Maksulliset hoitajat?

Nyt on pakko tehdä pikainen päivitys blogiin, vaikka tämä vapaapäivä onkin pyhitetty lopputyölle... Lueskelin sattumalta hevostalli.netissä ja hevosnetti.comissa työnhaku ilmoituksia. Järkytyksekseni huomasin kuinka suurin osa ilmoituksista oli 10-14 vuotiaiden tyttöjen tekemiä hoitoponin etsintä ilmoituksia. Ei siinä mitään, ajattelin ensin. Kyllä minäkin etsisin netistä hoitoponia jos nykyaikana sen ikäinen olisin.
Silmäni meinasi tippua ensin päästä kun luin kohdan "palkkapyyntö"... Hintapyynnöt olivat rohkeasti aina 5 eurosta per kerta aina 20 euroon asti!

Siis mitä ihmettä?! Silloin kun minä olin nuori ja pyöräilin tallille vinkumaan hoitohevosia, ei käynyt mielessäkään että siitä olisi jotain pitänyt maksaa!
Eikös kaikki se hevosmiestaito hankita juuri työnteolla? Ja ikävä kyllä, ilmaisella sellaisella. "Rakkaudesta lajiin" periaatteella, täytsin ilman palkkaa?

Muistan itsekin kun haaveilin hoitoponista, enkä sitä saanut heti, niin kerran silloinen tallikaveri pyysi Helsinki International Horse Show:n perjantain näytöksen ajaksi hoitamaan kyseisenä päivänä hänen hoitoponinsa, koska itse viettää koko päivän Helsingissä. Olin niin onnellinen kun sain YHDEN KOKONAISEN PÄIVÄN luvan kanssa lääppiä ja hoitaa, vieläpä lempiponia, jolla oli hoitopäivät täynnä.
Merkkasin kyseisen päivän oikein kalenteriin ja varasin jo aamulla kouluun mennessä vaihtovaatteet ja eväät reppuun, jotta koulupäivän jälkeen pyöräilen heti tallille. Eihän sen päivän hoitoponin voinut antaa vain olla, täytyihän sne hyvinvoinnista huolehtia... ;) (voi noita aikoja..)
Tallilla sitten vietin tämän ensimmäisen päivänä "hoitajana" koulupäivän jälkeen iltaan asti.
Kyseessä kun oli tuntiponi, eihän mulla muuta mahdollisuutta hoitamiseen ollut kuin kysyä ratsastajilta saanko laittaa kuntoon ja hoitaa tunnin jälkeen. Kun poni oli tunnilla, menin koko tunniksi seurailemaan tuntia.
Oli niin ihanaa kun sai itse hoitaa ponia ja joku oli uskonut sen mulle.

Minä ja hoitohevoseni Karo vuonna 2002 tai 2003. Tämän kanssa aloittelin kisaamisenkin. Ja kukaan ei mulle siitä maksanut! Päinvastoin, jouduin jopa maksamaan siitä, että pääsin ratsasmaan ja sitäkautta hoitamaan. ;)

Siitä eteenpäin kärkyin tallilla kaikenlaisia hommia. Olin kuitenkin tosi ujo, niin en uskaltanut kysyä suoraan hoitoponia, mutta kerran eräs silloinen kaverini marssi hoitajavastaavalle "Toi Noora on niin tyhmä ettei uskalla tulla itse kysymään, mutta saisko se alkaa hoitamaan Belleä?". Vastaus oli: "Joo, valitkoot mitkä vapaat päivät ikinä haluaakaan". That's it. Mulla oli hoitoheppa, ja siitä se sitten lähti! Sitten maleksittiin tallilla kaikki teinivuodetkin hevosia hoitaen, jossain vaiheessa se laajeni myös iltatallin tekoon, siinä vaiheessa sain palkkaa iltatallin tekemisestä, mutta en tietenkään edelleenkään hoitamisesta.

En ymmärrä. Onko oikeasti nykyään niin, että mitään ei voida tehdä ilmaiseksi? Mun mielestä on sanomattakin selvää, että jos haluaa hoitohevosen, ei siitä makseta palkkaa. Työtä on jokaisen tehtävä, jos haluaa kehittyä. Miten tämä tulee näkymään tulevaisuudessa? Vieraantuuko ihmiset enemmän ja enemmän maalta, jos ei hoitohevosia tipu maksuvaatimuksen takia, sitten ei hoideta?

Kyllä munkin vanhemmat aina ihmetteli "Miten sä viitsit hoitaa toisten hevosia ilmaiseksi, ois täällä kotonakin hommia". Eihän Ei-Hevosihmiset tollasta tajua. :D Se vaan on pelin henki. Pitää olla sitä "orjuuttamista" ja sitkeyttä. Jos jaksat tehdä paljon hommia ilmaiseksi jo lapsena, niin kyllä mä väitän että se tulee jossain vaiheessa moninkertaisena sulle takaisin.

Kaikki nuoremmat lukijatkin, tallille vain kyselemään rohkeasti hoitohevosta, mutta palkkaa siitä ei kyllä yleensä tule saamaan. Se mitä siellä opitte, on jotain, mitä ette mistään muualta saa!