä nähnyt. Tällä kertaa keskitytään vain niihin parhaisiin ominaisuuksiin hevosessa, joten jätän sikseen Hertan tammapäivän kettuilut. ;)

Hertta on oikeasti todella kiltti. Se hörisee ihan jokaiselle ohikulkijalle sen karsinan ja tarhan kohdalla. Se juttelee. Ihminen tai hevonen, whatever. Aina korvat hörössä, silmät suurina se hakee kontaktia kaikkiin.
Menen valmennukseen. Valmentaja kävelee luokseni, tai me kävellään hänen luokseen. Hertta hörisee.
Ollaan kisoissa, radalla. Tullaan lopputervehdykseen, taputan, heitän ohjat pois, Hertta hörisee.
Hertta syö. Avaan karsinan oven. Sen on pakko höristä, vaikka suu on täynnä ruokaa. Kuulostaa hassulta, puhua nyt ruoka suussa!
Ollaan tunnilla/valmennuksessa. Tehdään kunnolla töitä, se keskittyy. Kehun ja heitän ohjat pois tauon merkiksi, se hörisee.

En oikeasti ole tavannut hevosta joka hörisee tauotta, ihan kaikelle. Se on kuin koira joka heiluttaa häntää. Se tulee siltä luonnostaan. Ei se taida edes tietää että se hörisee! Se vain tippuu suusta.
Tallillakin ihmiset sanovat "Tuo on kyllä tallin äänekkäin hevonen. Harvoin se hirnuu, mutta hörisee. Ihan sama onko maha täynnä ruokaa, hörisee silti kun ohi kävelee. Jos Hertta olisi ihminen, kukaan ei jaksaisi sellaista punapäistä höpöttäjää, joka on äänessä aina ja kokoajan, eikä lopeta puhumista!"


Siinä höristään. Inter radan jälkeen ohjat pois ja kiitos!
Toinen paras asia Hertassa, oikeastaan sekin sen luonteeseen liittyen, on se, että se oikeasti tekee aina kaikkensa kun se on töissä. Tottakai senkin päivät vaihtelee, välillä se on laisempi, välillä se on jännittyneempi, mutta AINA se tekee mitä pyydetään.
Se ei ikinä luimista korviaan ratsastaessa ja sano ratsastajalle "tee keskenäs". Välillä jos sitä ärsyttää, se potkaisee lehmänpotkun sivulle. Todella hurjaa, mutta jatkaa silti tehtävää. Se ei ikinä stoppaa ja hermostu. Vaikka hoitaessa ja käsiteltäessä ja muutenkin se on melko reaktiivinen hevonen, töissä sillä on lehmänhermot! Vaikka se ei ymmärtäisi siltä vaadittavaa tehtävää heti, se vain yrittää ja yrittää ja yrittää... Vaikka se kuumenee, vaikka se vähän hermostuu, se silti yrittää, yrittää, yrittää. Virheestä toiseen, kunnes jossain vaiheessa tulee se oikea reaktio ja päästään kehumaan (sitten taas höristään kun kehutaan).

Hertta ei ole helppo ratsastaa, se jännittyy helposti. Varsinkin vieraan ihmisen kanssa. Mutta vaikka se jännittyy, se silti yrittää. Pikemminkin se jännittyy siitä, koska sitä arveluttaa se, että "osaankohan mä tota, mitä tuo ratsastaja vaatii? Mitä jos teen virheen? Mitä jos en miellytä sitä?". 

Kun Hertan selässä on asenteella "tehdään näin, mä näytän suunnan", se on tyytyväinen ja tekee niinkuin kapteeni käskee. 
Jos ratsastaja on selässä "apua, en uskalla koskea tähän hevoseen, mitä jos en osaa pyytää siltä oikein?", Hertta jännittyy tästä, ja aloittaa yleensä sinkoilun. Myös pikku-ukkoja alkaa näkymään maneesin laidalla.
Se on tyytyväinen kun ratsastaja kertoo sille mitä pitää tehdä napakasti ja selkeästi, silloin hänen tarvitsee vain toteuttaa asia! Hertan isoin miinus on sen rakenne, mutta jos korvienväli on näin hyvin kunnossa, se rakenne ei ole este, vaan hidaste. Kertoo jo paljon Hertan työmoraalista että se tuon mallisena hevosena kuitenkin suorittaa parempiensa joukossa hyvin. Hertta olisi ihmisenä se, joka puutteistaan huolimatta tekee hommat täysillä, eikä luovuta vaikka se on hankalampaa kuin toisilla. Se vaikka opetelisi kävelemään ilman jalkoja, noin niinkuin kärjistetysti. Se ei jäisi aloilleen ja sanoisi "kun en mä pysty", vaan Herttahan sanoo että "pystyn siihen".





Kolmas paras ominaisuus Hertassa, on sen käsiteltävyys.
Se on herkkä ja ihmistä kunnioittava. Vaikka se säpsyy vähän kaikkea, se ei IKINÄ tule ihmisen yli, ja aina väistää ihmistä. Se on myös kuin koira käsiteltäessä ja hoitaessa. Sanon sille "seiso", se seisoo irti käytävällä eikä lähde mihinkään. Tosin en tiedä, onko se fiksu vai tyhmä kun tottelee. Sillä olisi hyvä tilaisuus karata vaikka heinien ääreen, mutta "ei voi lähteä, kun ei ole lupaa!". ;)

Kisoissa jätämme sen usein traileriin syömään ja menemme itse katsomaan kisoja. Siellä se seisoo hiljaa paikoillaan ja syö. Yksin. Trailerissa se on tyytyväinen, mieluummin siellä rauhassa, kuin muiden vieraiden hevosten lähellä (Hertta vierastaa muita hevosia, viihtyy yksinään, tämäkin on ihana ominaisuus, eli ettei se ole läheisriippuvainen).
Kun talutellaan Herttaa kisoissa, voin jäädä vaikka itse istumaan johonkin, Hertta narunpäässä. Siinä se seisoo paikallaan rauhassa. Sitoa ei häntä kiinni saa, vetopaniikin sattuessa tulisi vaaratilanteita.

Sanoisin siis että Hertta on mun unelmien hevonen käsiteltävyydeltään ja luonteeltaan. Se on niin kiltti, eikä ikinä halua tapella vastaan. Joskus Herttakin muistuttaa että hällä on mielipide asiaan, mutta sikailemaan se ei rupea, ja yleensä aina pieni palautekeskustelu saa aikaan sen, että käsky menee perille. Mutta hei, ainahan sitä hevonen saa kysyä! Siihen sitten vastataan. ;)


Mikä teidän lempihevosessanne on parasta? Tehkää perässä oma postaus ja linkatkaa Blogitallin haasteeseen se!
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


PS, Jotkut ehkä jo huomasivatkin että Blogitalli on uudistunut! Toiveisiinne on vastattu, ja nykyään bloggaajien postaukset päivittyvät reaaliajassa etusivulle. Muutoin sivustosta löytyy kaikki mitä ennenkin, toimituksen nostot ja bloggaajien esittelyt. Mitä mieltä uudistuksesta?

20 kommenttia

  1. Voi miten suloinen tuo hörinätapa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän saada videon kasaan jossa olisi hörinää kuvattuna eri tilanteissa :D

      Poista
  2. Mulla on lv-ruuna joka on kans oikea työmyyrä. Se on ihana luonteenpiirre, mut on siinä sit miinuksensakkin. Se aina on tekemäs vähän "liikaa". Vaikka väsyttäis niin silti turbovaihde löytyy :) Aina haluaa miellyttää ja ikinä ei tuu päälle ennemminkin väistää, antaa tilaa ihmisille. Vaikka se onkin välillä sellane häseltäjä niin on se vaan paras hevonen <3 Hertalle rapsuja !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistuttaa melko paljon siis Herttaa! :) Herttakin välillä on vähän hösääjä, mutta jotenkin tykkään silti.

      Hertta ottaa rapsut vastaan!

      Poista
  3. ihana hertta! :D

    mun hevosessa on kyllä ehottomasti sen yrtteliäisyys, kun sillä ratsastaa. Tietty myös että sillä on kiltti luonne ja kilpahevosena on hyvä, että kuljetus menee ongelmitta ja se ei hölmöile vieraissa pakoissa. Kengitykset menee hyvin ja matolääkkeen antaminen on sen vuoden kohokohta kun se ahmii sen ihan innoissaan.

    Ja tietty, että se on terve . Ei koskaan ole ontunut tai sairastanut jne. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa kyllä aivan ihanalta tapaukselta. :) Vai että matolääke on herkku? Todella hyvä ominaisuus, helpottaa kummasti sen antamista! :D

      Poista
  4. Hertta vaikuttaa nii lepposalta ja ihanalta hepalta! :) judt toi hörinä! Mun oma heppa ei osaa höristä,yleensä näkyy vaan kun nenä heiluu,muttei mitään kuulu.. :D pakko kyl tehä itekki tämmönen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leppoisa omalla tavallaan, mutta osaa kyllä kiihdyttää itsensä nollasta sataan, jos jokin häntä häiristee. ja silloin sitä ei saa asettumaan oikein millään. Tätä mielentilaa en sille halua! :D

      Heppasi on Hertan vastakohta, hiljainen... :D

      Poista
  5. Heei, kysyisin sulta että miten valmistellaan hevonen laukkaan?
    Löysin tän blogin äsken ja tää blogi tuntuu mukavalta, todella hyvine teksteineen. Olet hurjan osaava ratsastuksessa kuin blogin pitämisessäkin.

    Kiitos paljon vastauksesta näin etukäteen ja mahtavaa uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Periaatteessa valmistelet sitä ihan niinkuin muitakin asioita, joita haluat seuraavaksi teettää hevosen kanssa.

      Omasta mielestäni tärkeimpiä asioita ovat hyvä ulko-ohjan tuki, jotta todella voit jättää sisäohjan vapaaksi. Helpointahan on nostaa laukka ravista. Puolipidätteillä taas täytyy muistaa valmistella, kertoa hevoselle, että kohta tapahtuu. Ei koskaan yhtäkkiä hyökätä hevosen kimppuun laukka-apujen kanssa, vaan tosiaan "hevosen huomio ratsastajaan", jotta se osaisi odottaa "kohta tapahtuu jotain, olen valmis".

      Jos nostat käynnistä, se treenaa hyvin hevosen takaosaa. Hevonen joutuu käynnistä nostaessa laukan kokoamaan ja ponnistamaan enemmän. Tämä tietenkin vaatii sitä käynnin kokoamista ja vielä enemmän valmistelua kuin ravin kautta.

      Tärkeää laukannostossa on ajoitus. Sillä hetkellä, kun tulevan laukanpuoleinen takajalka on maassa, laukka nousee samantien. Eli jos nostat vasemman laukan, oikean takajalan, eli ulkotakajalan ollessa maassa, laukka nousee heti. Tämä on vaikeaa huomata selkään, mutta ajanmyötä siihenkin oppii kun kiinnittää huomiota. onnistuu laukannosto muullakin askelhetkellä, mutta se ei voi nousta samantien avusta, vaan hevonen joutuu "asettelemaan jalkansa" tähän asentoon, jotta se laukka nousee.

      Tiivistettynä, sen askellajin, josta haluat laukan nostaa, tulee olla hallinnassa ennen nostoa. Kiitoravista ei tule hyvää nostoa, eikä löysästä käynnistä pitkin ohjin laukka nouse kaikista näppärimmin.
      Hevonen, joka on kuulolla ja "valmiudessa", nostaa kyllä laukan. :)

      Poista
  6. Hörhör, ihana <3 Tuollaiset juttelevat hevoset ovat parasta!

    VastaaPoista
  7. Ihanasti kirjoitettu Hertasta! Ihan liikuttavaa, miten tästä paistaa se miten paljon Hertasta tykkäät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka mä aina olen sanonut, ettei saisi kiintyä hevoseen, niin Hertan kanssa olen tainnut jo tähän sudenkuoppaan astua. on se vaan niin ihana!

      Poista
  8. Muutaman kerran aikaisemmin olen blogiisi eksynyt, mutta nyt päätin alkaa vihdoin seurailemaan! Ja päätöstä vahvisti ehdottomasti se, että täältä ruudun toiselta puolelta löytyy myös Viikissä farmasiaa opiskeleva ratsastava tyttö :D En kuitenkaan muista koskaan törmänneeni yliopistolla suhun. :) Mutta mutta, kiva jäädä seurailemaan, hieno hevonen sulla ja täältä varmasti saan jatkossa inspiraatiota kun alkaa mielikuvitus tehtävien suhteen ratsastaessa loppua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heheeeei! Toinen jo Viikissä farmasiaa opiskeleva mun blogin lukija! :) maailma on pieni!

      Mä kun olen vähän jäljessä opinnoissa niin ei mua paljoa siellä näy. Käyn tekemässä lähinnä rästitenttejä. Tosin nyt tammikuussa alkaa monta kurssia joiden takia joudun käymään oikeastan koko kevään melkein jokapäivä koululla. :)ja ollaan me varmaan törmättykkin, siviilivaatteet päällä ei välttämättä tunnista kun blogissa esiinnyn yleensä kypärä/silinteri päässä... ;)

      Poista
  9. Ihailen teitä ootte meinaa iha super hienoja!:) oot aina nii positiivine ja sun blogia on aina ilo lukee:) ois hienoo nähä sut deen selässä:) ja sit taas heidi hertan selässä!:) mitkä saappaat sulla muuten on kisa että koti saappaina?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ihanasta kommentista :)

      Oon pari kertaa käynykki Deen selässä, siitä tosin ei taida olla kuvamateriaalia :D Katsotaan suostuisiko Heidi moiseen ;)

      Kotona on Hööksistä ostetut Horse Headin Arrezzo (tms) malliset ruskeet saappaat. Aika halvat, mutta toimineen todella hyvin! Ne on nyt 2 vuotta vanhat eikä kertaakaan ole mennyt rikki, katsotaan kauanko kestää.
      Kisoissa sitten on Königsin Elegance mallin saappaat. Ne on sitten ihan kouluratsastussaappaat eli jäykemmät, mutta ne on kyllä olleet tosi mukavat jaloissa jäykkyydestään huolimatta, kun niitä ei ole kovetettu sisäpuolelta. :)

      Mulla on vielä kotona vanhat Königsin Favorit malliset saappaat mutta ne ei oikein mene enää mun jalkaan. :/

      Poista

Jätäthän kommenttisi!

En julkaise asiattomia/provosoivia kommentteja. Risut ja ruusut ovat tervetulleita, kunhan kommentointi pidetään asiallisena!